Aihearkisto: Digitalisaatio

Oppimislupauksesta toteutukseen

Opintojaksojen toteutusten, kurssien suunnittelun hyväksi todettu työkalu on prosessimaisuus. Sen voit tehdä näkyväksi esimerkiksi piirtämällä tai post-it-lapuilla. Pääasia on, että teet prosessin näkyväksi niin itsellesi kuin opiskelijoille. Lähdet liikkeelle tavoitteista ja etenet vaiheittain toteutuksen testaukseen ja sen aloitukseen esimerkiksi oheisen kuvan mukaisesti.

Prosessikuva

Lopputuloksen määrittely

Lupaa vain sitä, mitä voit toteuttaa. Taustalla hyvään oppimiseen on opiskelijan motivaatio, jonka vahvistamisessa organisaation eri toimijat voivat auttaa opiskelijaa. Keskeisessä roolissa on opettaja, joka tukee opiskelijaa niin uuden oppimisessa kuin motivoitumisessa opiskeltavaan aiheeseen. Itselle on hyvä esittää kysymyksiä – ajatella ääneen, esimerkiksi:

  • Mitä osaamista ja taitoja oppijoilla on, kun oppimis- ja ohjausprosessi päättyy?
  • Mitkä ovat tavoitteet? Tavoitellaanko tällä toteutuksella uuden sisällön oppimisen lisäksi itseohjautuvuutta, pitkäjänteistä työskentelyä, sosiaalista toimintaa, itseopiskelua tai jotain muuta.
  • Tarjotaanko yksilöllinen ja osallistava oppimispolku, mahdollistuuko eriyttäminen?

Opettajan rooli oppimisprosessissa on aktiivinen siinä missä opiskelijankin. Ihan kaikissa kohtaamisen tilanteissa niin verkkovälitteisissä (virtuaalitunnit, sähköpostit, pikaviestintävälineet jne.) kuin luokkahuoneissa tai käytävillä tapahtuvissa tapaamisissa. Tärkeää on mahdollistaa matalan kynnys kohtaamisille. Läsnäolon ja ryhmään kuulumisen tunne on hyvä varmistaa jokaisen käytetyn viestintävälineen osalta. Osa välineistä voi heikentää läsnäolon tuntua ja osa puolestaan lisää sitä. Opettajan käyttämä pedagoginen lähestymistapa (esim. Käänteinen opetus​ – flipped learning tai Laatuaikaoppiminen – primetime learning tai ABC Learning Design​) auttaa osaltaan opettajaa läsnäolon toteuttamisessa. Kysy itseltäsi:

  • Miten oppimisen soveltaminen mahdollistuu?
  • Miten sosiaalisuus tulee näkyväksi?

Kaikilla opintojaksoilla ei opiskella yksin. Sosiaalisuuden voit tehdä näkyviin esim. Microsoft 365 -ympäristössä tai erilaisten virtuaaliseinien (esim. Padlet) työkalujen avulla. Ota yksi väline haltuun ja monipuolista sen käyttöä tekemisessäsi.  

Hyväksyttävä osaaminen – Oppimisprosessin suunnittelu

Oppimisympäristössä toteutuksen rakenne, prosessi toimii taustaohjaustyökaluna. Kysy itseltäsi:

  • Tukeeko oppimisympäristöön laatimani rakenne oppimisen motivointia?
  • Onko tarpeellista huomioida toteutuksen visuaalisuus? Auttaako se oppimista?
  • Voinko hyötyä vaikka pelillisyydestä tai erilaisista metaforista (esim. polku, vuori, talo, ruokalista…).
  • Mahdollistanko yksilöllisen oppimispolun, eriyttämisen?
  • Tiedänkö opiskelijoiden lähtötason?
  • Voinko hyötyä sosiaalisesta paineesta? Esim. tehtävien tekemisen tila näkyy kaikille tai sopisiko vertaisarviointi minun toteutukseen.

Kaikki visuaaliset ja pelillistämistoimet auttavat ja koukuttavat opiskelijaa työskentelemään ympäristössä ja saavuttamaan hyväksyttävä osaaminen. Voit pyrkiä auttamaan opiskelijaa ja linkittämään opittavaa asiaan hänen arjen käytäntöön/ilmiöön muun muassa oppimistehtävillä.

Hyvät kysymykset, jokaisen oppimistehtävän tai -materiaalin kohdalla, jonka voit itsellesi tehdä, ovat Millä tavalla juuri tämä -asia/taito näkyy opiskelijan arjessa?, Millä tavalla tämä sisältö vastaa tarvittavia työelämätaitoja? ja Millä oppimistehtävillä sekä toiminnalla opiskelija osoittaa hyväksyttävän osaamisen? Keskeistä oppimistehtävissä on palautteen anto ja työskentelyn arviointi. Oppimisympäristöihin integroidut videoneuvottelutyökalut (esim. Karelian Moodlen Collaborate) tukevat reaaliaikaista yhdessäoloa ja Collaboratella toteutetut ohjaus- ja/tai palautteenantotunnit vahvistavat läsnäolon tuntua sekä opiskelun imua.

Oppimistehtävissä vertaisarvioinnin keskustelualue sopii hyvin ryhmätöiden ja yhteistyöskentelyn välineeksi. Tehtävänantojen yhteydessä on erityisen tärkeää pohtia niiden selkeyttä, sopivuutta, konkreettisuutta sekä toimivuutta halutun ongelman ratkaisuun. Luetuta tehtävänantosi ulkopuolisella, esim. kollegalla, ennen tehtävän julkistamista. Siten varmistut ohjeiden riittävyydestä. Oletko ohjeistanut riittävän yksityiskohtaisesti, tietääkö opiskelija miten tehtävä tehdään, siihen vastataan ja miten arviointi toteutuu. Miten tämä tehtävä vaikuttaa kokonaisarviointiin ja miten tehtävästä saa suoritusmerkinnän. Erilaisiin kysymyksiin saat myös vastauksia toteutus toteutukselta, kun pyydät opiskelijapalautetta niistä. Palautteen pyytäminen on laadun tae ja sillä ohjaat opiskelijoita tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä opiskeltavan alan ydinosaamisen kehittämiseen ja osaamisen syventämiseen. Palaute auttaa kaikkia osapuolia toteutuksen kehittämis- ja uudistamistoimissa.

Opiskelija toimijana hyväksyttävässä suorituksessa

Opiskelija muun muassa:

  • lukee oppimateriaaleja, tehtävänanotoja jne.
  • katsoo opetustallenteita, videoita
  • kuuntelee äänitallenteita (podcast), opetustallenteita, videoita
  • tuottaa oppimistehtäviä
  • on sosiaalinen

Pohdi omassa opintojaksossasi onko siinä syytä huomioida sosiaalisuus. Sosiaalinen läsnäolo vahvistaa yhteisöllistä oppimista, mutta yksilöllinen oppiminen pitää mahdollistaa, mikäli yhteisöllinen oppiminen ei ole tavoitteena. Sosiaalisessa läsnäolossa on tärkeää tasavertaisuuden toteutuminen opiskelijoiden välillä tapahtuupa opiskelu sitten fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa.

Toteutuksen eri vaiheissa opiskelija arvioi omaa oppimista, tekemistä. Raivaa tieltään mahdolliset oppimisen esteet (esim. arkuus virheissä, puutteelliset valmistautumistavat) ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa sinun, opettajan ohjauksella. Opettaja auta opiskelijaa ymmärtämisessä, osaamisen kehittymisessä muun muassa avaamalla asiayhteyksiä laajoissa kokonaisuuksissa. Reflektoi opiskelijoiden kanssa siitä, mitä opiskelijat tarvitsevat työpaikalla tämän toteutuksen sisällöstä. Eilisen osaamista ei tarvita.

Käytäntöön vieminen – Testaus ja toteutuksen aloitus

Sinun, opettajan valitsema opetusteknologia, opetuksen välineet vaikuttavat toteutukseen ja sen onnistumiseen. Osaamisen vahvistamisesta valittujen teknologioiden käyttöön on huolehdittava. Yhdellä kertaa ei ole suositeltavaa ottaa useita välineitä haltuun, vaan edetä väline/toiminnallisuus kerrallaan. Tärkeää on varmistua, että valittu toteutuksen tekniikka toimii ja tuottaa halutun tuloksen.

Karelian aitojen Moodlen opiskelijatunnusten käyttö opintojakson testauksessa on hyvä käytänne. Ne löytyy intrasta esim. hakussanalla “Moodlen tekstitunnukset”. Opettaja ylläpidä, ponnisteluista huolimatta, omaa ammattitaitoa! Tunnista oma tasosi ja tarpeesi. Määrittele tavoite, kerro se avoimesti esimiehelle ja etene tavoitelähtöiseen suunnitteluun.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Osallistujana virtuaalimaailman tapahtumassa, osa 2/3: Läsnä tapahtumassa

Vuonna 2020 virtuaalimaailman tapahtumat ovat ottaneet askeleita pienen piirin kokeiluista kohti tilannetta, jossa niitä aletaan harkita vaihtoehtoina muillekin kuin virtuaalitodellisuutta käsitteleville tilaisuuksille, esimerkiksi kouluttamisen tarpeisiin. Karelia-ammattikorkeakoulun Digi2Market-tiimi on osallistunut vuoden 2020 aikana neljään VR-tapahtumaan. Ensin olimme järjestämässä kesäkuussa Illusion XR 2020 -tapahtumaa, joka järjestettiin kokeilevalla otteella. Marras-joulukuussa osallistuimme kolmeen tapahtumaan, joista etenkin MatchXR2020 antoi paljon oppia siitä, miltä virtuaalitodellisuuteen siirretty seminaari- ja esittelytapahtuma tällä hetkellä näyttää.

Kerromme kokemuksistamme kolmiosaisessa juttusarjassa. Ensimmäinen kirjoitus käsitteli asioita, jotka oli huomioitava ennen itse tapahtuman alkua. Tässä kirjoituksessa paneudumme tapahtuman aikaisiin tunteisiin, toimintoihin ja yleisiin, osallistujien päässä heränneisiin ajatuksiin. Kolmannessa osassa pohdimme muun muassa sitä, miten fyysisessä maailmassa aiemmin järjestetyt tapahtumat tulisi järjestää virtuaalimaailmassa.

Jokainen tapahtuma toi tärkeitä oppeja

Illusion XR 2020:n ja MatchXR 2020:n lisäksi osallistuimme EDUXR 2020 Fall -tapahtumaan sekä Finnish Design Academy -hankkeen New Waves -loppuseminaariin. Illusion järjestettiin VRChat-palvelussa, muut AltspaceVR-palvelussa. Kaikista saatiin merkittäviä uusia oivalluksia siitä, miksi mitkäkin asiat toimivat ja tuntuivat siltä, miltä ne tuntuivat.

Käsittelemme ensimmäisenä Illusionia, jonka sisällössä haettiin vastauksia siihen, voisiko virtuaalimaailmassa järjestää yleisötapahtuman tai jopa isot messut esittelypisteineen.

Kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä yleisötapahtumien järjestämisestä ei Business Joensuun ja Karelian järjestämästä tapahtumasta saadusta kokemuksesta voida tehdä, sillä tapahtumaan oli kutsuttu lähinnä toisilleen tuttuja henkilöitä, joille virtuaalimaailma tai 3D-mallinnukset olivat ainakin vähän tuttuja asioita. Haastattelimme osallistujia, sillä halusimme löytää virtuaalitapahtumaan liittyvää potentiaalia ja ongelmakohtia.

Tunne oli jännittävä mutta sekava

Osallistujat pitivät tapahtumaa jokseenkin sekavana, mutta usein myös jännittävänä. Ympäristö ja hahmot olivat jännittäviä, mutta virtuaalinen tila tuntui joistakin haastatelluista liian isolta osallistujamäärään nähden. Se, miten hyvin jonkin toisen käyttäjän ääni kuului, riippui hahmojen välisestä etäisyydestä. Ensimmäistä kertaa virtuaalimaailmassa olevat osallistujat joutuvat etsimään hahmolleen sopivan sijainnin osallistuessaan keskusteluun tai puheenvuoroon puhujana tai kuuntelijana.

Erään osallistujan mukaan ei ollut selvää, mitä varten tapahtuma oli tehty, ja tuntui siltä, että toisilleen ennalta tutut ihmiset juttelivat haluamistaan aiheista ilman yhteisen, merkityksellisen tilaisuuden tunnetta.

Kokemuksen aiheuttamaan tunteeseen vaikutti varmasti paljon se, miten tilassa toimiminen tapahtui ja mitä tilassa pystyi kokemaan.

Puhuminen helppoa, nimeämistä tulisi harkita

Aiempaa virtuaalimaailman kokemusta omanneen osallistujan mukaan VRChatin virtuaalimaailma oli helposti omaksuttavissa, ja heräsi jopa uteliaisuus, mihin kaikkeen maailma venyy.

Helpoin osa toimimista oli toisten kanssa puhuminen, mitä hidasti se, että hahmoilla ei ollut oikeiden ihmisten nimiä. Hahmojen ohessa näkyi VRChatin käyttäjätunnus. Hahmojen anonyymiys jopa ärsytti, ja huomio tuli esiin usean haastatellun kohdalla. Tällaisissa tilaisuuksissa halutaan yleensä myös tarjota verkostoitumismahdollisuus, joten hahmojen nimeäminen oikeilla nimillä on helposti parannettava kehityskohde tulevia tapahtumia ajatellen.

Tapahtuman luonne virtuaalimaailmassa on sellainen, että on myös hyvä pohtia sitä, minkälaista osallistujien käyttäytyminen maailmassa on. Ollako kuin kasvotusten järjestettävässä tapahtumassa vai olisiko syytä toimia jotenkin toisin? Siihen isoon kysymykseen ei vielä saatu vastausta.

Kaksiulotteisen videon katsominen tuttua

Keskusteluiden lisäksi osallistujat liikkuivat, seurasivat esittelyitä ja tutkivat kohteita. Kokeneemmat virtuaalitodellisuuden käyttäjät kokivat hahmojen ja muiden objektien tarkkailun sujuvammin kuin kokemattomat. Helpointa oli seurata kaksiulotteista videota. On kuitenkin perusteltua kyseenalaistaa kaksiulotteisen videon katsomisen hyöty virtuaalimaailmassa, kun sitä vertaa tavalliseen videon katsomiseen tietokoneen näytöltä.

Yhtenä toimintona hahmoilla oli kolmiulotteinen piirtäminen kynällä. Osa kynän käyttäjistä piti kokemusta upeana, mutta ensimmäistä kertaa VRChatissa olleille sen käyttö jäi huonosti alustetuksi.

Eräs osallistuja kaipaili lisää interaktiivisuusmahdollisuuksia.

– Jos olemme pelimäisessä ympäristössä, niin kai siellä pitäisi saada pitää hauskaa, hän mietti.

360-kuva Kolilta

360Finland esitteli Illusionissa Kolilla otettuja 360-kuvia.

Seminaareista tuttuja ominaisuuksia kaipailtiin

Yksi tärkeä oppi oli se, että nyt kun VR-maailman tapahtumat eivät vielä ole isolle yleisölle tuttuja, tilaisuudella pitäisi olla selkeä juoni, joka sisältäisi selvän aloituksen ja lopetuksen sekä ohjeet tilassa toimimiselle.

– Kukaan ei ollut toivottamassa tervetulleeksi ja ohjeistamassa tilan käyttöön. Senkin olisi voinut tehdä, yksi vastaajista kertoi.

Hänen mukaansa tapahtumassa voisi olla joku luentosalimainen päätila, johon voitaisiin palata sovitulla aikataululla yhteisiä asioita varten. Myös eräänlainen kahvittelutila epävirallisille jutteluille ja verkostoitumisille voisi toimia, kun tapahtuma on monelle täysin uudenlainen.

Match XR muistutti fyysisesti järjestettyä seminaaria

Illusionista opittiin monta asiaa, jotka mielellään tehtäisiin toisin mahdollisella seuraavalla kerralla. MatchXR-tapahtumassa moni noista asioista oli huomioitu.

MatchXR:n virtuaalisten tilojen auettua Altspacen sovelluksesta pystyi siirtymään tapahtumatilaan. Ensin käyttäjä päätyi juurikin luentosalimaiseen tilaan, jossa järjestettiin esitelmät ja puheenvuorot. Oculus Go -käyttäjiltä tilaisuuden toinen tila, paviljonki esittelytiloineen ja pysyvine keskustelumahdollisuuksineen, jäi teknisten ongelmien vuoksi saavuttamatta. Tilaisuudesta järjestettiin samanaikaisesti Youtube-livestriimi, jonka kommenttien perusteella emme olleet ainoita, joilta paviljonkipuoli jäi kokematta. Tilasta sai hyvän maistiaisen kuitenkin liittymällä tilaan asentamalla tietokoneeseen Microsoft Storen AltspaceVR-sovelluksen. Avaamalla kyseisen ohjelman pystyi osallistumaan Altspacen tapahtumiin tietokoneen ruudulta, mikä toimi vakaasti hyvänä varavaihtoehtona. Kolmiulotteisessa maailmassa liikkuminen tietokoneen ruudulta on kuitenkin aivan eri kokemus kuin virtuaalimaailman vierailu VR-laseilla.

Jälkikäteen oli harmillista, että VR-lasein ei päässyt paviljongin esittelytilaan, joka oli kiinnostavin kokemus koko tapahtumassa. Tietokoneen sovelluksella siellä pääsi käymään, ja oli kiinnostavaa tutustua kymmenien eri tahojen, lähinnä yritysten ja oppilaitosten, tekemiin virtuaalisiin tiloihin.

Koska tapahtuma ei ollut enää vain kokeilua Illusionin tapaan, pystyi kokemusta arvioida todellisena fyysisen tapahtuman tilalla järjestettävänä virtuaalitapahtumana. Ja siltä se todellakin lähinnä tuntui. Fyysinen tapahtuma oli tuotu virtuaaliseen ympäristöön.

Samoja havaintoja alustasta riippumatta

Illusionissa mietitytti se, miten lujaa ja mistä suunnasta toisten käyttäjien ja esitelmöitsijöiden ääni kuuluu. Samoin mietittiin, miten oman hahmon sijainti tilassa vuorollaan aktiivisessa ja passiivisessa roolissa tulisi ottaa. Muiden hahmojen lähestymiseen vaikuttaa se, miten hahmot ovat nimenneet itsensä ja välillä sekin, miltä hahmot näyttävät. VRChatissa hahmoissa rajoina olivat lähinnä mielikuvitus ja siveellisyys, ja niitäkin rajoja oli valitettavasti mahdollista koetella. Altspacessa hahmot olivat keskenään samankokoisia ihmishahmoja, joilla oli pää, kädet ja keskivartalo.

Risto Salmisen avatar-selfie

Risto Salminen otti hahmostaan selfiekuvan Altspacessa MatchXR 2020 tapahtumassa.

Virtuaalialusta

VRChat ja Altspace ovat alustoina hyvin erilaiset, ja VRChatin vapaus tehdä hyvinkin mielikuvituksellisia hahmoja voi aiheuttaa jopa levottomuutta seminaarien kaltaisisssa tilaisuuksissa.

Tasa-arvoiset mutta tuunatut ihmishahmot olivat turvallisempia lähestyttäviä kuin monet villit pelimaailmaan soveltuvat VRChatin hahmot. Asiapitoisissa tilaisuuksissa tärkeämmältä kuitenkin tuntui, että hahmolla on oikean ihmisen nimi. Seminaaritilaisuuksissa tuntuu jopa järkevältä lisätä näkyväksi nimeksi etu- ja sukunimen lisäksi käyttäjän edustama organisaatio. Eli parempi ” Matti Virtanen – Karelia-amk” kuin pelkkä ”matti”.

Tapahtumajärjestäjät pohtivat varmasti, minkäkokoinen tila on sopiva kunkin kokoiselle osallistujajoukolle. Mikäli oikein ymmärsimme, oli Matchissa yhdessä tilassa kerralla 40 osallistujaa. Sen jälkeen tilaan pyrkineet osallistujat päätyivät toiseen samanlaiseen tilaan, jossa esitettiin tismalleen samaa sisältöä.

Tällaiseen kokemukseen oli törmännyt myös yksi Illusionin pääjärjestäjistä, Business Joensuun Veikko Miettinen, joka osallistui kesäkuussa Jean-Michel Jarren VR-maailmassa tapahtuneeseen konserttiin, jossa konserttikävijät saivat valita avattarensa kymmenestä samankaltaisesta hahmosta.

– Siellä taisi olla korkeintaan 40 tai 45 hahmoa aina yhdessä huoneessa seuraamassa keikkaa. Ihmiset, jotka olivat vain katsojan roolissa, vaihtoivat välillä huoneita, mutta huoneet olivat samanlaisia ja vain niissä olevat hahmot vaihtuivat. Sama esiintyminen näkyi samalla tavalla jokaisessa tilassa.

Youtube-striimi toi varmuutta esitysten näkemiseen

MatchXR:ssa tapahtumanjärjestäjä oli hiljentänyt kaikkien vieraiden mikrofonit esiintymisten aikaan. Jutella pystyi esitysten välissä tai siirtymällä toiseen, keskusteluun tarkoitettuun tilaan. Näin ollen esiintymistilassa tuntui yleensä kuin olisi seurannut hiljaa seminaarin asiantuntijapuheenvuoroa.

Seminaarimaisuus leimasi MatchXR:ää, mikä oli varmasti ihan harkittua. Tapahtumassa oli paljon järjestävän tahon edustajia, joilta olisi voinut saada apua erilaisissa tilanteissa – aivan kuin fyysisen maailman seminaareissa. Esitykset olivat hyvin tavallisia esityksiä, joita katsottiin esitystilan isolta ruudulta. Kaikki esitykset eivät näkyneet kunnolla kaikilla laitteilla. Välillä teksti oli liian pientä ja kuva pikselöitynyttä. Mustaakin ruutua tuli monesti tarjolla. Joskus ongelmatilanteen sai korjattua poistumalla tilasta ja palaamalla tilaan uudelleen. Powerpoint-esitykseen upotetun videon näyttäminen virtuaalimaailman esitysseinällä oli jo odotetusti niin suuri riski, että ei ollut ihme, että siihen luottaneen esittäjän esitys jäi torsoksi.

MatchXR-esitykset isolla ruudulla.

MatchXR:n esitykset näkyivät isolla ruudulla, ja esitystä sai mennä katsomaan niin läheltä kuin halusi. Amfiteatterin muotoon tehdyssä katsomossa ei ollut pakko olla.

Tapahtumasta lähetettiin Youtube-striimi, jota pystyi seuraamaan vaikkapa silloin, kun helposti ylikuumenneet virtuaalilasit jäähtyivät ja latasivat piuhan päästä lisää virtaa. Livelähetyksen perusteella kaikki käyttäjät eivät kohdanneet kaikkia ongelmia, mutta osa meidän havainnoista oli tehty myös muiden käyttäjien silmin. Koko liki kahdeksantuntinen tilaisuus on katsottavissa Youtube-tallenteena.

Tekniset ongelmat korostuivat aamupäivällä, mutta iltapäivällä niistä ei kärsitty niin paljoa. Yksi aamupäivän esiintyjistä joutui typistämään puheenvuoronsa niin, että hän ehti käydä läpi vain alle puolet esityksestään, sillä tekniikan kanssa ongelmiin törmänneet järjestäjät leikkasivat hänelle tarkoitetusta ajasta puolet pois saadakseen kiinni koko tapahtuman aikataulun. Vieraana se tuntui turhan tylyltä ratkaisulta etenkin, kun tuo esitys oli kiinnostavampi kuin moni sen jälkeen tullut.

Lasit päässä uupuu, omalla paikalla rauhallista

Kaikissa tilaisuuksissa havaittiin se, että ei ollut mukavaa olla pitkiä aikoja virtuaalilasit päässä virtuaalimaailmassa.

Ensikertalaisilla mukana on luonnollista, tilassa toimimiseen liittyvää epävarmuutta, mutta esimerkiksi Illusionin osallistujien haastatteluissa muillakin kuin ensikertalaisilla nousi esiin virtuaalimaailmassa koettu fyysinen epämukavuus, jopa huono olo. Tärkeä oppi oli sekin, että virtuaalimaailmassa oli epämukavampi olo kuin Illusionin järjestäjiin kuulunut Veikko Miettinen ennakkoon kuvitteli. Rakennettu maailma oli hiukan liian iso osallistujamäärä huomioiden, joten käyttäjät joutuivat siirtymään pitkiä matkoja, mikä aiheutti joillekin osallistujille pahaa oloa ja ahdistusta. Joku käyttäjä saattoi vaikkapa tuskailla, miksei hän pääse tietystä tilasta portaita pitkin toiseen kerrokseen.

– Yksi tärkeimmistä asioista olisi epämukavuuksien poistaminen tuollaisissa tilanteissa. Tuoleille istuttamisessa voisi vähentää liikettä ja samalla pahaa oloa, Miettinen sanoi tilaisuuden jälkeen.

EDUXR-tapahtuman katsomo.

EDUXR-tapahtumassa vieraat ottivat paikkansa pääosin perinteisestä katsomosta. Tuttu ympäristö helpotti aloittelevien käyttäjien asettumista virtuaalimaailman seminaaritilaan.

Huomio oli aiheellinen, sillä Altspacessa järjestetyissä seminaareissa osallistujat menivät luontevasti katsomoon vapaalle paikalle sopivan etäisyyden päähän muista käyttäjistä. Se toi rauhallisen osallistumisen tunteen, mikä helpotti keskittymistä itse asiasisältöön. EDUXR-tapahtumassa esityksiä seurattiin tiiviissä katsomossa sisätilassa, ja muiden osallistujien avattaret olivat hyvin lähellä omaa hahmoa. Tuntui jopa siltä, että ollaan liian lähellä toista ihmistä. MatchXR ja New Waves tapahtuivat samassa Helsinki XR Centerin -virtuaaliympäristön laajassa ulkotilassa, jossa tilaa riitti eri tavalla, eikä muita käyttäjiä tarvinnut samalla tavalla huomioida.

Kuten monista esiin nousseista tuntemuksista voidaan päätellä, fyysinen ja virtuaalinen läsnäolo sekoittuvat väkisin tällaisissa tilaisuuksissa.

Kirjoittajat: Risto Salminen, projektiasiantuntija ja Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö.

Edellinen osa:

Osallistujana virtuaalimaailman tapahtumassa, osa 1/3: Ennen tapahtumaa

Lukuisat pitkät ja vähän lyhyemmätkin verkon yli tapahtuvat koulutus- ja seminaaripäivät ovat vauhdittaneet virtuaalimaailman tapahtumien kehitystä. Karelia-ammattikorkeakoulun Digi2Market oli mukana järjestämässä Joensuussa kesäkuussa 2020 toteutunutta Illusion XR -tapahtumaa, jossa testattiin VRChat-virtuaalimaailmassa esittämisen mahdollisuuksia ja realiteetteja. Vuoden lopulla, 25. marraskuuta Helsinki XR Center järjesti kokoluokkaa suuremman MatchXR2020-tapahtuman. Karelian Digi2Market-hanke osallistui tapahtumaan kolmen jäsenen voimin. Tapahtumassa esiteltiin ja esitelmöitiin tuorein tieto virtuaalitodellisuuden laitteista, hyödyntämisestä, sisällön toteuttamista ja ihmisten suhtautumisesta virtuaalimaailmassa toimimiseen

Mies VR-lasit silmillään

Illusionissa ei luotu todellista ympäristöä imitoivaa virtuaalimaailmaa.

Tilaisuus järjestettiin AltspaceVR-palveluun luodussa virtuaalimaailmassa, jossa oli erikseen puheenvuoroille ja esitelmille varattu tila, niin sanottu amfiteatteri sekä erillinen paviljonki, jossa oli mahdollisuus verkostoitua ja tutustua kymmenien esittelijöiden omiin virtuaalimaailman toteutuksiin.

Virtuaalimaailman tapahtumaan osallistumista on mielenkiintoista pohtia monesta näkökulmasta riippumatta varsinaisen sisällön aiheesta. Digi2Market-hankkeessa teemaa keskusteltiin etenkin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tapahtumaan valmistautuminen ensimmäistä kertaa ilman kaikkia tarvittavia tunnuksia vaati aikaa ja kärsivällisyyttä, kun taas jo toiseen AltspaceVR-palvelun tapahtumaan osallistuttaessa aikaa ei kulunut ja kärsivällisyyttäkään ei koeteltu juuri lainkaan. Toisena näkökulmana keskustelimme siitä, mitä virtuaalimaailmassa tapahtuu, miltä siellä tuntuu olla ja osallistua sekä minkälainen vaihtoehto virtuaalimaailma on fyysisen maailman tapahtumille. Kolmanneksi pohdimme sitä, kuinka samankaltainen vaihtoehto virtuaalimaailman tapahtuman edes tulisi olla.

Jaamme pohdintoja ja kokemuksia kolmessa erillisessä blogiartikkelissa, joista tämä ensimmäinen käsittelee sitä, mitä osallistujan näkökulmasta tapahtuu ennen varsinaisen tilaisuuden alkua.

Ensikertalaiselle asiasisällöt jäivät aluksi sivurooliin, kun virtuaalimaailmassa olemisen ja toimimisen uutuus ja pieni epävarmuus valtasivat mielen. Samanlaisia kokemuksia saatiin IllusionXR-tapahtumasta, minkä vuoksi on tärkeää avata kaikkea sitä, mitä käyttäjät voivat joutua kokemaan ennen kuin he voivat osallistua tilaisuuteen varsinaisen asiasisällön asiantuntijoiden esiintymisiin keskittyen.

Yhteydet, tilit ja hahmot kuntoon

Kun aloittelija osallistuu virtuaalimaailmassa virtuaalilasit päässä tapaamiseen tai muuhun tapahtumaan, vaativat valmistelut muutakin kuin lasien lataamista ja fyysisesti soveliaan osallistumistyöpisteen valintaa. Tapahtumassa osallistujat ovat avatar-hahmoja, jotka toimivat yhteisessä tilassa kuin olisivat läsnä fyysisessä tapahtumassa.

MatchXR 2020:n valmisteluihin kului kaikkine takkuineen monta tuntia henkilöillä, jotka eivät olleet aiemmin käyttäneet AltspaceVR:ää. Karelian kolmikosta tämän alustan virtuaalimaailmaa oli käyttänyt median lehtori Pilvi Dufva, mutta projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalaiselle ja projektiasiantuntija Risto Salmiselle AltspaceVR oli alustana ennalta vieras. Matka haluttuun virtuaalimaailman tapahtumaan ilman henkilökohtaisesti konfiguroituja virtuaalilaseja vaati vierailuita monissa verkkopalveluissa ja laitteissa.

Tilaisuus alkoi keskiviikkoaamuna, joten aloimme valmistella mutkatonta sisäänpääsyä jo maanantaina. Selvitimme mahdolliset laitteet, ja listalta löytyi muun muassa helppo mutta myynnistä hiljalleen poistuva Oculus Go, jota oli saatavilla Karelian Tikkarinteen kampuksen laitevarastosta. Olisi ollut mahdollista käyttää myös laitteita, jotka olisivat soveltuneet Oculus Gota paremmin tällaiseen tilaisuuteen, mutta koska Go-laitteet ovat edelleen yleisiä ja sovellus on niihin saatavilla, koimme sen perusteltuna laitevaihtoehtona. Tällaisen tapahtuman tulisi toimia myös yleisillä VR-laseilla, jotka eivät ole vielä vanhentuneet. Taustalla on logiikka, että kun vaikkapa mobiilisovelluksille halutaan käyttäjiä muistakin kuin teknisistä edelläkävijöistä, pitää sovelluksen toimia sujuvasti muillakin kuin uusilla ja kalliilla laitteilla.

Kesäkuussa toteutuneeseen Illusion2020-tapahtumaan tuli niin ikään valmistautua ennakkoon, mikäli halusi personoidun avatar-hahmon ja taata sujuvan kokemuksen VRChat-virtuaalimaailmassa. Tässä tekstissä tuomme esille vain Altspacen osalta käyttäjäkokemukset, koska kussakin sovelluksessa on omat kommervenkkinsa.

Prosessikuva

Oculus-käyttäjä, joka ei ollut ottanut valitsemaansa laitetta aiemmin käyttöön, joutui käymään läpi monta vaihetta, kuten yllä olevasta prosessikaavioista käy ilmi.

Eri vaiheisiin tarvitaan eri laitteita

Altspacen tapahtumiin ja virtuaalimaailmoihin päästäkseen Oculus-virtuaalilasien käyttäjän on luotava tili sekä Oculuksen että Altspacen palveluihin. Kätevintä käyttöönottoa varten tuli ladata puhelimeen Oculuksen sovellus. Oculus-tilin avulla sai ladattua Oculuksen sovelluskaupasta AltspaceVR-sovelluksen, jonka käyttöä varten tuli perustaa Altspacen tili. Tiliä ei voi tällä hetkellä luoda tietokoneella. Tässä tapauksessa se piti luoda virtuaalilasit päässä Oculus Gon yksinkertaista ohjainta käyttäen. Kun käyttäjätili oli luotu, piti käyttäjän saada liitettyä tapahtumakalenteriinsa halutut tapahtumat. Se onnistui vain kirjautumalla Altspace-palveluun verkkoselaimessa, minkä teimme nyt tietokoneella. Kun oli kirjautunut selaimessa Altspaceen, oli mahdollista hyväksyä tapahtumanjärjestäjältä sähköpostiin ilmoittautumisen jälkeen tullut tapahtumakutsulinkki.

Aiemmin mainituista takkuiluista kriittisin liittyi yhteysongelmaan. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkoyhteyksissä ollaan luonnollisesti tarkkoja tietoturvasta, joten kampuksemme yhteyksiin lisättiin mahdollisuus ottaa yhteys AltspaceVR:n palvelimiin. Pääsy oli oletuksena estetty. Altspacen mukaan näin käy toisinaan oppilaitosten ja joidenkin muiden organisaatioiden yhteyksien kanssa.

Maanantaina ehdimme suorittamaan osan valmistelutoimista, mutta vasta tiistain varmisteluiden jälkeen olimme luottavaisia, että kaikki osallistujamme pääsevät tapahtumaan nimenomaan virtuaalimaailman puolelle. Kun tilit oli luotu ja sovellukset asennettu, oli liittyminen Altspaceen sekä siellä toimimisen opetteleminen ja avatar-hahmon muokkaaminen enää vain opettavaista ja aikaa vievää syventymistä ympäristöön virtuaalilasit päässä.

Tapahtumapäivän aamuna kaikki sujui näin ollen hyvin, jos ei lasketa etätyöläisen kotiin liittyvää yhteysongelmaa, joka ratkesi vaihtamalla yhteydeksi mobiilitukiasema.

Avatar-selfiekuva

Marja-Liisa Ruotsalaisen ja Risto Salmisen avatarit valmiina MatchXR-tapahtumaan.

Tuore Altspace-tilin käyttöönotto helpotti seuraavana päivänä, torstaina 26. marraskuuta, järjestettyyn EDUXR 2020 Fall -tapahtumaan osallistumista. Kyseinen tapahtuma kytki virtuaalimaailman opetukseen ja työelämään. Virtuaaliseen tapahtumatilaan pääsi heti, kun avasi virtuaalilaseista AltspaceVR-sovelluksen ja valitsi aloitusnäkymästä omalle hahmolleen tarjolle tulleesta tapahtumalistauksesta kyseisen tapahtuman.

Kerran nähty vaiva kannatti, ja se kannusti myös seuraamaan muita kiinnostavia tapahtumia. Digi2Market osallistui heti seuraavalla viikolla Metropoliaa-ammattikorkeakoulun New Waves VR-seminaariin, joka käsitteli etäläsnäoloa, oppimisympäristöjä ja uusia teknologioita.

Illusion XR:n valmistautumisessa korostui ennakko-ohjeistuksen sisältö

Kesäkuinen Illusion XR toteutettiin siis VRChat-alustalla. Tuossa tapahtumassa nähtiin jo, miten tärkeää ensikertalaisia varten tehtävä ohjeistus on. Illusionissa moni osallistuja koki ohjeet hankaliksi käytetyn sanaston tai puutteellisten tai jopa harhaanjohtaneiden ohjeiden vuoksi.

On oletettavaa, että lähivuosina virtuaalimaailmassa järjestettäviin tapahtumiin on osallistumassa paljon ensikertalaisia ja aloittelijoita. Näin ollen viestintä ennen tapahtumaa ei tule jäädä vain ohjeistamiseksi, vaan epävarmuuden tunnetta on pystyttävä poistamaan jo reilusti ennen uudenlaisen tilaisuuden alkua.

Illusionissa taitavatkaan tietokoneiden käyttäjät eivät välttämättä päässeet sujuvasti sisään maailmaan ohjeiden ymmärtämisessä koetun hankaluuden vuoksi.

– Ohjeistuksen olisi pitänyt antaa paremmin tietoa hahmon liikuttamisesta. Kirjautumisohjeissa ei ollut nimeämisneuvoa. Nyt ei ollut oikein selvää, että kannattaako antaa hahmolle oma nimi vai joku satunnainen lempinimi vaikka avatarin ulkoasu huomioiden. Lisäksi macilla ei päässyt VR Chatiin sisään ollenkaan, yksi vieraista luetteli ohjeistuksessa huomioitavia asioita.

Lisää virtuaalimaailman tapahtumiin osallistumisesta joulukuun aikana seuraavissa aiheen osissa DigIT!-blogissa.

Kirjoittajat: Risto Salminen, projektiasiantuntija ja Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö.

EXAM tenttivierailu – Mitä se tarkoittaa?

EXAM tenttivierailu

EXAM sähköinen tenttijärjestelmä

“Tenttivierailu tarkoittaa sitä, että suoritat oman korkeakoulusi opintojakson tentin jonkun toisen korkeakoulun EXAM-tenttitilassa” (EXAM tenttivierailu)

Karelian EXAM sähköisessä tenttiympäristössä on otettu tenttivierailu käyttöön.

EXAM Tenttivierailu tarkoittaa sitä, että opiskelija voi suorittaa oman korkeakoulunsa opintojakson tentin jonkun toisen korkeakoulun EXAM-tenttitilassa. EXAM vierailutentti mahdollistaa sujuvamman etäopiskelun koti- tai harjoittelupaikkakunnalla, jolloin opiskelijan ei tarvitse matkustaa yhden tentin vuoksi omaan korkeakouluun. Opiskelijan on vain tarkistettava, että EXAM tenttivierailu on käytössä siinä korkeakoulussa, johon hän haluaisi mennä tekemään EXAM tentin. Kaikki korkeakoulut eivät ole vielä ottaneet tätä ominaisuutta EXAM:ssa käyttöön.

EXAM vierailutentillä voidaan sujuvoittaa opiskelijan etenemistä opiskeluissa. Tärkeää on myös se, että Korona pandemian aikana tenttivierailulla voidaan minimoida etänä opiskelevien opiskelijoiden tenttimatkustaminen paikkakunnalta toiselle.

Huom! Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi osa korkeakouluista saattaa toistaiseksi rajoittaa tai estää tenttivierailemisen. Opiskelijan on syytä tarkistaa aina ajankohtainen tieto EXAM konsortion sivuilla olevan taulukon tenttivierailu-sarakkeesta.

Opiskelijan tenttivierailuprosessi

Opiskelija noudattaa omaa tenttiprosessia Karelian ohjeiden mukaisesti ja varaa tentin Karelian EXAM järjestelmän kautta. Ainoa ero prosessissa aikaisempaan on, että hän varaa fyysisen tenttikoneen siitä korkeakoulusta, mikä hänelle soveltuu parhaiten ja mikä on tenttivierailun käyttöönottaneiden korkeakoulujen listalla. Opiskelija näkee tenttivierailun käyttöönottaneet korkeakoulut joko EXAM järjestelmästä tai EXAM tenttivierailusivuilta.

Varatessaan tentin, opiskelija hyväksyy vierailukorkeakoulun EXAM käyttöehdot ja valvontakäytännöt. Vierailukorkeakoulujen EXAM sivuilta tai opiskelijalle lähetettävässä sähköpostissa hän saa käytännön ohjeet EXAM tenttiin saapumiseen.

Opettajan tenttivierailuprosessi

Opettajan näkökulmasta vierailutentti ei eroa lainkaan normaalista EXAM tenttiprosessista. Opettaja vie totutusti Karelian EXAM ympäristöön tentin ja opiskelijan tehtyä tentin, opettaja tarkastaa tentin Karelian omassa EXAM:ssa.

Opettaja voi viedä EXAM:iin vain sellaisen tentin, jossa opiskelijat ovat Karelian opiskelijoita. HAKA-kirjautuminen vaatii aina Karelian omat tunnukset, että opiskelija pääsee Karelian opettajan tenttiin. Eli tämä tenttivierailu ei ole mahdollista esim. CampusOnline toteutuksilla (opiskelijat käyttävät toteutuksen aikana oman korkeakoulunsa käyttäjätunnuksia).

Avoimen AMK:n opiskelijat voivat hyödyntää tenttivierailua, koska heille luodaan Karelian opiskelijatunnukset.

EXAM yhteistentti

EXAM konsortioon kuuluvat, lääketieteen opetusta antavat yliopistot ovat testanneet EXAM yhteistenttiä. EXAM yhteistentin avulla yliopistot ovat mahdollistaneet erikoislääkäritenttien toteuttamisen EXAM sähköisessä tenttijärjestelmässä. Yhteistentillä tarkoitetaan tenttiä, jossa joko tentaattoreita tai opiskelijoita osallistuu tentin tekoon tai suorittamiseen useammasta EXAM- korkeakoulusta oman organisaation EXAM- järjestelmän kautta.

EXAM yhteiskäyttöisyyttä esitellään EXAM Akvaariorakkautta? -webinaarissa pe 20.11.2020 klo 13.15.
Ajankohtaisimmat tiedot tulevista webinaareista sekä aiempien webinaarien tallenteet löytyvät EXAMin verkkosivuilta. Webinaarit sisätävät paljon opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia sekä käytännön ohjeita EXAM tenteistä!

Kirjoittaja opetusteknologia-asiantuntija ja Karelian EXAM pääkäyttäjä Minna Rokkila

Zoomilla pyrittiin osallistujien kannalta mahdollisimman helppoon webinaariin

Base Camp -hankkeen -tiimiläiset kertoivat kokemuksiaan etätapahtumien järjestämisestä. Ennen päätymistään Collaborateen työpajansa alustaksi kirjoittajilla oli kokemusta koronakevään etätapahtumista, joita oli järjestetty Teamsissa, Zoomissa, Youtubessa ja Collaboratessa.

Nämä vaihtoehdot olivat mielessä myös silloin, kun Karelian ja Business Joensuun Silver Economy -hankkeessa pohdittiin alustoja, joilla voisi järjestää webinaarin koskien yli 50-vuotiaille suunnattua markkinointia ja markkinointiviestintää koronavirustilanteen aikaan. Webinaariamme olisi tuskin järjestetty ilman koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa. Tulimme kuitenkin nopeasti siihen johtopäätökseen, että tunnin webinaari edellä mainituilla sisällöillä auttaisi meitä hankkeemme tavoitteissa, eikä yrityksille ollut vielä tarjottu webinaareissa kovin konkreettisesti neuvoja korona-ajan markkinointiviestintään.

Teksti webinaari.

Miksi päädyimme Zoomiin?

Base Camp -tiimi valitsi Collaboraten ryhmiin jakamisen, ryhmissä liikkumisen ja ajatusten jakamisessa hyödynnettävän valkotaulun vuoksi. Silver Economyn webinaarin alustavalinta oli Zoom. Valintaan vaikutti ennen kaikkea se, että alusta koettiin osallistujille helpoksi ja tutuksi alustaksi, jossa voisimme jakaa sisältöjä ruudulla ja ylläpitää neljän henkilön keskustelua. Halusimme myös, että tapahtuma olisi tallennettavissa, kutsulinkki olisi helposti jaettavissa ja tilaisuus olisi sujuvaa kulkea läpi. Lisäksi webinaarin asiantuntijoilla oli kokemusta Zoomista. Meidän piti varautua lisäksi 50–100 osallistujan läsnäoloon.

Ilmoittautuneita oli lopulta 62, mihin olimme ihan tyytyväisiä. Tapahtumassa oli läsnä runsaimmillaan 38 osallistujaa. Kun lähetimme osallistujille edellisenä päivänä linkin webinaariin, jaoimme heille seuraavanlaisen ohjeistuksen Zoomin käyttöön:

Muutamia ohjeita Zoomin käyttöön:

Saat liitettyä äänesi kokoukseen valitsemalla kokouksen aikana vasemmasta alareunasta Join Audio. Klikkaa tämän jälkeen avautuvasta ikkunasta Join with Computer Audio. Voit tarkastaa valitut äänilaitteesi klikkaamalla vasemmalla alalaidassa mikrofonikuvakkeen oikealla olevaa nuolipainiketta (^).

Kirjautuessasi webinaariin nimesi ilmestyy osallistujalistaan (participant list). Nimesi vieressä pitäisi näkyä mikrofonin kuvake. Näin ääniasetukset olisivat kunnossa. Jos mikrofonin kuvaketta ei ilmesty kuvasi vierelle, niin kokeile jotain seuraavista.

        1. Käynnistä Zoom uudelleen.
        2. Kokeile toista internet-selainta. 3) Kokeile kännykkää tai pädiä.
        3. Lataa maksuton Zoom-sovellus.

Avaamme linjat klo 12.30, joten voit tulla testaamaan yhteydet ennen webinaarin alkua. Jos webinaarin aikana tahdot esittää kysymykset tai jakaa kokemuksiasi, niin laita ne chattiin.

Asiakaslähtöistä kokemusta ja markkinointia yrityksille aiemmin valmentaneena hankkeena meidän tuli tietenkin noudattaa samaa linjaa myös oman webinaarin järjestelyssä. Valitsimme toteutuksen, joka oli osallistujille mutkaton ja järjestäjille vähintäänkin kohtuullisen helposti hallittavissa. Ennen tilaisuutta toki koimme joitain epävarmoja tilanteita. Emme olleet järjestäneet ennen Zoom-tilaisuutta, joten pienetkin asiat piti tarkastaa etukäteen. Tilaisuuden ja asiantuntijakeskustelun juonsi yksi henkilö, joka piti aluksi myös 10-minuuttisen puheenvuoron +50-markkinoista. Sama henkilö perusti kokouksen, nosti chatista yleisön kysymyksiä mukaan keskusteluun ja toimi ennen tilaisuuden alkua teknisenä tukihenkilönä, missä oli omat, harkitut riskinsä. Siksi toinen projektihenkilö oli varuillaan paria minuuttia ennen tilaisuuden alkua, sillä tilaisuuden vetäjä ei voinut keskittyä tilaisuuden tekniseen sujumiseen enää puheen alettua. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

Kokemuksen perusteella ei voida kuitenkaan suositella, että tilaisuudessa äänessä oleva henkilö olisi ainoa tilaisuuden ylläpitäjä. Webinaarimme sujui hyvin, mutta ongelmallisessa tilanteessa sujuvuus olisi varmasti kärsinyt. Yhden kokemuksen jälkeen koko Silver Economyn tiimi saisi varmasti järjestettyä riskittömämmän tilaisuuden.

Tällä kertaa saimme kuitenkin vedettyä oheisen tilaisuuden, jonka sisältö kutakuinkin toimi suunnitellusti. Tallensimme Zoom-välitteisen tilaisuuden ja se on katsottavissa hankkeen youtube-kanavalle.

Oliko Zoom yhtä kätevä järjestäjille kuin osallistujille?

Zoomin käyttöä lukitessamme kysyimme vielä Karelian tietohallinnosta, olisiko Karelialla mahdollisesti olemassa oleva tili. Koko organisaation tilin etu olisi ollut se, että monipuolisemmalla ja kalliimmalla tilillä olisimme voineet järjestää webinaarin, johon olisi sisältynyt enemmän interaktiivisia elementtejä, paremmat hallintaoikeudet ja enemmän potentiaalisia osallistujia. Nyt käytössä olleella jäsenyystasolla saimme järjestettyä alle 100 hengen tapahtuman, mitä pidimme realistisena osallistujamäärän maksimitasona. Jos olisimme varautuneet 100–500 osallistujaan, olisi meidän pitänyt hankkia Zoomista moninkertaisesti kalliimpi käyttöoikeus, johon olisi toki voitu siirtyä siinä vaiheessa, kun osallistujamäärä olisi noussut rajan rikkovasti isoksi.

Koronakevään aikana lisääntyneessä etätyössä ja -hauskanpidossa oli käynyt ilmi, että Zoomissa on muihin palveluihin verrattuna enemmän tietoturvaongelmia. Vaaroja oli kuitenkin paikkailtu paljon sitten maaliskuun, ja kun Suomen ehkä uskottavin tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen rauhoitteli pahimmat uhkat piiloon, voitiin Zoomiin luottaa, etenkin kun esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto oli käyttänyt sitä vastaavissa tilaisuuksissaan säännöllisesti.

Kuten aiemmin mainittiin, kaikki sujui hyvin. Zoomin kautta webinaaria järjestettäessä olisi syytä pohtia ainakin kolmea asiaa:

  • Onko tarvetta webinaarin interaktiivisuudelle kuten äänestyksille?
  • Kuinka paljon osallistujia on odotettavissa?
  • Onko tarvetta jakaa osallistujia pienempiin ryhmiin?

Simppeli webinaari sujuu Zoomilla hyvin, mutta monesti saman asian ajaa myös tutut Teams ja jopa Youtube, jos interaktiivisuutta ei tarvita.

Kokonaisuutena opeissamme oli paljon samaa kuin Base Camp -tiimin opeissa muun muassa puheenvuoron pyytämiseen, kalenterikutsuun ja yhteenvetotuokioon liittyen, joten Base Campin kirjoitukseen kannattaa ehdottomasti tutustua.

Kirjoittaja Risto Salminen, projektiasiantuntija

Oppimista innoittava oppimistehtävä

Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Oppimisprosessi kannattaa suunnitella kokonaisuutena, jossa oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimistehtävien merkitystä e-oppimisessa on käsitelty blogimerkinnöissä osassa 1 ja osassa 2. Tämä blogiteksti pohjautuu Hanne Kolin (2016) teokseen ”Innoita oppimaan”, joka muuten löytyy myös sähköisenä kirjana Karelia AMKn kirjastosta!

Millainen on hyvä oppimistehtävä?

Oppimistehtävä voi parhaimmillaan ohjata oppijaa oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppiminen voi kohdistua mm. tiedollisen tai taidollisen osaamisen, tiedonhaun, ajatteluprosessien, työskentelytapojen tai yhteisöllisen toiminnan kehittymiseen. Oppimistehtävä on osa oppimisprosessin kokonaisuutta, joilla opettaja pedagogisesti ohjaa oppimista asetettujen tavoitteiden suunnassa. Hyvä oppimistehtävä herättää kiinnostuksen aiheeseen ja aktivoi ja motivoi oppijaa. Ja tähän liittyy selkeä viestintä, johon oppimistehtävän laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita, varsinkin verkossa.

Onnistuneen oppimistehtävän elementit

Onnistuneessa oppimistehtävässä selkeä viestintä on ensisijaisen tärkeää. Tehtävänannon tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksinkertaisina. Tee ”rautalankaohjeet” selkokielellä. Jokaisen osallistujan tulee ymmärtää tehtävänanto. Näin vältyt myös ylimääräisiltä tehtävänantoon liittyviltä sähköposteilta.

Onnistuneessa oppimistehtävässä on näkyvillä vähintään seuraavat elementit

  1. Otsikko
  2. Oppimistehtävän tavoitteet
  3. Aikataulu ja ajankäytön arviointi
  4. Aineistot ja materiaali
  5. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)
  6. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä
  7. Palautus
  8. Arviointi ja palaute
  1. Otsikko

Otsikoi oppimistehtävä sen sisältöä kuvaavasti. Otsikko itsessään kannattaa laatia mielenkiintoa herättäväksi ja ”iskeväksi”. Oppimistehtävän nimessä toimii hyvin myös kysymysmuodot, koska ne voivat aktivoida ajattelua. Oppimistehtävän otsikossa on hyvä tulla esille, onko kyseessä tiimitehtävä vai yksilötehtävä. Mikäli opiskelijat palauttavat tehtävän esim. Moodleen, nimeä palautuspaikkana toimiva aktiviteetti oppimistehtävän nimellä. Lisäksi opiskelijoilta on tullut palautetta, että jos otsikossa on oppimistehtävän palautuspäivämäärä, se helpottaa aikataulujen seuraamista. Oppimistehtävän muut elementit voi näppärästi kirjoittaa palautuspaikkana toimivan aktiviteetin tekstilaatikkoon.

  1. Oppimistehtävän tavoitteet

Kirjaa tavoitteet, joita oppimistehtävän avulla on oppimisprosessin kokonaisuudessa tarkoitus saavuttaa. Tämä orientoi opiskelijaa ajattelemaan, millaista osaamista oppimistehtävän avulla on tarkoitus kerryttää.

  1. Aikataulu ja opiskelijan ajankäytön arviointi

Aikatauluta työskentely, että opiskelija voi suunnitella omaa ajankäyttöään. Aikataulutus sisältää ajankäytön arvion palautusajan määrittämisen. Ajankäytön arvio on oleellinen osa oppimistehtävää. Sen avulla opiskelija hahmottaa riittääkö tehtävän tekemiseen lyhyt hetki, vai täytyykö asiaan perehtyä syvällisemmin. Palautusajan määrittämisessä Moodlen Tehtävä-aktiviteetti toimii parhaiten, koska tehtävän voi aikatauluttaa opiskelijoiden sähköiseen kalenteriin. Kun oppimistehtävien ajankäytön arviointi ja palautusaikataulu on suunniteltu koko oppimisprosessista, on opiskelijan helpompi kalenteroida omaa ajankäyttöään. Myös opettajan on helpompi arvioida, mihin opintojakson aika kuluu opiskelijan näkökulmasta. Aikataulutuksessa auttaa oppimisprosessista tehty pedagoginen käsikirjoitus, joita oppimistapahtumat tukevat.

  1. Aineistot ja materiaali

Kirjaa opiskelijan tarvitsemat aineistot ja materiaalit tai niiden hankintatavat. Aineisto ja materiaali voi olla opettajan ennakkoon valitsema tai opiskelija voidaan ohjata hankkimaan oppimistehtävässä tarvittavan aineisto ja materiaalin. Mikäli opiskelija ohjataan hankkimaan tarvittava aineisto itse, kannattaa oppimistehtävän tavoitteissa huomioida tiedonhankintataitojen kehittyminen.

  1. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)

Kuvaa tehtävänannossa (tai työskentelyohjeessa) konkreettinen toimeksianto, mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikäli oppimistehtävä sisältää vaihtoehtoisia toimintatapoja, vaihtoehdot kuvataan tähän.

  1. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä (oppimistehtävän vaiheistus)

Oppimistehtävä kannattaa vaiheistaa eli pilkkoa pienempiin palasiin. Tämä on ikään kuin työskentelyohje tai toimintaohje, miten oppimistehtävässä kannattaa edetä. Opettajan äänen ja roolin esiintuominen voi lisätä ohjauksen näkyvyyttä oppimistehtävässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsikoida ”Vinkkini, kuinka edetä tehtävässä”.  Tarkentavat ohjeet ”kohta kohdalta” periaatteella annettuna voivat tukea oppimaan oppimista ja tuoda prosessinomaisuutta työskentelyyn. Tämän myötä opiskelija tuntee itsensä aikaansaavaksi ja tehtävä etenee. Selkeimmillään toimintaohje on pilkottu osiin ”käskymuodossa”, esimerkiksi näin:

  1. Tutustu innostavan oppimisprosessin suunnittelun ja oppimistehtävän luomisen periaatteisiin teoksesta: Hanne Koli. (2016) Innoita oppimaan, erityisesti sivut 21–31 ja 67–78. Löydät teoksen Karelia AMKn kirjastosta e-kirjana.
  2. Listaa onnistuneen oppimistehtävän elementit Word-tiedostoon (vähintään kohdat 1-8).
  3. Kirjaa tämän jälkeen jokin olemassa oleva oppimistehtäväsi edellä listaamiesi elementtien avulla uudella tavalla.
  4. Tallenna laatimasi oppimistehtävä Karelia AMK:n OnDriveen. Ohjeet tiedostojen tallentamiseen OneDriveen.
  5. Lähetä uudella tavalla kirjaamasi oppimistehtävän linkki OneDrivesta kollegallesi (tai opiskelijoillesi) sähköpostilla vertaisarvioitavaksi ja pyydä häneltä palautetta a) selkeydestä ja yksiselitteisyydestä sekä b) selkokielisyydestä. Ohjeet tiedostojen jakamisesta OneDrivesta löydä Karelia AMKn video-ohjeista, Moodlen etusivulta.
  6. Pohdi oppimistehtävän suorittamiseen liittyen ja saamasi palautteen ja itsearvioinnin avulla seuraavia asioita a) millaisia ajatuksia oppimistehtävän rakentaminen ja tehtävänannon laatiminen sinussa herätti ja b) miten aiot muuttaa toimintaasi tulevaisuudessa?
  7. Kokoa tekemäsi toimenpiteet Word-dokumentille otsikoiden ne dokumenttiin seuraavasti: 1. Alkuperäinen oppimistehtävän tehtävänanto, 2. Uusi, innostavan oppimistehtävän tehtävänanto, 3. Saamani palaute ja 4. Pohdintani

Oppimistehtävän laadusta riippuen tässä voi käyttää myös väljempää, prosessimaista kieltä ”kohta kohdalta”: Valintavaihe, Analyysivaihe, Työstövaihe ja Yleismallin luominen/Kokonaisuuden luominen. Mikäli oppimistehtävässä on oleellista määritellä, millä välineillä työskennellään (sovellukset, alustat, muut digitaaliset välineet), se kannattaa ohjeistaa työskentelyohjeen yhteydessä.

  1. Oppimistehtävän palautus

Anna selkeät ohjeet missä muodossa palautus tehdään ja minne. Esimerkki: Palauta kokoamasi Word-dokumentin linkki OneDrivestasi tälle palautusalustalle 1.6.20xx mennessä. Mikäli saat kirjattua palautuksen ohjeet selkeästi jo tehtävänantoon (työskentelyohjeeseen), niin tämä kohta on tarpeeton. Oppimistehtävän palautuksen muoto voi olla esim. liite vai verkkolinkki. Liitteenä tai verkkolinkkinä voi olla Word-dokumentti, PP-esitys, kuvio, kuva, video, tms. Varmista, että olet Moodlen työkalussa määrittänyt asetukset niin, että tiedoston ja verkkotekstin/linkin liittäminen on mahdollista. Oppimistehtävän palautuksen paikka kirjataan myös näkyville, onko se tähän tehtävänpalautusalustalle (suositeltava), keskustelualueelle vai opettajan sähköpostiin (ei suositeltava).

  1. Arviointi ja palaute

Kerro opiskelijalle, millä kriteereillä oppimistehtävä arvioidaan. Näin opiskelija tietää millä perusteella hän saa arvioinnin ja/tai palautteen oppimistehtävästään. Voit linkittää laatimasi arviointikriteerit (tai Karelia AMKn yleiset arviointikriteerit) tehtävänantoon (tai työskentelyohjeeseen). Oppimistehtävien arviointi täytyy suunnitella huolella, koska se arviointi ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden toimintaa oppimisprosessin aikana. ”Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan” (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arvioinnissa oleellisinta lienee, että arvioinnissa huomioidaan niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden kannalta keskiössä.

Kirjaa myös, miten ja millaista palautetta hän saa oppimistehtävästä.  Ja millä aikataululla. Palaute voi perustua itse-, vertais-, tiimiarviointiin ja/tai opettajan tekemään arviointiin. Opiskelija kehittyy palautteen avulla ja palautteen antamisen kehittämisen tarve nousee esiin OPALA-kyselyissä joka vuosi.

Kirjoittaja Sini Puustinen, lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet:

  • Koli, H. 2016. Innoita oppimaan. Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa. House of Leading & Learning Oy.
  • Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3–11.

Elämä koronan jälkeen

Korkeakouluissa on nyt eletty kolme viikkoa koronakaranteenia. Kolme viikkoa etätyötä, -opetusta ja -opiskelua. Joukossa on paljon sellaisia, joille muutos on ollut helppo. Osalle uusi vaihe voi olla jopa normaaliarkea helpompi. Ja joukossa on paljon sellaisia, joille siirtyminen suljetun kotioven taakse on ollut enemmän tai vähemmän vaikea. Vaikka työ- ja opiskelupaikan ovien avautuminen on vielä viikkojen, jopa kuukausien päässä, sekin vaihe on tulossa. Matkalla takaisin syntyy uutta osaamista, uusia toimintatapoja ja oivalluksia. Optimistisesti ajatellen koronanjälkeinen arki voisi korkeakouluissa näyttää vaikka tältä:

  1. Edessä digiloikka nro 2

Pakollinen etäopetukseen ja –opiskeluun siirtyminen sai aikaan koulutuksen huiman digiloikan. Merkittävintä muutoksessa on sen laajuus: loikkajia on enemmän kuin normaaliolosuhteissa olisi osattu edes toivoa. Etäopetuksen työkalujen ja menetelmien haltuunotto luo edellytykset  myös seuraavaan digiloikkaan. Nälkä kasvaa syödessä ja edessä on digiloikan seuraava, vapaaehtoinen vaihe.

  1. Aiempaa toimivammat digitaaliset järjestelmät ja palvelut

Etätyöhön ja –palveluihin siirtyminen pakottaa toimijat kehittämään entistä sujuvampia ja joustavampia verkkopalveluita. Monet palvelut, joita ei pitänyt voida toteuttaa etänä, toteutuvat nyt etänä. Muutos on tuonut esille myös selkeitä kehittämiskohteita, joihin on tartuttava, jotta voimme varmistaa toiminnan sujuvuuden myös jatkossa, kun etäpalvelut toimivat luonnollisena osana korkeakoulujen palvelukokonaisuutta.

  1. Yhteistyö ja jakaminen ovat uusi normaali

Yksi koronaepidemian positiivisista vaikutuksista on ollut korkeakoulujen sisäisen ja välisen yhteistyön lisääntyminen. Hyviä käytänteitä, ohjeita, materiaaleja ja koulutusta jaetaan laajalti ja maksutta. Tämä on toimintaa, jonka soisi jatkuvan myös koronakriisin jälkeen. Tarve korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen ja väestön koulutustason nostamiseen rajallisilla resursseilla edellyttää korkeakoulujen välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

  1. Etätyö tehokkuuden ja työhyvinvoinnnin tukena

Nopea etätyöhön siirtyminen on osoittanut, että useimpia korkeakoulun työtehtäviä voidaan tehdä etänä. Etätyöskentely on lyhentänyt työmatkoihin käytettyä aikaa ja koteihin on rakennettu entistä toimivampia työpisteitä. Pandemian jälkeen yhä useampi meistä tekee osan työstään etänä. Etä- ja lähityöskentelyn yhdistäminen nähdään yhtenä keinona tukea työskentelyn tehokkuutta ja  työhyvinvointia.

  1. Lähiopetuksen ja lähiyhteisöjen merkitys kasvaa

Vaikka monella mittapuulla tarkasteltuna korkeakoulujen siirtyminen etätyöhön, -opetukseen ja opiskeluun on onnistunut hyvin, on näkyvissä jo kaipuuta lähiopetukseen ja lähityöyhteisöihin. Uskon, että lähiopetuksen ja lähityöyhteisöjen merkitys ja arvostus on jatkossa entistäkin suurempi. Korkeakouluissa on etäilyllä ja läheisyydellä kummallakin paikkansa.

Kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

PS. artikkelikuvassa etätyökaverit

Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet opetuksessa ja yritystoiminnassa

Kävimme Digi2Market hankkeen tiimoilta Oulussa Virtual Reality Nordic 2020 tapahtumassa tutustumassa virtuaalitodellisuuden (VR) tarjoamiin mahdollisuuksiin erityisesti opetuksessa ja yritystoiminnassa. Esitykset tarjosivat erilaisia näkökulmia sekä esimerkkejä aiheeseen.

Virtual Reality Nordic

Virtuaalitodellisuus opetuksessa ja kirurgiassa

Virtuaaliteknologiaa on hyödynnetty kirurgiassa ja siihen liittyvässä opetuksessa ja harjoittelussa. Reaalimaailman esimerkkien simuloinnilla päästään lähemmäs todellista leikkauskokemusta. Varjo on luonut yhdet kehittyneemmistä virtuaalilaseista ammattilaisten käyttöön, joissa hyödynnetään muun muussa silmän liikkeen seurantaan liittyvää teknologiaa. Kirurgiassa painottuu erityisesti suuren resoluution virtuaalilasit, jotta työskentely leikkauksissa olisi mahdollisimman tarkkaa. Tutkimuksen mukaan kirurgit, jotka ovat harjoitelleet leikkausta virtuaaliteknologian avulla ovat pystyneet menemään laboratorioympäristöön minimaalisella ohjeistuksella. Varjon virtuaalilaseja tarkemmin esitteli Kim Härkönen.

Ihmisen pääkallo

Virtuaaliteknologian mahdollisuuksia opetuksessa esitteli Pekka Ouli. Esimerkiksi uusille opiskelijoille järjestettävät kampuskierrokset voidaan korvata virtuaalisilla kampuskierroksilla. Virtuaalikierrokset voidaan toteuttaa 360 kuvalla ja käyttäen esimerkiksi thinklink alustaa.

XR teknologialla lisäarvoa yrityksen toimintaan

Pääpuhujana toiminut Sami Heinonen Zoanilta esitteli kuinka luoda todellista liikearvoa immersiivisillä teknologioilla. Immersiivisillä teknologioilla tarkoitetaan XR teknologioita, joita ovat muun muassa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiat. Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, koulutuksessa, yritysten markkinoinnissa, matkustuksessa, vähittäiskaupassa ja virtuaaliostoksien tekemisessä.

Miten yrityksissä löydetään virtuaaliteknologian käyttökohteet?

Virtuaaliteknologian käyttöönoton suunnittelu lähtee liikkeelle yrityksen strategiasta, arvoista ja visiosta. Näistä lähtökohdista määritellään virtuaaliteknologian käyttöönotolle tavoitteet ja käyttökohteet sekä toimenpiteet, kuinka nämä tavoitteet saavutetaan. Suunniteltaessa tulee miettiä, mitä lisäarvoa virtuaaliteknologia tarjoaa yritykselle.

Tavoitteita virtuaaliteknologian käytölle yrityksissä voi löytyä esimerkiksi HR:stä, hallituksen työskentelystä, tuotekehityksestä, asiakaspalvelusta tai myynnistä ja markkinoinnista. Tavoitteita voi olla esimerkiksi työntekijöiden nopeampi perehdyttäminen, hallituksen matkakulujen vähentäminen, kustannustehokkaampi tuotesuunnittelu, parempi asiakaskokemus asiakaspalvelussa tai myynnissä ja markkinoinnissa tehokkaampi myyntiputki.

Ratkaisuja näihin tavoitteisiin voi olla esimerkiksi virtuaalikierros uusille työntekijöille, virtuaaliympäristöjen käyttäminen hallituksen kokouksiin, tuotetestaukset virtuaaliympäristössä, etätuen tarjoaminen käyttäen virtuaalista assistenttia, kuluttajien sitouttaminen aikaisemmassa vaiheessa hyödyntäen immersiivistä sisältöä.

Suunnitteluprosessi

XR-teknologian suunnitteluprosessi

XR-teknologian käyttöönoton suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle tavoitteiden suunnittelusta. Seuraavaksi ideoidaan XR-teknologialla toteutettavat kohteet ja priorisoidaan ne liiketoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Teknologialla toteutetaan prototyyppi ja laaditaan mittarit, joita seurataan suhteessa alussa määriteltyihin tavoitteisiin. Toteutuksesta kerätään dataa ja sitä arvioidaan liiketoiminnan kannalta. Datan perusteella tehdään liiketoimintaan vaikuttavat päätökset.

Etäyhteistyötä virtuaalitodellisuudessa

Etäyhteistyö mahdollisuuksia virtuaalitodellisuudessa esitteli Jonas Rajanto. Virtuaalitodellisuudessa voidaan järjestää esimerkiksi etäkokouksia tai tapaamisia asiakkaiden kanssa. Kokouksissa toimitaan virtuaalihahmojen eli avattarien välityksellä ja kommunikoidaan osallistujien kanssa kuten normaalissa elämässä.

Etuna perinteisiin videokokouksiin on se, että kaikki osallistujat voidaan nähdä samassa tilassa virtuaalilasien välityksellä. Avattarien eleet ja ilmeet välittyvät myös kuuntelijoille. Virtuaalikokouksissa häiritsevää voi olla alkeelliset hahmot ja niiden kankeat ja robottimaiset liikkeet. Haasteita voi tulla vastaan verkon hidastelusta ja virtuaalitekniikan käyttäminen voi vaatia tehokkaammat kokouslaitteet. Kokouksien osalta virtuaalilasien ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii enemmän ennakkosuunnittelua ja testausta kuin perinteisten videoneuvotteluohjelmistojen ja laitteiden.

Virtuaalimaailmoja on hyödynnetty jo pitkään opetuksessa. Esimerkiksi Second Life on virtuaalimaailma, jossa on pidetty virtuaalisia luentoja ja ohjauksia. Virtuaalilasien käyttäminen tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden, jolloin opetustilanteesta saadaan luotua aidompi ja vaikuttavampi kokemus.

Kirjoittaja: lehtori, Mikko Hyttinen

Yhtä aikaa läsnä verkossa

Etä- ja verkko-opiskelun suosio on kasvanut huomattavasti viimevuosina ja nyt poikkeustilan päällä ollessa entisestään. Luokkahuoneessa tapahtuva, perinteinen opetus on nyt estynyt. Siirtyminen etä- ja verkko-opiskeluun on Kareliassa mahdollista muun muassa Moodle-oppimisympäristöä käyttäen.

Karelian oppimisympäristöt tuovat vapautta, mutta samalla myös vastuuta jokaiselle niiden käyttäjälle ja osaamista kartuttavalle. Opiskelijat ovat vastuussa oman opiskeluaikataulun järjestämisestä monessa kohtaa enemmän kuin luokkahuoneessa, oppilaitoksen tiloissa opiskeltaessa. Vastuunotto omista opinnoista ja myös vertaisten edistymisestä opinnoissa kasvaa yksilötasolla huomattavasti. Etä- ja verkko-opiskelussa oma-aloitteisuus ja itsenäinen vastuunotto korostuu. Hatunnosto jokaiselle opiskelijalle sekä opettajalle eri digivälineiden pikaisesta haltuunotosta.

Karelian Moodle-oppimisympäristössä Collaboraten kautta etä- ja verkko-opetus toteutuu näin:

Ennakkoon:

  1. Luo opintojakson Moodle-tilaan Collaborate-aktiviteetti.
  2. Tiedota opiskelijoille, että opetus toteutetaan Collaboraten kautta.

Online:

  1. Avaa esitettävät materiaalit (dokumentit / verkkosivut / jne.) Firefox-selaimeen.
  2. Avaa tietokoneelta Chrome-selain ja sitä kautta Moodle ja siellä oleva Collaborate kurssihuone.
  3. PowerPoint-esityksen tai PDF-dokumentin jakaminen:
    • Collaborate kurssihuoneen avautuduttua avaa näytön oikeasta alakulmasta ”Collaborate-paneeli / Open collaborate panel”.
    • Valitse ”Jaa sisältöä / Share content”.
    • Valitse ”Jaa tiedostoja / Share Files”.
    • Valitse ”Lisää tiedostoja / Add Files”  ja lataa koneeltasi haluamasi tiedosto.
    • Tiedoston latauduttua, valitse oikeasta alakulmasta ”Jaa nyt / Share Now”.
  4. Laita mikrofoni päälle Collaborate ikkunan alaosasta.

Tarvittaessa opettajan voit tallentaa verkkosession. Ohjeet Moodlen opettajan ohjeessa.

Lopettaaksesi Collaboraten sulje kaikki ikkunat. Collaborate sulkeutuu automaattisesti samalla.

Opettaja voi halutessaan käyttää myös muita reaaliaikaisia yhteyksiä. Osa opettajista hyödyntää AC:ta tai Teams:a opetuksessaan.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Digiaikanakin tarvitaan… yhteisiä tiloja oppimiseen!

Karelia–ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämishanke ja siihen liittyvä pedagogisen kehittämisen hanke tarjosivat iskuryhmällemme (Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Päivi Sihvo, Marika Turkia ja minä) syyn pakata laukkumme ja suunnata askeleet kohti Hollantia ja Delftin teknillistä yliopistoa. Tavoitteenamme oli tutustua korkeakoulun digitaalisten opetusmateriaalien tuotantoympäristöihin sekä Teaching Lab –toimintaan, joka keskittyy opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

TU Delft onkin maailman ykkösiä MOOC–tuotannossa. Kurssituotannossa he eivät enää yritä kilpailla määrällä, vaan löytää aiheet, joille on suuri kysyntä. Tavoitteena on koulutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ajatuksella “Educate the World”. TU Delftin suosituin kurssi liittyykin tällä hetkellä sähköautoihin – toki robotisaatio ja kiertotalouskin ovat vahvasti esillä. Kurssitarjonnasta esimerkki.

MOOC–tuotantoa on opettajan tukena toteuttamassa yhdeksän henkilön tuotantotiimi, josta löytyy asiantuntemusta mm. käsikirjoittamiseen, tekijänoikeuksiin ja videomateriaalien tuotantoon. Digitaalisen materiaalin tuotantotiloja löytyy aina ammattimaisista studioista yksinkertaisiin ja helppokäyttöisiin tee-se-itse-studioihin, joissa opettaja voi huolehtia nauhoituksesta yhtä nappia painamalla. Toki yliopistolta löytyvät myös laajat AR/VR-tekniikan tuotantotilat.

Hienojen digitaalisten tuotantotilojen sijaan ehkä suurimman vaikutuksen itseeni tekivät kampuksen monipuoliset oppimisympäristöt. Erilaisia tiloja löytyi runsaasti niin yksinopiskeluun kuin ryhmätöihinkin eri puolilta kampusta – ja ne olivat aivan täynnä opiskelijoita. Monimuoto-opetukseen panostaminen on nostanut pinnalle tarpeen erilaisten fyysisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Digitaalisuus ei suinkaan tarkoita, että fyysisten oppimisympäristöjen tarve katoaa: sen sijaan tarvitaan monipuolisia ja viihtyisiä tiloja yksin ja yhdessä oppimiseen!

Kirjoittaja Koulutuksen kehittämispäällikkö, Marjo Nenonen