Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2021

Oppimislupauksesta toteutukseen

Opintojaksojen toteutusten, kurssien suunnittelun hyväksi todettu työkalu on prosessimaisuus. Sen voit tehdä näkyväksi esimerkiksi piirtämällä tai post-it-lapuilla. Pääasia on, että teet prosessin näkyväksi niin itsellesi kuin opiskelijoille. Lähdet liikkeelle tavoitteista ja etenet vaiheittain toteutuksen testaukseen ja sen aloitukseen esimerkiksi oheisen kuvan mukaisesti.

Prosessikuva

Lopputuloksen määrittely

Lupaa vain sitä, mitä voit toteuttaa. Taustalla hyvään oppimiseen on opiskelijan motivaatio, jonka vahvistamisessa organisaation eri toimijat voivat auttaa opiskelijaa. Keskeisessä roolissa on opettaja, joka tukee opiskelijaa niin uuden oppimisessa kuin motivoitumisessa opiskeltavaan aiheeseen. Itselle on hyvä esittää kysymyksiä – ajatella ääneen, esimerkiksi:

  • Mitä osaamista ja taitoja oppijoilla on, kun oppimis- ja ohjausprosessi päättyy?
  • Mitkä ovat tavoitteet? Tavoitellaanko tällä toteutuksella uuden sisällön oppimisen lisäksi itseohjautuvuutta, pitkäjänteistä työskentelyä, sosiaalista toimintaa, itseopiskelua tai jotain muuta.
  • Tarjotaanko yksilöllinen ja osallistava oppimispolku, mahdollistuuko eriyttäminen?

Opettajan rooli oppimisprosessissa on aktiivinen siinä missä opiskelijankin. Ihan kaikissa kohtaamisen tilanteissa niin verkkovälitteisissä (virtuaalitunnit, sähköpostit, pikaviestintävälineet jne.) kuin luokkahuoneissa tai käytävillä tapahtuvissa tapaamisissa. Tärkeää on mahdollistaa matalan kynnys kohtaamisille. Läsnäolon ja ryhmään kuulumisen tunne on hyvä varmistaa jokaisen käytetyn viestintävälineen osalta. Osa välineistä voi heikentää läsnäolon tuntua ja osa puolestaan lisää sitä. Opettajan käyttämä pedagoginen lähestymistapa (esim. Käänteinen opetus​ – flipped learning tai Laatuaikaoppiminen – primetime learning tai ABC Learning Design​) auttaa osaltaan opettajaa läsnäolon toteuttamisessa. Kysy itseltäsi:

  • Miten oppimisen soveltaminen mahdollistuu?
  • Miten sosiaalisuus tulee näkyväksi?

Kaikilla opintojaksoilla ei opiskella yksin. Sosiaalisuuden voit tehdä näkyviin esim. Microsoft 365 -ympäristössä tai erilaisten virtuaaliseinien (esim. Padlet) työkalujen avulla. Ota yksi väline haltuun ja monipuolista sen käyttöä tekemisessäsi.  

Hyväksyttävä osaaminen – Oppimisprosessin suunnittelu

Oppimisympäristössä toteutuksen rakenne, prosessi toimii taustaohjaustyökaluna. Kysy itseltäsi:

  • Tukeeko oppimisympäristöön laatimani rakenne oppimisen motivointia?
  • Onko tarpeellista huomioida toteutuksen visuaalisuus? Auttaako se oppimista?
  • Voinko hyötyä vaikka pelillisyydestä tai erilaisista metaforista (esim. polku, vuori, talo, ruokalista…).
  • Mahdollistanko yksilöllisen oppimispolun, eriyttämisen?
  • Tiedänkö opiskelijoiden lähtötason?
  • Voinko hyötyä sosiaalisesta paineesta? Esim. tehtävien tekemisen tila näkyy kaikille tai sopisiko vertaisarviointi minun toteutukseen.

Kaikki visuaaliset ja pelillistämistoimet auttavat ja koukuttavat opiskelijaa työskentelemään ympäristössä ja saavuttamaan hyväksyttävä osaaminen. Voit pyrkiä auttamaan opiskelijaa ja linkittämään opittavaa asiaan hänen arjen käytäntöön/ilmiöön muun muassa oppimistehtävillä.

Hyvät kysymykset, jokaisen oppimistehtävän tai -materiaalin kohdalla, jonka voit itsellesi tehdä, ovat Millä tavalla juuri tämä -asia/taito näkyy opiskelijan arjessa?, Millä tavalla tämä sisältö vastaa tarvittavia työelämätaitoja? ja Millä oppimistehtävillä sekä toiminnalla opiskelija osoittaa hyväksyttävän osaamisen? Keskeistä oppimistehtävissä on palautteen anto ja työskentelyn arviointi. Oppimisympäristöihin integroidut videoneuvottelutyökalut (esim. Karelian Moodlen Collaborate) tukevat reaaliaikaista yhdessäoloa ja Collaboratella toteutetut ohjaus- ja/tai palautteenantotunnit vahvistavat läsnäolon tuntua sekä opiskelun imua.

Oppimistehtävissä vertaisarvioinnin keskustelualue sopii hyvin ryhmätöiden ja yhteistyöskentelyn välineeksi. Tehtävänantojen yhteydessä on erityisen tärkeää pohtia niiden selkeyttä, sopivuutta, konkreettisuutta sekä toimivuutta halutun ongelman ratkaisuun. Luetuta tehtävänantosi ulkopuolisella, esim. kollegalla, ennen tehtävän julkistamista. Siten varmistut ohjeiden riittävyydestä. Oletko ohjeistanut riittävän yksityiskohtaisesti, tietääkö opiskelija miten tehtävä tehdään, siihen vastataan ja miten arviointi toteutuu. Miten tämä tehtävä vaikuttaa kokonaisarviointiin ja miten tehtävästä saa suoritusmerkinnän. Erilaisiin kysymyksiin saat myös vastauksia toteutus toteutukselta, kun pyydät opiskelijapalautetta niistä. Palautteen pyytäminen on laadun tae ja sillä ohjaat opiskelijoita tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä opiskeltavan alan ydinosaamisen kehittämiseen ja osaamisen syventämiseen. Palaute auttaa kaikkia osapuolia toteutuksen kehittämis- ja uudistamistoimissa.

Opiskelija toimijana hyväksyttävässä suorituksessa

Opiskelija muun muassa:

  • lukee oppimateriaaleja, tehtävänanotoja jne.
  • katsoo opetustallenteita, videoita
  • kuuntelee äänitallenteita (podcast), opetustallenteita, videoita
  • tuottaa oppimistehtäviä
  • on sosiaalinen

Pohdi omassa opintojaksossasi onko siinä syytä huomioida sosiaalisuus. Sosiaalinen läsnäolo vahvistaa yhteisöllistä oppimista, mutta yksilöllinen oppiminen pitää mahdollistaa, mikäli yhteisöllinen oppiminen ei ole tavoitteena. Sosiaalisessa läsnäolossa on tärkeää tasavertaisuuden toteutuminen opiskelijoiden välillä tapahtuupa opiskelu sitten fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa.

Toteutuksen eri vaiheissa opiskelija arvioi omaa oppimista, tekemistä. Raivaa tieltään mahdolliset oppimisen esteet (esim. arkuus virheissä, puutteelliset valmistautumistavat) ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa sinun, opettajan ohjauksella. Opettaja auta opiskelijaa ymmärtämisessä, osaamisen kehittymisessä muun muassa avaamalla asiayhteyksiä laajoissa kokonaisuuksissa. Reflektoi opiskelijoiden kanssa siitä, mitä opiskelijat tarvitsevat työpaikalla tämän toteutuksen sisällöstä. Eilisen osaamista ei tarvita.

Käytäntöön vieminen – Testaus ja toteutuksen aloitus

Sinun, opettajan valitsema opetusteknologia, opetuksen välineet vaikuttavat toteutukseen ja sen onnistumiseen. Osaamisen vahvistamisesta valittujen teknologioiden käyttöön on huolehdittava. Yhdellä kertaa ei ole suositeltavaa ottaa useita välineitä haltuun, vaan edetä väline/toiminnallisuus kerrallaan. Tärkeää on varmistua, että valittu toteutuksen tekniikka toimii ja tuottaa halutun tuloksen.

Karelian aitojen Moodlen opiskelijatunnusten käyttö opintojakson testauksessa on hyvä käytänne. Ne löytyy intrasta esim. hakussanalla “Moodlen tekstitunnukset”. Opettaja ylläpidä, ponnisteluista huolimatta, omaa ammattitaitoa! Tunnista oma tasosi ja tarpeesi. Määrittele tavoite, kerro se avoimesti esimiehelle ja etene tavoitelähtöiseen suunnitteluun.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Digivisio2030: Oppijan käyttäjämatkalla

Digivisio2030-hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu oppijan hyöty. Mistä hyöty sitten syntyy? Tarvitaan ainakin sujuvia digitaalisia palveluja, oppijan omassa käytössä olevaa, elinikäistä oppimista ja työllistymistä tukevaa dataa, monipuolisia ja saavutettavia opintopolkuja sekä oppimista tukevaa ohjausta ja pedagogiikkaa. Selvää on, että oppijan polut, tarpeet, osaaminen ja tavoitteet ovat usein hyvinkin erilaisia. Se mikä takaa yhdelle sujuvan oppimisen, voi toiselle olla jopa oppimisen este.

Digivisio2030-hankkeen ensimmäisessä työpajassa viime syksynä pohdittiin pienryhmissä erilaisia oppimisprofiileja, niille sopivia tulevaisuuden polkuja ja näiden polkujen mahdollistajia. Mukana työpajassa oli laaja joukko eri korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä työnantaja- ja keskusjärjestöjen edustajia.

Mitä tarvitsee Urhea Unelmoija, joka vastaa etsii omaa urapolkuaan ja opiskelupaikkaa? Entä Kokenut Kansainvälinen, joka haluaa kehittää osaamistaan ja löytää töitä Suomesta? Taito Työtön on elämänsä käännekodassa ja edessä on alan vaihto ja tuntuu, että aika on ajanut osaamisesta ohi. Mikä tukisi häntä osaamisen päivittämisessä? Omat haasteensa kohtaavat myös sairauden jälkeen uutta suuntaa pohtiva Keveä Kohtuullistaja, urallaan etenevä Mainio Manageri tai parempaa maailmaa toivova humanisti, Into Ikuinen.

       

Vaikka eri oppijaprofiilien tarpeet erosivatkin osin toisistaan, löydettiin työpajassa myös suuri joukko yhteisiä tarpeita ja kehittämisteemoja. Opintoihin hakuvaiheen kehittämistarpeina esille nousivat osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus, tekoälypohjainen analytiikka ja ohjaus sekä organisaatio- ja koulutusasteiden rajat ylittävät ohjauspalvelut. Avoimen koulutustarjonnan näkökulmasta keskeisinä tarpeina esille nousi aikaan ja paikkaan sitomaton, joustava monimuoto-opiskelu, pedagogisen laadun varmistaminen sekä yhteisöllisyyden rakentaminen joustavassa monimuoto-opiskelussa.

Digivisio2030-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää oppijan MyData-palvelu, joka kokoaa hänen koulutuksensa ja osaamisensa yhteen palveluun. MyData-palvelua varten kehittämistarpeina tunnistettiin digitaalinen osaamisportfolio, osaamisen kuvaaminen ja todentaminen sekä sujuvat AHOT-käytänteet. Oppijan datan hyödynnettävyys vähintään kansallisesti, osaamisen sertifiointi sekä jatkuva vuoropuhelu työelämän kanssa nousivat esille myös työllistymistä tukevina tekijöinä. Digitaalisissakin oppimisympäristöissä tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja mentorointia sekä opiskeluhyvinvointia tukevia palveluita ja toimintamalleja.

Lue lisää erilaisista oppijan poluista ja niiden mahdollistajista Digivisio2030-verkkosivustolta.

Marjo Nenonen
Koulutuksen kehittämispäällikkö
Digivisio2030-hankkeen ohjausryhmän jäsen

 

 

 

Digivisio2030 katsoo tulevaisuuteen

Korkeakoulukentän suurin yhteinen hanke, Digivisio2030, on jättänyt syksyllä 20 M€ rahoitushakemuksen Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tämä rahoituskokonaisuus on kuitenkin vielä vasta pieni palanen yhteensä arviolta yli 121 M€ ja 10 vuoden mittaisen hankekokonaisuudessa. Hankkeessa mukana on koko korkeakoulusektori ja toiminnan tukena vahva sidosryhmäyhteistyö.

Digivisio2030-hankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen kansallinen digitaalinen palvelualusta, joka mahdollistaa digitaalisten palvelujen yhteensopivuuden korkeakoulujen välillä, tarjoaa oppijalle ”Minun tietoni” -palvelun, tehostaa toimijoiden tietohallintojen yhteensopivuutta sekä madaltaa kynnystä hyödyntää kansallisia ratkaisuja. Hankkeessa kehitetään digitaalista pedagogiikkaa sekä oppijan polkuun ja jaettuun dataan perustuvaa ohjausta. Tavoitteena on tukea opintojen saavutettavuutta sekä kehittää tekoälyratkaisuja ohjauksen apuvälineeksi. Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja korkeakoulujen muutosjohtamisen tueksi.

Digivisio2030 osa-alueet

Korkeakoulukentän yhteisessä Digivisio2030-hankkeessa kehitetään järjestelmiä, prosesseja, opintotarjontaa, digipedagogikkaa ja ohjausta.Korkeakouluissa yhteinen Digivisio-työskentely alkaa näkyä jo vuoden 2021 alusta lähtien. Kuhunkin korkeakouluun perustetaan hankkeen ohjausryhmä, joka koordinoi hankkeen toteutusta korkeakoulussa. Hanke jakautuu viiteen työpakettiin, joita ovat

  • strategiset muutokset
  • arkkitehtuuri, tekniset ratkaisut ja tietoturva
  • digipedagogiikka
  • toiminnallinen muutos ja muutosjohtaminen
  • kumppanuudet ja ekosysteemi.

Työpakettien vetovastuun ottavat Digivisio2030-hanketoimistoon palkattavat hankepäälliköt. Kuhunkin työpakettiin määritellään korkeakoulukohtaiset vastuuhenkilöt. Erillisiä hankehakuja ei työpaketteihin ole suunniteltu, vaan tavoitteena on, että kehittämiseen osallistuvat kaikki korkeakoulut.

Digivisio2030-hanketta voit seurata Digivision nettisivujen kautta. Sivuilta löydät myös hankkeeseen liittyvää materiaalia (mm. rahoitushakemuksen). Hanke järjestää säännöllisesti koko korkeakoulukentälle avoimia webinaareja, joissa tiedotetaan hankkeen etenemisestä sekä käsitellään ajankohtaisia teemoja. Webinaareista tiedotetaan korkeakoulujen viestintäkanavissa sekä hankkeen nettisivuilla. Seuraava webinaari on alustavasti ajoitettu 19.1. klo 9–10.

Lisätietoja hankkeesta saat myös minulta. Tulen mielelläni kertomaan hankkeesta ja pohtimaan yhdessä sen tarjoamia mahdollisuuksista meillä Kareliassa.

Marjo Nenonen
Koulutuksen kehittämispäällikkö
Digivisio2030-hankkeen ohjausryhmän jäsen