Pystyvyysuskomuksien synnyttäminen ja ylläpitäminen

Pystyvyysartikkelikuva

Opiskelijan pystyvyyskokemusta tukevat niin opiskeluvertaiset kuin opettaja(t). Taustalla psytyvyyskokemukselle on kyky säädellä itseään (esim. käyttäytyminen, tunteet, sinnikkyys saavuttaa tai ylittää asettamiaan tavoitteita sekä selvitä eteen tulevista vastoinkäymisistä). Opiskelijalla voi olla virheellisiä tulkintoja itsestään ja jopa kielteisyyttä pystyvyydestään.

On tärkeää pitää yllä pystyvyyskokemuksia muun muassa aktivoimalla aiempaa osaamista, rohkaisemalla ja kannustuksella. Synnyttää uskomusta omaan osaamiseen. Kukapa meistä ei haluasi onnistua ja olla tasavertainen toisten kanssa.

Osaamistavoitteet pystyvyyskokemuksen ylläpitäjänä

Pitämällä koko oppimisprosessin ajan tavoitteet kristallin kirkkaan ja näkyvissä kaikessa tekemisessä, miten esimerkiksi yksittäinen tehtävä liittyy osaamistavoitteisiin, mihin niistä, mitä osa-aluetta juuri tämän tehtävän avulla opitaan. Näin tuet ja vahvistat yksilöiden pystyvyyskokemuksia jokaisessa kohtaa oppimisprosessia. Keskeistä on myös huolehtia, että kaikki oppijat osallistuvat, ovat mukana. Osallista ja mahdollista mahdollisimman monien aistien käyttö. Mehän tiedetään, että kaikki ei opi samalla tavalla. Tavoitteita ei tulisi olla liikaa, eikä liian vähän. Liikkeelle voi lähteä 3–5 tavoitteen kanssa.

Käytä opintojakson toteutuksen sisällöntuotannossa hyödyksi visuaalisia elementtejä, kuten listoja, kaaviota, taulukoista, kuvia, videoita ja korosta tärkeät sanat/käsitteet niin, että ne näkyvät ja kuuluvat kaikille. Ole kuitenkin värien käytössä maltillinen. Sinulle sopiva väri voi olla myös opiskelijan oppimisen kannalta onnistunut valinta tai pahimmillaan oppimista estävä valinta. Kysy opiskelijoilta pitkin oppimisprosessia esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

  • Miten hyvin onnistuit omasta mielestäsi tässä tehtävässä/teemassa/ryhmätyössä?
  • Uskotko, että osaat oppimistavoitteen mukaisesti asiat, jota esim. tällä tehtävällä opettelit?
  • Miten hyvin yleensä onnistut tällaisissa tilanteissa/tehtävissä/ryhmätyössä?
  • Teitkö tehtävän/teeman yksin vai saitko apua joltain? Keneltä?
  • Miltä sinusta tämä tehtävä/teeman sisältö jne. tuntui?
  • Tiesitkö, mitä pitää tehdä? (tehtävänannot, ohjeet)
  • Pystyitkö keskittymään tehtävään?

Opintojen tuntien/luentojen/teemojen jne. lämmittelyksi voit herätellä opiskelijoiden muistia avaamalla keskustelun siitä, mitä edellisellä kerralla käsiteltiin, mitä keskeistä he ovat muistiinpanoihin kirjanneet. Yhteinen lähtötilanne on etenemisen ja uuden oppimisen kannalta tärkeää. Ajanhallinta tukee relisienssiä ts. soveltamiskykyä, ennakointia ja joustavuutta, ja siksi on tärkeää kannustaa asioiden muistiin kirjaamista ja oman arjen ohjelmointia, suunnitelmallista tapaa työskennellä.

Verkko-oppimisympäristöjen (esim. Moodle) työkalut mahdollistavat keskustelujen tukemisen sekä kontrolloinnin. Rohkaise jokaista osallistujaa tuomaan ongelmat esille. Ratkokaa ne yhdessä. Opintojakson toteutuksen alkuun on hyvä sijoittaa selite, kaavio tai muu vastaava siitä, miten edetään ja päättää toteutus yhteenvetoon sekä siihen, mitä tästä eteenpäin. Mieti ja kerro opiskelijoille, miten he saattavat toteutuksen uusin opein ja ajatuksin loppuun.

Opettajapystyvyys

Kirjoja ja näppäimistö

Hartikan (2015) mukaan opettajapystyvyys jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: opettamiseen, käyttäytymisen ohjaamiseen ja yhteistyöhön liittyviin pystyvyyskäsityksiin. Hartikka mittasi opettamiseen liittyviä pystyvyysuskomuksia tutkimuksessaan seuraavan kaltaisilla väittämillä:

  • Luotan kykyyni suunnitella yksilöllisiä oppimistehtäviä.
  • Pystyn arvioimaan tarkasti, miten oppijat ovat ymmärtäneet opettamani asian.
  • Kykenen hallitsemaan häiritsevää käyttäytymistä opetustilanteissa.
  • Saan oppijat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.

Opettajapystyvyys voidaan siis määritellä opettajan henkilökohtaisiksi uskomuksiksi hänen kyvyistään suunnitella, organisoida ja toteuttaa tarvittavat toimet asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajapystyvyyttäsi tuet, kun opettajana vähintäänkin:

  • uskot pedagogiseen osaamiseesi
  • uskot teknologiseen osaamiseesi
  • muotoilet oppimisprosessi aika-ajoin uusiksi oppimisympäristöihin
  • uskot yhdessä tekemiseen
  • noudata yhteisesti koulutuksessasi sovittuja toimintaohjeita
  • autat kollegoita ja opit itse samalla
  • kehitä osaamistasi vaihe vaiheelta. Kaikkea ei tarvitse, eikä ole mahdollista osata heti ja yhdellä kerralla.

Pedagogiikan ja teknologian käytön hallinnassa maltti on valttia. Vuorisen (2015) mukaan psytyvyyden, resilienssin avulla opettajan omat pedagogiset valmiudet vahvistuvat, opettajalla on kykyä säilyttää mielentyyneys ja luottamus kehitykseen myös vastoinkäymisten ja hyvin hankalien päivien keskellä.

Peukku

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *