Oppimisen ohjaamista prosessilla

Oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi, joka koostuu osista, moduuleista tai teemoista. Sellaisista kokonaisuuksista, joissa käsitellään joku yksittäinen toteutuksen sisältö. Vuorovaikutusta ovat tekstit, videot, yhteis- ja itseopiskeluaikojen toiminta, sovellukset, tehtävät, testit, keskustelut, tietokilpailut, äänestykset, palaute sekä arviointi. Sitä on kaikki toiminta, jota toteutuksella tehdään. Jokaisen sisältökokonaisuuden kohdalla on tärkeää tuoda esiin, mitä siinä opitaan. Johdannossa opettaja kertoo videoilla miksi ja kenelle toteutus on tehty. Mitä toteutuksen aikana opitaan, miten opitaan (esim. oppimistehtävin, yhteisöllisesti, yksin), miten oppimisprosessi etenee, mitä jatkuva palaute juuri tällä toteutuksella on. Ja kuka vastaa toteutuksesta ja miten hänet parhaiten tavoittaa.

Prosessikuva

Kuva: Toteutuksen osien sisällöt

Videot

Opettajan esittelyvideo on hyvä tehdä irrallaan toteutuksen sisällöstä, jolloin sen voi sisällyttää jokaiselle toteutukselle. Jos samalla esitellään toteutus niin sitä ei voi käyttää muilla niin saman opintojakson toteutuksilla tai eri opintojaksoilla.

Videot koetaan usein henkilökohtaisiksi, mikäli niissä samalla puhutellaan opiskelijoita. Kokeile! Videot auttavat vaikeiden asioiden sisäistämisessä, kun opettaja selittää konkreettisin esimerkein opittavaa asiaa. Salli opiskelijoiden ladata tallenteet itsellesi julkaisuaikasi (alle 14 päivää) puitteissa. Mikäli julkaisuaikasi on pidempi niin tallenteet on tekstitettävä.

Mitä osissa opiskellaan?

Kerro eri osien, moduulien, teemojen jne. sisällössä aina, mitä juuri tässä osiossa pitää oppia, mikä osion pääviesti on. Esimerkiksi sellaista sisältöä, joka muuttuu jatkuvasti ei ole tarpeen opetella ulkoa, vaan ajantasainen tieto on saatavana sisällöstä vastaavan taholta. Keskeiset käsitteet ja sellaiset sisällöt, jotka puolestaan pitää hallita opitaan esimerkiksi käytännön soveltamis- ja analysointitehtävillä. Opettaja tietää oppiaineen sisällöt, jotka haastavat opiskelijoita ja, jotka puolestaan ovat esimerkiksi itseopiskeltavissa. Aikaa kannattaa “tuhlata” haastavien sisältöjen läpikäyntiin. Ei itseopiskeltaviin.

Monimutkaiset, vaikeasti omaksuttavat asiat kannattaa havainnollistaa esimerkiksi kuvioin. Sanoittaa ja visualisoida ne sisällöt, jotka opiskelijan on muistettava. Osaamistavoitteet on hyvä kuvata opiskelijan kannalta konkreettisina ja realistisina. Oppimistavoitteiden on oltava sellaisia, jotka jokaisen opiskelijan on mahdollista saavuttaa opintopisteajassa. Ei yli- eikä alimitoitusta. Ajankäyttö aina positiiviseen suuntaan.

Osaamisen näytöt

Toteutuksen suorittamisen ja osaamisen näyttämisen keinoja on monia. Muun muassa itsearviointi (osien monivalintakysymykset), itsenäiset ja vertaisten kanssa käytävät pohdintatehtävät, moderoidut keskustelutehtävät, laskutehtävät, graafiset tehtävät (esim. käsitekartta, infograafi), blogi- ja artikkelikirjoitukset sekä perinteinen lopputentti.

Soveltavat tehtävät ja yhteisöllinen oppiminen aktivoivat sekä linkittää opiskelijoiden aiemman osaamisen ja uuden tiedon. Erilaiset virikkeet ja tehtävät (yksilö sekä ryhmä) aktivoivat aiempaa tietoa ja osaamista. Edellytä opiskelijoilta opetukseen valmistautuminen ja testaa opetustuokion alussa valmistautuminen. Opiskelijat osallistuvat opetukseen, kun pelisäännöt on selvät. Pelisäännöillä sitoutat opiskelijat opiskeluun ja osaamisen näyttöihin.

Ryhmätehtävät koetaan – riippuu toki keneltä kysyy – joko positiivisina tai negatiivisina. Osalle ne ovat neutraaleja. Toteutusten yhtenä pedagogisena periaatteena voisi olla positiivinen keskinäinen riippuvuus, sen synnyttäminen ja ylläpito. Erityisesti jos oppimistavoitteena on työelämätaidot.

Motivaation tiedostaminen

Toteutuksen päättäminen on yhtä tärkeää, kuin ennakkoon kohderyhmän tunteminen. Pyydä opiskelijoita kertomaan, mikä heitä innostaa ja motivoi toteutuksen sisällöissä. Mitkä ovat heidän omat tavoitteet. Käytä vaikka toteutuksesi arviointikriteerejä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen työkaluna. Kannusta opiskelijoita tuomaan esille niin oppimista edistävät kuin estävät asiat. Niin ennakkoon kuin opintojakson päättämisvaiheessa voit selvittää millä tavalla kukin opiskelija mieluiten opiskelee. Motivaatiotekijöihin et pääse käsiksi ellet kysy. Et esimerkiksi voi muuttaa sitä, minkä et tiedä toimimattomaksi.

Oppimisen tavoitteena jokaisella on, mitä ilmeisemmin saada aikaan pysyvää muutosta opiskelijan tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja ennen kaikkea käytännön tekemisessä. Oppimiskokemuksen suunnittelun avulla voidaan helpottaa jokaisen opiskelijan yksilöllistä oppimismatkaa, ja tehdä oppimisesta mahdollisimman antoisaa. Oppiminen alkaa, kun on motivaatiota oppia jotain uutta.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *