Innostavaa verkkokoulutusta suunnittelemassa – Osa 1/2

Tässä blogitekstisarjassa pureudun innostavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen saloihin. Tässä ensimmäisessä blogitekstissä kuvaan omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen perusperiaatteita. Hyödynnän blogitekstisarjassa antia Hanne Kolin koulutuksesta: ”Innostavaa verkkokouluttamista”.

Omaan tahtiin opiskeltava verkkokoulutus toteutuu pitkälti osallistujan itse määrittämässä aikataulussa. Omaan tahtiin opiskeltavat verkkokoulutukset voivat kuitenkin olla hieman erityyppisiä.

1. Täysin osallistujan omassa aikataulussa tapahtuvat verkkokoulutukset ovat yleensä Non-stop tyylisiä, esim. MOOC-kursseja, joissa ei ole lainkaan määriteltyä aikataulua, ei välttämättä edes koulutuksen päättymisajankohtaa, 2. Kevyesti ajallisesti rajatuissa koulutuksissa kouluttaja määrittelee koulutuksen aloitus- ja päättymisajankohdat, muutoin osallistuja toimii ja oppii verkkokoulutuksessa oman aikataulunsa mukaisesti tai 3. Vahvemmin ajallisesti rajatuissa koulutuksissa kouluttaja määrittelee aloitus- ja päättymisajankohdan lisäksi joidenkin toimintojen aikataulun tai ohjaa toimintojen ajastuksen avulla osallistujan etenemistä koulutuksessa.

Hyvä osallistujakokemus ja oppimisen muotoilu

Verkkokoulutuksen suunnittelijan ensisijaisena perusperiaatteena on rakentaa hyvä osallistujakokemus, riippumatta omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen toteutusmuodosta. Osallistuja konkretisoi oman kokemuksensa kysymykseen: ”Miltä tämä minusta tuntuu ja vaikuttaa?” Osallistujakokemusta kannattaa siis huomioida suunnittelussa pohtimalla vastauksia kysymyksiin: ”Miten oppijalle luodaan sellaiset opiskelun olosuhteet, että hänen oppimiskokemuksestaan tulee onnistunut”. Osallistujan näkökulmasta suunnittelussa kannattaa huomioida järjestelmällinen muotoilu, joka vaikuttaa välittömästi ensivaikutelmaan ja kokonaisuudesta syntyvään kokemukseen. Järjestelmällistä muotoilua pidetään myös ensisijaisena verkkokoulutuksen laatuun vaikuttavana tekijänä (Martin ym. 2019). Erinomainen oppimisprosessin muotoilun työkalu löytyy esimerkiksi FITechin (2019) julkaisusta Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun.

Verkkokoulutuksen tavoitteet ja ydinsisällöt

Osallistujakokemuksen ja oppimisprosessin muotoilun suunnittelu starttaa verkkokoulutuksen tavoitteiden määrittelystä ja ydinsisältöjen valinnasta. Näillä valinnoilla perustellaan koulutuksen merkityksellisyys sekä koulutuksen aiheeseen liittyvät olennaisimmat tiedot ja taidot, joihin koulutuksessa keskitytään. Tavoitteiden ja ydinsisältöjen määrittelyn jälkeen voidaan myös suunnitella verkkokoulutuksen arviointimenetelmä. Osallistujan huomion herättämisen ja innostumisen vuoksi tässä kohdassa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään verkkokoulutukselle huomion kiinnittävä nimi. Verkkokoulutus kannattaa nimetä mielenkiintoista sisältöä kuvaavasti tai liittää mukaan osaamisen kuvaus tai vaihtoehtoisesti kuvata ydinsisältöä kysymysmuodossa.

Pedagoginen käsikirjoitus ja vaiheistaminen

Seuraavaksi tehdään pedagoginen käsikirjoitus, jossa pyritään loogiseen, tarinamaisesti etenevään kokonaisuuden rakentumiseen. Loogisen tarinan verkkokoulutukseen muodostavat koulutuksen rakenteen määrittely ja vaiheistaminen ydinsisällön mukaisiin osiin. Selkeän rakenteen ja vaiheistamisen avulla osallistujan on helpompi hahmottaa koulutuksen kokonaisuus, ydinsisällöt, koulutuksen eteneminen ja kulku. Karelialaisena sinulla on mahdollisuus hyödyntää Karelian intrassa olevia Pedapalvelun materiaaleja pedagogisen käsikirjoituksen tekemiseen.

Vaiheiden suunnittelu

Sen jälkeen siirrytään tarkempaan, verkkokoulutuksen eri vaiheiden tavoitteiden, sisällön ja toiminnan suunnitteluun. Vaiheita voidaan kutsua myös moduuleiksi, teemoiksi tai ydinsisältöalueiksi. Hyödyllinen työkalu eri vaiheiden suunnitteluun on käyttää oppimiskokemuksen rakennuspalikoita, joita ovat: sisältökokemus, osallistumiskokemus, käyttökokemus ja sosiaalinen kokemus. Jokaiseen osa-alueeseen on toivottavaa suunnitella ainakin yksi elementti. Mikäli jonkin vaiheen osalta huomioidaan ainoastaan sisältökokemus, ei se maailmaa kaada! Oppimiskokemukseen kuitenkin vaikuttaa, jos useissa tai kaikissa vaiheissa osallistumiskokemus ja/tai sosiaalinen kokemus jäävät huomiotta. (FITech 2019, 30.) Omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa sosiaalisen kokemuksen mahdollistaminen on haastavampaa. Sitä kuitenkin kannattaa pyrkiä sisällyttämään esim. kokemuksien kirjaamiseen ja jakamiseen soveltuvilla oppimisalustan työkaluilla (esim. Moodlessa: Keskustelualue). Kokemusten jakamisen tavoitteena on tuoda näkyväksi opiskeltavan sisällön yhteys oikeaan elämään osallistujien omien, erilaisten kokemusten kautta.

Oppimiskokemuksen rakennuspalikat

Kuva 1: Oppimiskokemuksen rakennuspalikat (Mukaellen FITech 2019, 30–31).

Kohti toimintaa selkeillä toimintaohjeilla

Omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa opiskelija kannattaa välittömästi ohjata kohti toimintaa. Toimintaan ohjaaminen onnistuu parhaiten käyttämällä selkeitä ja kattavia toimintaohjeita, joiden merkitys korostuu omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa. Koli (2021) suositteleekin kiinnittämään toimintaohjeisiin erityistä huomiota ja ”vääntämään ne rautalangasta”. Yksi kriittisimmistä koulutuksen vaikuttavuuteen ja tulosten saavuttamiseen liittyviä tekijöitä näyttää olevan ohjauksen ja toimintaa ohjaavien tekijöiden rakentamisen onnistuminen oppimisprosessin sisälle (Koli, 2021). Vinkkejä opiskelijan toiminnan ohjaamiseen ja oppimistehtävien toimintaohjeiden laatimiseen löydät aikaisemmasta blogitekstistäni: Oppimista innoittava oppimistehtävä. Selkeillä ja kattavilla toimintaohjeilla autetaan osallistujaa välttämään energiaa vievää ja motivaatiota heikentävää epätietoisuutta ja hämmennystä ja hän pystyy suuntaamaan kaiken tarmon oppimisensa edistämiseen.

Kokonaisuuden rakentaminen oppimisympäristöön

Kun kokonaisuus ja sen vaiheiden suunnittelu on viimeistelty, voidaan verkkokoulutus rakentaa sähköiseen oppimisympäristöön. Verkkokoulutuksen alkuun kannattaa tuottaa kouluttajan (video)tervehdys, joka luo kouluttajan läsnäolevuuden tuntua osallistujille. Kouluttajan kannattaa huomioida, että omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen alussa osallistujan pystyvyyttä lisää: tavoitteiden kuvaaminen ja konkretisointi, aiheen ja ydinsisältöjen merkityksellisyyden perusteleminen, rakenteen ja vaiheiden (moduuleiden) tarkempi esittely, verkkokoulutuksessa toimimisen ja etenemisen ohjeistaminen, suoritus- ja toimintaohjeiden läpikäyminen sekä arviointimenetelmien ja -kriteereiden esittely (Koli 2021).

Verkkokoulutuskokonaisuus

Kuva 2. Omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen perusperiaatteet.

Osallistujakokemuksen kehittäminen palautteen avulla

Osallistujan näkökulmasta verkkokoulutus päättyy koulutuksen kokonaisarviointiin ja siitä saatavaan suoritusmerkintään tai todistukseen. Tässä vaiheessa osallistujaa pyydetään antamaan palautetta verkkokoulutuksesta. Osallistujilta saadun palautteen lisäksi osallistujakokemuksen arvioinnissa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää esim. kognitiivisen läpikävelyn menetelmää (Koli 2021). Menetelmää voidaan hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa, mutta erityisen hyödyllistä se on sen jälkeen, kun osallistujat ovat edenneet koulutuskokonaisuuden läpi. Hyvä käytännön vinkki tähän on valita muutama osallistuja tai osallistujaryhmä antamaan kattavampi palaute käyttäjäkokemuksesta.

Kirjoittaja: Sini Puustinen, fysioterapian lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *