Innostavaa verkkokoulutusta suunnittelemassa – Osa 2/2

Tässä blogitekstisarjassa pureudun innostavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen saloihin. Toisessa blogitekstissä käsittelen reaaliaikaisesti opiskeltavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen perusperiaatteita. Hyödynnän blogitekstisarjassa antia Hanne Kolin koulutuksesta: ”Innostavaa verkkokouluttamista”.

Reaaliaikaisesti opiskeltavassa verkkokoulutuksessa kouluttaja määrittelee alkamis- ja päättymisaikataulun lisäksi verkkokoulutuksen tavoitteita tukevia tapahtumia tai tapaamisia verkkoon. Nämä tapaamiset rytmittävät osallistujan oppimisprosessia kouluttajan suunnitteleman pedagogisen käsikirjoituksen mukaisesti konaisuuden eri vaiheissa. Pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen onkin ihan oleellinen osa suunnittelua, riippumatta onko verkkokoulutus reaaliaikaisesti vai omaan tahtiin opiskeltavissa.

Osallistujakokemus reaaliaikaisessa verkkokoulutuksessa

Osallistujakokemukseen vaikuttavia, huomioitavia tekijöitä reaaliaikaisesti opiskeltavassa koulutuskokonaisuudessa ja sen osissa ovat erityisesti 1. tavoite ja ydinsisällöt sekä verkkokoulutustapahtumien valinta, 2. ajankäyttö ja toimintaohjeiden merkitys sekä 3. aktivointi ja osallistaminen.

Tavoite ja ydinsisällöt sekä verkkokoulutustapahtumien valinta

Verkkokoulutuksen tavoitteiden määrittämisen ja ydinsisällön rajaamisen avulla säilytetään fokus olennaisessa. Niiden avulla kokonaisuus pidetään tiiviinä ja koulutuskokonaisuuden eri osien tavoitteet ja sisällöt voidaan määritellä linjakkaasti. Kokonaisuuden ja sen osien tavoitteiden ja sisällön päättämisen jälkeen on luontevaa tehdä päätös, millaiset verkkokoulutustapahtumat ovat tarpeellisia ja tukisivat parhaiten reaaliaikaisesti opiskeltavan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista muun verkkotyöskentelyn lisänä.

Kolin (2021) Innostavaa verkkokouluttamista -koulutuksessa esitellään erilaisia reaaliaikaisesti toteutettavia verkkokoulutustapahtumia. Verkkokoulutuksen tavoitteiden ja ydinsisältöjen mukaisesti toteutukseen valitaan siihen parhaiten soveltuvat menetelmät:

  1. Webinaari: Webinaari on verkkovälitteisesti toteutettu luento. Webinaari soveltuu erityisesti tiedon jakamiseen ja sillä voidaan tavoittaa suurikin osallistujajoukko. Webinaarissa osallistujien aktivointia on tyypillisesti vähän. Webinaari soveltuu hyvin esimerkiksi verkkokoulutuksen aloitukseen tai ydinsisältöihin liittyvien pääkäsitteiden esittelyyn.
  2. Koulutus: Koulutus sisältää webinaarin lisäksi enemmän osallistujien aktivointia. Koulutus soveltuu erityisesti teoreettisten asioiden oppimiseen. Koulutustapaamisessa osallistujia voidaan aktivoida pyytämällä kommentteja, ajatuksia tai kokemuksia. Koulutustapahtumalla voidaan myös tavoittaa suuriakin osallistujajoukkoja.
  3. Workshop: Workshop on nimensä mukaisesti työpaja, jossa työskennellään yhdessä. Workshop soveltuu erityisesti taitojen oppimiseen. Työpajat toimivat parhaiten pienemmän osallistujamäärän kanssa. Mikäli osallistujia on paljon, kannattaa harkita pienryhmiin jakamista. Workshopissa toimintaohjeiden suunnittelun merkitys korostuu.
  4. Ohjaus tai valmennus: Ohjauksella ja valmennuksella pyritään auttamaan osallistujia joko yksilöinä tai pienryhmässä hänen tai heidän omien asioiden kehittelyssä ja eteenpäin viemisessä. Ohjauksen tai valmennuksen käyttöä verkkokoulutustapahtumana kannattaa hyödyntää erityisesti silloin, kun osallistujat luovat uutta tietoa tai harjoittelevat uusia taitoja. Tällöin ohjaajan tuki tai mentorimainen ote voi auttaa osallistujia oppimisessa yksilöllisemmin, juuri heidän tarpeet huomioiden.

 Ajankäyttö ja toimintaohjeiden merkitys

Reaaliaikaisesti opiskeltavassa verkkokoulutuksessa aikataulutuksen ja ajankäytön merkitys korostuu kokonaisuuden ja yksittäisen verkkokoulutustapahtuman suunnittelussa.  Kokonaisuuden suunnittelutyökaluna voidaan hyödyntää aikajanaa (Kuva 1). Kokonaisuuden suunnitelman tarkennuttua tehdään osallistujille toimitettava kirjallinen ohjelma, jossa tulee esille koulutuksen rakenteeseen liittyvät oleelliset tiedot. Myös jokaisen yksittäisen verkkokoulutustapahtuman rakenne kannattaa suunnitella huolellisesti hyödyntäen aikajanaa. Esimerkiksi: Ennen tapahtuman alkua aika käytetään laitteiden ja välineiden toimivuuden testaamiseen sekä yleiseen jutusteluun. Alussa, kun toiminta on sovittu aloitettavaksi, on ajankäytöllisesti tärkeää mennä heti asiaan. Tämä näyttää olevan merkityksellistä osallistujalle. Toteutuksen aikana pidetään toteutus napakkana. Huomioi riittävä tauotus. Lopussa on oleellista päästä lopettamaan ajallaan. Toteutuksen jälkeen on syytä pitää kiinni sovitusta asioista esim. linkkien, tallenteen, muistion lähettämisestä.

Kuva 1. Aikajana reaaliaikaisen verkkokoulutuksen suunnitteluntyökaluna.

Kuva 1. Aikajana reaaliaikaisen verkkokoulutuksen suunnitteluntyökaluna.

Ajankäyttöön liittyy oleellisesti jo edellisessä blogitekstissä mainitut selkeät toimintaohjeet, jotka sisältävät niin yhteisessä verkkokoulutustapahtumassa annettavat työskentelyohjeet kuin oppimistehtävien tehtävänannot. Reaaliaikaisessa verkkokoulutustapahtumassa toimintaohjeiden osalta on syytä ennakkoon miettiä mm. 1. Miksi tehdään, 2. Mitä tehdään, 3. Miten osallistujat organisoituvat, 4. Miten työskennellään (vaiheistaminen työskentelyohjeella), 5. Minkä verran aikaa käytetään ja miten se käytetään, 6. Millaisia rooleja jaetaan ja otetaan sekä 7. Miten työskentelyn tuloksia käsitellään tai työskentelyä dokumentoidaan (Koli 2021).

Aktivointi ja osallistaminen

Ryhmän koko vaikuttaa verkkokoulutustapahtumien valintaan ryhmädynamiikan sekä aktivoinnin ja osallistamisen menetelmien osalta. Yli 50 hengen ryhmää voidaan luonnehtia massaksi. Noin 24 henkilöä on suurryhmä ja 2-6 henkilöä pienryhmä (Koli 2021). Erilaiset aktivoinnin ja osallistamisen menetelmät soveltuvat eri tarkoituksiin ja erilaisille kohderyhmille, jonka vuoksi kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia menetelmiä.

Reaaliaikaisessa verkkokoulutuksessa perinteisiä aktivoinnin ja osallistamisen keinoja ovat esittäytyminen, puheenvuorojen jakaminen sekä pienryhmiin jakaminen ja keskustelut pienryhmissä. Monille tuttuja keinoja ovat myös aktivoivat kysymykset ja niihin liittyvä reagointi, kuten keskustelu, Chat viestit sekä Chatin symboleilla tai emojeilla reagointi. Aktivointia ja osallistamista voidaan toteuttaa myös erilaisten kommentointi-, äänestys- tai kysymystyökalujen avulla, joista tutuimpina AnswerGarden, Kahoot tai Google Forms (Office 365). Näin kaikilla osallistujilla on mahdollisuus tuoda ”oma äänensä kuuluviin”, joka voi olla haasteellista varsinkin silloin, kun osallistujia on paljon.

Myös erilaiset verkkosovellukset, kuten esimerkiksi Google Jamboard, Mentimeter, Flinga, Padlet ja Miro soveltuvat hyvin niin pienen kuin suurenkin osallistujamäärän aktivointiin ja osallistamiseen. Verkkosovellusten avulla voidaan toteuttaa reaaliaikaisessa verkkokoulutustapahtumassa laajojakin oppimista fasilitoivia aktiviteetteja tai pienryhmätyöskentelyä. Verkkosovelluksia voidaan hyödyntää myös yksilö- tai yhteistyöskentelyn tulosten esittämisessä, koska kaikissa edellä mainituissa verkkosovellusten tuotos on helppo muokata visuaalisesti miellyttäväksi. Entistä enemmän verkkokoulutuksissa on mahdollisuus hyödyntää kattavammin myös erilaisia digitaalisia yhteistyöskentelyn alustoja kuten Howspace.

Kirjoittaja: Sini Puustinen, fysioterapian lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet

Koli, H. 2021. Innostavaa verkkokouluttamista. Koulutusmateriaali.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *