Aihearkisto: Moodle

Vauhtia opintojen alkuun – Starttikurssilla

Karelia-startti-kurssi sisältää yleisimmät digitaaliset ympäristöt/palvelut. Ne, jotka ovat kaikille Karelian opiskelijoille yhteisiä. Alakohtaiset ympäristöt, sovellukset, työkalut jne. tulevat tutuksi sitten alan opintojen yhteydessä. Kurssin sisältö on käytössä jo ennen opintojen alkua.

Starttikurssi on ollut käytössä vuodesta 2019 ja sitä on kehitetty vuosittain. Opiskelijoilta kerätään palautetta ja niin sen kuin järjestelmämuutosten ja kehitysten perusteella tehdään muutoksia starttipakettiin keskimäärin kerran vuodessa. Satrttipaketin osat on kuvattu oheisessa kuvassa.

Starttipaketin kokonaisuus

Välillä 14.12.2020–15.2.2021 oli 136 opiskelijaa käynyt Karelia-startin läpi. Seuraavaksi on heidän äänen vuoro. He ovat antaneet palautetta starttikurssista niin halutessaan. Yhteenveto-osuuksien ohessa on suoria lainauksia opiskelijoiden palautteista.

Opiskelijapalaute

Palaute

Kokonaisuutena starttikurssi koetaan hyödylliseksi ja oli erittäin hyvä asia, että sen sai käyttöön jo ennen opintoja. Osan opiskelijoiden mielestä sisällössä on hyvin laajasti, mutta ei kuitenkaan liiaksi tietoa eri työvälineistä ja opiskelijahyvinvoinnista. Osa kokee, että sisältö on liian laaja aikaan nähden, joka heillä on ollut käytettävissä sisällön läpikäyntiin ennen opintojen alkua.

  • ”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”
  • ” Startissa oli tietoa monipuolisesti.
  • Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”
  • ”Tämä on hyödyllinen kurssi aloittajalle. Kaikki tärkeimmät palvelut/sivustot tuli käytyä läpi.”
  • ”Oli paljon asioita ja vie paljon aikaa oppia kaikki tietotekniset asiat, mutta eiköhän ne kaikki opi opiskelujen ohella, kun pääsee käyttämään niitä lähes päivittäin.”
  • ”Kokonaisuudessaan hyvin hyödyllinen.”
  • ”Starttiin meni aika paljon aikaa. Starttiin liittyvässä sähköpostissa voisi kertoa selvästi, että aikaa kannattaa varata reilusti, että asiat ehtii sisäistämään kunnolla, monet asiat eivät välttämättä aukene ensimmäisellä katselu-/lukukerralla.”

Kurssi rakenteesta on kommentoitu, että se mahdollistaa useita vaihtoehtoja lähestyä sisältöä. Hyväksi on koettu se, että osioita pääsi liikkumaan vapaasti omassa järjestyksessä ja tarvittaessa palaamaan niihin uudelleen. Tärkeää on, että kurssin sisältö on käytössä koko opintojen ajan. Laajuutta täytyy tarkastella ja opintokirjeen sisältöön starttipaketista on tarkennettava startin tarpeellisuus sekä korostaa käytön mahdollisuutta koko opintojen ajan.

  • ”Sivut toimivat hyvin, ei liian paljon erilaisia toimintoja.”
  • ”Tiedot löytyivät helpohkosti.”
  • ”Erittäin hyvin suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus.”
  • ”Melkoisen paljon asiaa opittavaksi ja ahdistuksen tunne, että pitäisikö nuo kaikki asiat muistaa ja kaikkia työvälineitä oppia käyttämään mutta ne varmasti kyllä vielä oppii, kun pääsee kunnolla niitä käyttämään!”
  • ”Tarkempi alkuinfo sähköpostiin jo Moodlesta ja kuinka se toimii. Paketti on iso, joten hyvä olisi etukäteen määritellä, että mitkä kohdat olisi hyvä käydä läpi ennen opintojen alkua.”
  • ”Hieman enemmän kaipaisin ohjeistusta siihen, mitä kaikkia alustoja opiskelussa käytetään kokonaisuudessa. (pakki, peppi…)”
  • ”Tiivistää ja yksinkertaistaa.
  • ”Kurssin sivujen sisältö on hieman sekavanoloinen, josta ensikertalainen menee helposti hämilleen. Toivoisin, ehkä parempaa linjausta sivujen eri osioiden kohdalle. Olisiko se sitten värien, muotojen tai tekstinkäsittelyn avulla saatavaa selkeyttä.”

Aihealueiden selkeys jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä ne on esitetty järjestyksessä sekä kaikista aihealueista oli hyvin poimittu ne kohdat mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ja osa kokee, että ohjeistus on paikoin sekavaa. Tähän kiinnitetään tällä kehittämiskierroksella erityistä huomioita ja parannetaan siten opiskelijoiden käyttökokemusta.

  • ”Sisältö oli kattava ja tehty tarpeeksi perusteellisesti ja selkeästi, jotta uutena opiskelijana sitä oli helppo ymmärtää ja uudet asiat tulivat tietoon.”
  • ”Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty.”
  • ”Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”
  • ”Ohjeistukset jonkin verran sekavia eikä tarpeeksi tarkkoja.

Videot

Video

Starttipaketin videoissa on kehittämisen vara. Osassa videoita on käytetty automaattista ääntä, joka on robottimainen ja sen koetaan haittaavan keskittymistä. Samoin joidenkin videoiden puheen sujumattomuus – äänen takeltelu jne. heikentää sisällön omaksumista. Videot otetaan tarkasteluun ja niiden sisältö uusitaan / ajantasaistetaan. Videoiden pituuteen kiinnitetään myös huomio. Opiskelijat toivovat lyhyitä ja ytimekkäitä videoita. Mieluummin useita lyhyitä videoita kuin muutama pitkä.

  • ”Videot toivat selkeyttä ja jos niitä ei olisi ollut, niin olisi ollut kyllä hankalaa miettiä mitä pitää tehdä ja milloin.”
  • ”Videotallenteet olivat hyviä ja selkeitä. Niistä sai hyvän opastuksen.”
  • ”Karelia-startti antoi selkeyden moniin asioihin. Olen varmempi asioista ja esimerkiksi videot olivat todella hyviä, niistä sai hyvin selvää.”
  • ”Ohjevideot iso plussa.”
  • ”Videoita voisi tehdä enemmän, vaikka niitä nytkin on paljon.”

Videot ovat tärkeitä oppimisen välineitä. Palautteesta nousee esiin, että ilman niitä oppimisympäristöihin ja palveluihin perehtyminen olisi ollut haasteellisempaa, olisi mennyt “sormi suuhun”. Opiskelijat aikovat käyttää starttipaketin videoita apuna myös jatkossa. Palaavat starttipaketin sisältöihin tarvittaessa.

Harjoitukset

Harojoitukset

Palautteista tulee ilmi, että harjoitukset ja tehtävät on selitetty lyhyesti ja hyvin simppelisti. Kurssilla on suoritusten seuranta päällä ja tämä toiminnallisuus oli mainittu useassa palautteessa hyväksi asiaksi. Opiskelijan ei tarvinnut jäädä miettimään minkä tehtävän oli tehnyt ja mitä vielä tekemättä. Tehtävistä mainittiin myös, että ne olivat mukavia tehdä.

  • ”Sain selkeän käsityksen eri työkaluista, joista on hyötyä opinnoissa. Sekä yhteisötehtävä oli mielestäni hyvä idea.”
  • ”Tehtävien anto oli onnistunutta :)”
  • ”Ohjeet tehtävien suorittamiseksi olivat selkeitä.”
  • ”Moodle-osiossa oli välillä epäselvää, mikä oli Starttiin liittyvää tehtävää ja mikä oli yleistä ohjetta Moodlen käyttöön.”
  • ”Toiseksi joidenkin tehtävien tehtävänannot olivat liian ylimalkaisia ja toisaalta tehtäviä ei oltu eritelty selkeästi toisistaan.”

Käyttöoikeus

Opiskelija saa starttipaketin käyttöönsä otettuaan vastaan opiskelijapaikan. Hänelle lähetetään ”opintokirje” Karelian opiskelijapalveluista, jossa on ohjeet starttipaktin käyttöönottoon. Tätä ohjeistusta tulee tarkentaa. Palautteista nousee esiin se, että mikäli opiskelijapaikan saa ja/tai ottaa vastaan, vasta hyvin lähellä opintojen alkua jää starttipaketin sisältöihin perehtymiseen vähän aikaa ennen opintoja. Pitää pohtia onko tälle jotain tehtävissä.

  • ”Se oli erittäin monipuolinen kokonaisuus. Minä en päässyt tekemään starttia kokonaan ennen ensimmäistä koulupäivää, koska kaikkien ohjelmien/sivujen käyttöön minulla ei ilmeisesti ollut vielä käyttöoikeuksia ennen opintojen alkua.”
  • ”Oli hyödyllistä tutustua verkkoympäristöön ja luoda tunnukset etukäteen.”
  • ”Itse sain Karelia startin käyttöön juuri ennen opiskeluja, joten aikaa on mennyt, että on ehtinyt tutustua tietoihin.”
  • ”Ohjeet startin tekemiseen olisi voinut tulla hieman aikaisemmin.”
  • ”Kun startin tavoitteena on nimenomaan auttaa opiskelijoita alkuun muutenkin isossa asiassa, mielestäni tärkeää olisi julkaista tällainen starttipaketti riittävän ajoissa, että siihen oikeasti ehtii perehtyä. Kun asiat kaatuvat siihen, ettei joku tunnus tms. toimi niin siitä tulee aivan päinvastainen kokemus >> ihan kuin olisit myöhässä jo ennen kuin mikään on edes alkanut.”

Muita huomioita

HOPSin tekemiseen ja Moodlen käyttöön toivottiin joissakin palautteissa perusteellisempaa ohjeistusta. Kansainvälisyysosio koettiin turhaksi ja tietoturvaosio on opiskelijoista puuduttava. Sen sisällöissä on liiaksi toistoa ja se, että opiskelijan sekä opettajien ohjeistus on samoilla sivuilla, koetaan huonoksi tavaksi sisällön esittämiseen. Tietoturvasisältö pitää pyrkiä korjaamaan ja suuntaamaan sisällöt käyttäjäryhmittäin.

Seuraava versio on saadun palautteen ja kehitystoimien perusteella entistä parempi ja sujuvampi käyttää syksyn 2021 aloittavilla. Kehittämisestä hyötyvät myös kaikki jo aiemmin opiskelunsa Kareliassa aloittaneet.

Tämän postauksen kuvat ovat Pixabaysta, pl. startin kokonaiskuva.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen tulevan kurssitoteutuksen suunnittelussa ja valittujen toteutusratkaisujen validoimisessa 

Johdanto 

Kun opettaja suunnittelee kursseilleen seuraavia toteutuksiahän voi hyödyntää edellisiltä toteutuksilta tekemiään havaintoja. Oppimisanalytiikka antaa opettajalle välineitä pukenäitä havaintoja tilastollisiin muotoihin, jotka sopivasti visualisoituina antavat opettajalle nopeasti tarkkaa ja tiivistä kuvaa kurssin pidemmän aikavälin tapahtumista epätarkkojen muistinvaraisten mielikuvien sijaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa on osana eAMK– ja APOAhankkeita kehitelty erilaisia keinoja tuoda Moodle-oppimisympäristöön kytketty oppimisanalytiikka opettajan kurssisuunnittelun tueksi.        

Tavoitteenamme oli hyödyntää oppimisanalytiikkaa kurssin suunnittelussa ja kehittämisessä (mm. käytettävyys, opittavuus, opiskeltavien asioiden järjestys) sekä todentaa sen kautta myös toimivat asiat, joita ei tarvitse muuttaa uuteen toteutukseen. 

Kurssin esittely 

Karelian tietojenkäsittelyn koulutuksen Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakso, laajuus 5 opintopistettä, on tarjolla ICT-koulutuspolun opinnoissa Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian opiskelijoille valinnaisena opintojaksona. Valinnaisuus tuo epävarmuutta vuosittaisten toteutusten välille, sillä osallistujien määrä voi vaihdella muutamasta kymmenestä pariin sataan osallistujaan. Lukumäärän suuruusluokka tarkentuu käytännössä opintojakson alkaessa. Tämä tuo haastetta opintojakson toteutuksen suunnitteluun sekä ennalta opettajalle resurssoidun työajan riittävyyden arviointiin työaikasuunnitelmia tehtäessä  

Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakso koostuu (1) alkutestitehtävistä, joissa testataan kurssilla tarvittava osaaminen, joka olisi hyvä olla kurssille osallistuvilla, (2) yksittäisistä teoriatehtävistä sekä laajemmasta (3) projektitehtävistä, joihin liittyy mobiiliresponsiivisen websivuston työstäminen lähtien aineiston keruusta, suunnittelusta, toteutuksesta päättyen käytettävyyden arviointiin ja testaukseen. Projektitehtävillä on arvioinnissa vahvempi painotusOpintojakson kaikki tehtävät ovat pakollisia. 

Opintojakso on jaoteltu Moodlessa osioihin (kuva 1), joihin jokaiseen kuuluu tehtäviä. Opintojaksolle on suunniteltu ohjattua palautusta siten, että osioissa pääsee etenemään sen jälkeen kuin edellisen opintojakson tehtävät on palautettu. Alkutestejä lukuun ottamatta tehtävien arviointi tehdään manuaalisesti. 

Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakson rakenne

Kuva 1. Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakson rakenne.

Opintojakson toinen toteutus alkoi tammikuussa 2020, jolloin aloimme suunnitella analytiikan hyödyntämistä opintojakson kehittämiseksi. Kokemuksia opintojakson toimivuudesta oli jo ensimmäiseltä toteutukselta, mutta halusimme analytiikan avulla selvittää toisaalta, mitä pitää muuttaa opintojaksolla ja toisaalta myös saada vahvistusta omille oletuksillemme opintojakson toimivista kohdista. Kevään 2020 toteutus alkoi Moodlen Collaboraten kautta pidetyllä aloitusluennolla, jossa oli lyhyt johdatus kurssin sisältöön sekä esittely opintojaksolla opiskeluun liittyvistä asioista. Luento tallennettiin. Toteutuksella oli suositusaikataulu, mutta opiskelija pystyi etenemään hieman myös omassa tahdissaan.  

Menetelmän käytön kuvaus 

Analytiikan tarkentamiseksi kohti haluamiamme tavoitteita käytimme Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä suunnittelumallia, jonka käytön yleisiä periaatteita on kuvattu tarkemmin Karelian verkkojulkaisun VASUN artikkelissa (Gröhn et al. 2020). Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojaksolla analytiikan tavoitteena oli keskittyä tarkastelemaan sitä, miten opiskelijoiden taustatiedot ja kurssin osioiden suoritusjärjestys mahdollisesti vaikuttavat kurssin menestyksekkääseen suorittamiseen. Pyrimme löytämään vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:  

  1. Onko osioille varattu työstöaikaa (liian vähän, sopivasti, liian paljon)? 
  2. Mitkä tehtävät pudottavat opiskelijat? 
  3. Miten lähtötasotestin tulokset korreloivat lopullisiin opintojakson tuloksiin? 
  4. Missä järjestyksessä opiskelijat tekevät projektiosion suunnittelu- ja toteutustehtäviä? 

Kahteen ensimmäiseen kysymykseen saatujen vastausten pohjalta pyrimme arvioimaan, nousevatko kurssitehtävien vaikeustasot sopivassa/samassa suhteessa opiskelijoiden tietojen karttumisen kanssa. Kolmannen kysymyksen avulla halusimme selvittää, miten ennakko-osaaminen auttaa opintojaksosta selviytymistä. Analytiikan kolmanteen kysymykseen antamien vastausten pohjalta pohdimmeonko kurssille tarvetta rakentaa erilaisia oppimispolkuja eritaustaisille opiskelijoille. Neljännen kysymyksen vastausten avulla pyrimme varmentamaan, että opiskelijat tekevät projektin eri osiot tietyssä oppimisen kannalta oleellisessa järjestyksessä. 

Havaintoja 

Se, että opiskelija käy Moodlessa avaamassa esimerkiksi jonkin aktiviteetin, ei vielä kerro sitä, kuinka paljon hän käyttää aktiivisesti aikaa kyseisen aktiviteetin parissa. Aika-arvion mittaamista varten onkin säädetty niin sanottu “paras arvaus”. Jos opiskelija avaa Moodlessa aineiston tai aktiviteetin, oletuksena on, että hän viettää sen parissa vähintään 15 minuuttia. Esimerkkikurssin ajallinen seuranta osoitti, että opintojakson suunniteltua viikkorytmiä noudatettiin melko hyvin, mutta tyypillisesti opiskelu painottui lähelle eräpäivää tai eräpäivään. Web-sivuprojektille oli varattu aikaa kaksi viikkoa, joista ensimmäisellä viikolla tapahtumia Moodleen leimautui vähän. Visualisoinnin tulos ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita, että opiskelija ei opiskelisi tuona aikana, koska www-sivun tekeminen ei tapahdu Moodlessa.  

Kun tarkastelimme tehtävistä saatuja arvosanoja, havaitsimme, etteivät mitkään yksittäiset tehtävät pudottaneet opiskelijoita. Yhdessä suunnitellun noudattamisen kanssa tämä havainto indikoi, että kurssin kokonaisrytmi ja yksittäisten vaatimustasot ovat tasapainossa keskenään. Tosin kahden tehtävän vaatimustasoa olisi visualisoinnin (kaavio 1) perusteella syytä tarkastella uudelleen, koska riittävää arvosanavaihtelua ei ollut. 

Mitkä tehtävät pudottava opiskelijan?

Kaavio 1. Mitkä tehtävät pudottava opiskelijan?

Ensimmäisen toteutuksen jälkeen opintojaksopalautteista ilmeni, että osalla osallistujista ei ollut tarvittavaa ennakko-osaamista. Ensimmäisellä toteutuksella kurssille ilmoittautuneita oli paljon, mutta myös kurssin kesken jättäneitä oli useita. Toiseen toteutukseen lisäsimme kurssikuvauksen esitietovaatimukset jo ennen oppimisanalytiikan käyttöönottoa. Tämä vähensi opintojaksolle ilmoittautuneiden määrää, mutta toisaalta keskeyttäneiden määrä oli pieni. Tehty korjaus sekä opintojakson ennakkotehtävät ja kurssin koko suorituksen analytiikka (kts. kaavio 1) tukevat ajatusta, että esitietovaatimukset edesauttoivat sopivan opiskelija-aineksen valikoitumista. Ennakkovaatimusten lisääminen yhdenmukaisti osallistujajoukkoa eikä näin ollen erilaisien oppimispolkujen suunnittelulle ole tarvetta.  

Kurssin tehtävistä osa oli erillisiä itsenäisiä kurssitehtäviä ja osa oli yhtenäisen kurssiprojektin yksittäisiä osia. Edellisen toteutuksen jäljiltä havaitsimme, että osa opiskelijoista siirtyy liian nopeasti projektin toteutusvaiheeseen, jättäen suunnitteluvaiheen minimiin. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opiskelijat palauttivat sivuston rakennetta esittävän vuokaavion sijaan jo toteutetun sivuston. Halusimme selvittää analytiikan avulla, tekevätkö opiskelijat tehtävät oikeassa järjestyksessä ja käyttävät riittävästi aikaa eri osioihin, etenkin projektin suunnittelu- ja toteutustehtävien osalta. Kaavio 2 kertoo, että projektin osalta tehtävät tehdään oikeassa järjestyksessä ja niihin käytetään aikaa.  Oivalsimme, että tehtävien järjestyksen tai osioiden ajastuksen muuttamisen sijaan suunnittelun tärkeyttä pitää korostaa tehtävien uudelleenmuotoilun kautta. Esim. Teettää kaksi erilaista sivustorakennetta esittävää vuokaaviota.  

Tehtävien suoritusjärjestys

Kaavio 2. Tehtävien suoritusjärjestys.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan koimme oppimisanalytiikan antaneen meille mahdollisuuden testata kyseisen opintojakson aiempien toteutusten pohjalta syntyneitä oletuksiamme nykyiseltä toteutukselta kerättyä oppimisdataa vasten ja auttaa tarkentamaan näkemyksiämme kurssin pedagogiikan osalta.  

Yksi opettajia aina kiinnostavista kysymyksistä on, kuinka paljon opiskelija viettää aikaa opittavan asian parissa (mm. tehtävät, annettu materiaali, luentotallenteet). Jos tähän halutaan vastaus analytiikan kautta, se edellyttää analytiikka-ajatuksen sisällyttämistä kaikkeen opintojakson suunnitteluvaiheeseen jo heti alusta alkaen rakennetta mietittäessä, jotta analytiikkaan tarvittavia jälkiä jää  

Kirjoittajat Sanna Kukkasniemi, lehtori ja Seppo Nevalainen, lehtori  

APOA-hanke
ICT-koulutuspolku, ISAT–UEF-yhteistyö 

Lähteet 

Gröhn, A. &  Öhman, M. & Väistö, L. & Suomalainen, M. 2020. Oppimisanalytiikkaa Svensk klinik Rautalankaruotsi -opintojaksolla. Vasu 6/2020. 

Etäopetustyötilasta digipedayhteisöön

Etäopetuksen käynnistyttyä keväällä 2020 Kareliassa pystytettiin Howspace-ympäristöön Etäopetustyötila. Karelialaiset oli kutsuttu tähän työtilaan toimijoiksi. Kuvasta 1 voi päätellä, että lähes puolet karelialaisista olivat aktiivisia työtilan käyttäjiä. Kommentointtiin innostui 1/5 käyttäjistä.

Aktiivisuusprosenttipiirakat

Kuva 1: Käyttäjä- ja kommentointiaktiivisuus

Aktiivisuus-käppyräkuvasta (kuva 2) näkyy, että maaliskuusta kesäkuun alkuun on ollut vilkkainta. Elokuussa, todennäköisesti opetuksen alettua vapaajaksojen jälkeen, ilmeni myös aika-ajoin aktiivisuutta. Vuoden loppupuoli aktivoi osallistujia myös tässä työtilassa.

Aktiivisuusviivakaaviona

Kuva 2: Aktiivisuuskäyrät

Työtila on nyt vuoden 2021 alusta uudistettu, siivottu ja jäsennetty. Tällä uudistustyöllä toivotaan keskustelujen keskittyvän paremmin teemaan kuin teemaan. Työtilan nimeksi tuli Digipedayhteisö. Uudelleen nimeämisen taustalla on se, että arjen hektisyys syö opettajalta aikaa perehtyä itsenäisesti kaikkeen sovelluskirjoon ja pedagogisiin suuntauksiin. Kollegoilta voi tässä työtilassa kysyä ”matalan kynnyksen” periaatteella vinkkejä ja vastaavasti jakaa omia.

Kaikki ei osaa kaikkea, eikä tarvitsekaan, joten yhteisönä olemme enemmän kuin yksi opettaja tai tukipalveluhenkilö. Joukkoomme mahtuu useita asiantuntijoita. Yhteisöön jokainen voi tuoda kysymyksiä, ideoita, osaamista ja tarpeita yhteisesti pohdittavaksi. Jokainen voi vinkkailla hyviä ja kokeilemisen arvoisia digipeda-käytänteitä. Jokainen opettaja on mukana Karelian opetustoiminnassa, kehittämässä sitä sekä osaltaan kokeilemassa uutta. Digipedayhteisönä me opitaan yhdessä!

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimislupauksesta toteutukseen

Opintojaksojen toteutusten, kurssien suunnittelun hyväksi todettu työkalu on prosessimaisuus. Sen voit tehdä näkyväksi esimerkiksi piirtämällä tai post-it-lapuilla. Pääasia on, että teet prosessin näkyväksi niin itsellesi kuin opiskelijoille. Lähdet liikkeelle tavoitteista ja etenet vaiheittain toteutuksen testaukseen ja sen aloitukseen esimerkiksi oheisen kuvan mukaisesti.

Prosessikuva

Lopputuloksen määrittely

Lupaa vain sitä, mitä voit toteuttaa. Taustalla hyvään oppimiseen on opiskelijan motivaatio, jonka vahvistamisessa organisaation eri toimijat voivat auttaa opiskelijaa. Keskeisessä roolissa on opettaja, joka tukee opiskelijaa niin uuden oppimisessa kuin motivoitumisessa opiskeltavaan aiheeseen. Itselle on hyvä esittää kysymyksiä – ajatella ääneen, esimerkiksi:

  • Mitä osaamista ja taitoja oppijoilla on, kun oppimis- ja ohjausprosessi päättyy?
  • Mitkä ovat tavoitteet? Tavoitellaanko tällä toteutuksella uuden sisällön oppimisen lisäksi itseohjautuvuutta, pitkäjänteistä työskentelyä, sosiaalista toimintaa, itseopiskelua tai jotain muuta.
  • Tarjotaanko yksilöllinen ja osallistava oppimispolku, mahdollistuuko eriyttäminen?

Opettajan rooli oppimisprosessissa on aktiivinen siinä missä opiskelijankin. Ihan kaikissa kohtaamisen tilanteissa niin verkkovälitteisissä (virtuaalitunnit, sähköpostit, pikaviestintävälineet jne.) kuin luokkahuoneissa tai käytävillä tapahtuvissa tapaamisissa. Tärkeää on mahdollistaa matalan kynnys kohtaamisille. Läsnäolon ja ryhmään kuulumisen tunne on hyvä varmistaa jokaisen käytetyn viestintävälineen osalta. Osa välineistä voi heikentää läsnäolon tuntua ja osa puolestaan lisää sitä. Opettajan käyttämä pedagoginen lähestymistapa (esim. Käänteinen opetus​ – flipped learning tai Laatuaikaoppiminen – primetime learning tai ABC Learning Design​) auttaa osaltaan opettajaa läsnäolon toteuttamisessa. Kysy itseltäsi:

  • Miten oppimisen soveltaminen mahdollistuu?
  • Miten sosiaalisuus tulee näkyväksi?

Kaikilla opintojaksoilla ei opiskella yksin. Sosiaalisuuden voit tehdä näkyviin esim. Microsoft 365 -ympäristössä tai erilaisten virtuaaliseinien (esim. Padlet) työkalujen avulla. Ota yksi väline haltuun ja monipuolista sen käyttöä tekemisessäsi.  

Hyväksyttävä osaaminen – Oppimisprosessin suunnittelu

Oppimisympäristössä toteutuksen rakenne, prosessi toimii taustaohjaustyökaluna. Kysy itseltäsi:

  • Tukeeko oppimisympäristöön laatimani rakenne oppimisen motivointia?
  • Onko tarpeellista huomioida toteutuksen visuaalisuus? Auttaako se oppimista?
  • Voinko hyötyä vaikka pelillisyydestä tai erilaisista metaforista (esim. polku, vuori, talo, ruokalista…).
  • Mahdollistanko yksilöllisen oppimispolun, eriyttämisen?
  • Tiedänkö opiskelijoiden lähtötason?
  • Voinko hyötyä sosiaalisesta paineesta? Esim. tehtävien tekemisen tila näkyy kaikille tai sopisiko vertaisarviointi minun toteutukseen.

Kaikki visuaaliset ja pelillistämistoimet auttavat ja koukuttavat opiskelijaa työskentelemään ympäristössä ja saavuttamaan hyväksyttävä osaaminen. Voit pyrkiä auttamaan opiskelijaa ja linkittämään opittavaa asiaan hänen arjen käytäntöön/ilmiöön muun muassa oppimistehtävillä.

Hyvät kysymykset, jokaisen oppimistehtävän tai -materiaalin kohdalla, jonka voit itsellesi tehdä, ovat Millä tavalla juuri tämä -asia/taito näkyy opiskelijan arjessa?, Millä tavalla tämä sisältö vastaa tarvittavia työelämätaitoja? ja Millä oppimistehtävillä sekä toiminnalla opiskelija osoittaa hyväksyttävän osaamisen? Keskeistä oppimistehtävissä on palautteen anto ja työskentelyn arviointi. Oppimisympäristöihin integroidut videoneuvottelutyökalut (esim. Karelian Moodlen Collaborate) tukevat reaaliaikaista yhdessäoloa ja Collaboratella toteutetut ohjaus- ja/tai palautteenantotunnit vahvistavat läsnäolon tuntua sekä opiskelun imua.

Oppimistehtävissä vertaisarvioinnin keskustelualue sopii hyvin ryhmätöiden ja yhteistyöskentelyn välineeksi. Tehtävänantojen yhteydessä on erityisen tärkeää pohtia niiden selkeyttä, sopivuutta, konkreettisuutta sekä toimivuutta halutun ongelman ratkaisuun. Luetuta tehtävänantosi ulkopuolisella, esim. kollegalla, ennen tehtävän julkistamista. Siten varmistut ohjeiden riittävyydestä. Oletko ohjeistanut riittävän yksityiskohtaisesti, tietääkö opiskelija miten tehtävä tehdään, siihen vastataan ja miten arviointi toteutuu. Miten tämä tehtävä vaikuttaa kokonaisarviointiin ja miten tehtävästä saa suoritusmerkinnän. Erilaisiin kysymyksiin saat myös vastauksia toteutus toteutukselta, kun pyydät opiskelijapalautetta niistä. Palautteen pyytäminen on laadun tae ja sillä ohjaat opiskelijoita tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä opiskeltavan alan ydinosaamisen kehittämiseen ja osaamisen syventämiseen. Palaute auttaa kaikkia osapuolia toteutuksen kehittämis- ja uudistamistoimissa.

Opiskelija toimijana hyväksyttävässä suorituksessa

Opiskelija muun muassa:

  • lukee oppimateriaaleja, tehtävänanotoja jne.
  • katsoo opetustallenteita, videoita
  • kuuntelee äänitallenteita (podcast), opetustallenteita, videoita
  • tuottaa oppimistehtäviä
  • on sosiaalinen

Pohdi omassa opintojaksossasi onko siinä syytä huomioida sosiaalisuus. Sosiaalinen läsnäolo vahvistaa yhteisöllistä oppimista, mutta yksilöllinen oppiminen pitää mahdollistaa, mikäli yhteisöllinen oppiminen ei ole tavoitteena. Sosiaalisessa läsnäolossa on tärkeää tasavertaisuuden toteutuminen opiskelijoiden välillä tapahtuupa opiskelu sitten fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa.

Toteutuksen eri vaiheissa opiskelija arvioi omaa oppimista, tekemistä. Raivaa tieltään mahdolliset oppimisen esteet (esim. arkuus virheissä, puutteelliset valmistautumistavat) ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa sinun, opettajan ohjauksella. Opettaja auta opiskelijaa ymmärtämisessä, osaamisen kehittymisessä muun muassa avaamalla asiayhteyksiä laajoissa kokonaisuuksissa. Reflektoi opiskelijoiden kanssa siitä, mitä opiskelijat tarvitsevat työpaikalla tämän toteutuksen sisällöstä. Eilisen osaamista ei tarvita.

Käytäntöön vieminen – Testaus ja toteutuksen aloitus

Sinun, opettajan valitsema opetusteknologia, opetuksen välineet vaikuttavat toteutukseen ja sen onnistumiseen. Osaamisen vahvistamisesta valittujen teknologioiden käyttöön on huolehdittava. Yhdellä kertaa ei ole suositeltavaa ottaa useita välineitä haltuun, vaan edetä väline/toiminnallisuus kerrallaan. Tärkeää on varmistua, että valittu toteutuksen tekniikka toimii ja tuottaa halutun tuloksen.

Karelian aitojen Moodlen opiskelijatunnusten käyttö opintojakson testauksessa on hyvä käytänne. Ne löytyy intrasta esim. hakussanalla “Moodlen tekstitunnukset”. Opettaja ylläpidä, ponnisteluista huolimatta, omaa ammattitaitoa! Tunnista oma tasosi ja tarpeesi. Määrittele tavoite, kerro se avoimesti esimiehelle ja etene tavoitelähtöiseen suunnitteluun.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Opetus sujahtaa verkkoon

Kaaviokuva, keskiössä taidot

Opetus verkossa – etänä – edellyttää suunnittelua siinä missä lähiopetus (luokka- tai muussa oppimisen tilassa) toteutettava opetuskin. Etäopetukselle on monta eri määritelmää riippuen siitä, miten opetus toteuttaa. Etäopetuksen näytön paikka -wikissä on kirjattuna etäopetuksen eri määritelmät. Tässä blogsuksessa käytetään ensisijassa määritelmää Monimuoto-opiskelu verkossa ja etänä.

Monimuoto-opintojakson suunnittelu on hyvä aloittaa prosessikuvauksella. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi polkumaisella kuvakäsikirjoituksella. Siinä näkyväksi tehdään se, mitä polkua opiskelija kulkee (ei kuvata opettajan työskentelyprosessia), mitkä ovat vaiheet ja mitä välineitä ja/tai menetelmiä käytetään. Lähtökohtana on aina opintojakson opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, sisältö, arviointikriteerit ja opintopistemäärä (ajankäyttö). 

Terveydenhuollon logistiikkaopintojakson prosessikuva.

Esimerkki polkumaisesta kuvakäsikirjoituksesta. Case: Terveydenhuollon logistiikka -opintojakso. Ignatius. M. 2020.

Kuvakäsikirjoitus (polkua tai muuta metaforaa käyttäen) on visuaalinen suunnitelma, jossa oppimisprosessia konkretisoidaan teemojen/aiheiden, tehtävien ja sisällön avulla. Em. esimerkkikuvaan tulee vielä sisällyttää tehtävien, ajankäytön sekä arvioinnin/palautteen saannin/tavan kohdat. Tämän tyyppinen visuaalinen kuvakäsikirjoitus havainnollistaa, niin opettajalle opintojakson suunnitteluvaiheessa kuin opiskelijoille opintojakson esittelyssä, opintojaksolla käytettävät monimuoto-opetuksen erilaiset menetelmät ja työskentelytavat:

  • itsenäistä työskentelyä
  • työskentelyä pienryhmässä
  • työskentelyä opettajan johdolla.

Kareliassa etäopetuksen toteuttamisessa hyödynnetään tuettua Moodle-oppimisympäristöä. Mobiilisovelluksia: QuizletKahootSocrativeSeppoEducaplay ja Mentimeter kerätään parhaillaan kokemuksia muun muassa kielten opetuksessa. Olipa käytössämme, mikä tahansa ympäristö on keskeistä se, että käytettävistä sovelluksista oppija:

  • löytää oppimateriaalit
  • voi palauttaa tehtäviä
  • on vuorovaikutuksessa ja työskentelee vertaisten ja opettajan/ohjaajan kanssa
  • saa ohjausta ja palautetta niin rakenteen, sisältömateriaalin kuin eri toimijoiden taholta.

Oppimisprosessi etenee teemasta/aiheesta toiseen ja kukin teema/aihe sisältää: teeman tavoitteet, oppimistehtävät, materiaalit, vuorovaikutuksen, arvioinnin ja palautteen. Tavoitteena kaiken aikaa on osaaminen. Niiden saavuttamiseksi on tavoitteet pilkottava pienempiin osatavoitteisiin esimerkiksi teemoittain/aiheisiin. Suunnittelussa kiinnitetään huomio myös niin yksilö- kuin ryhmäprosesseihin. Mahdollistetaanko yksilöllinen aikataulu ja/tai eteneminen. Opiskeleeko ryhmä yksilöinä, yhdessä suurena ryhmänä vai pienryhmissä? Nämä prosessit on hyvä kertoa ja selventää opiskelijoille esimerkiksi johdantoluennossa. Kaikki se, mitä ei kerrota jää opiskelijan omaksi päätelmäksi ja pahimmoillaan siitä muodostuu virheellinen tulkinta. Esimerkiksi tehtävien palautteesta, jos ei kerrota, minkälaista palautetta ja keneltä opiskelija tehtävästä saa. Olettaa opiskelija, että hän saa yksilöpalautetta. Näitä “pelisääntöjä” on syytä myös kerrata, muistuttaa opiskelijoille, aika ajoin oppimisprosessin aikana.

Oppimistehtävät ovat keskeisiä osaamisen kehittymisessä. Opiskelija oppii tehtäviä tehdessään muun muassa uusia asioita, taitoja, tiedonprosessointia ja tavoitteellista työskentely. Myös ohjeet ja täsmäohjeistus on etäopetussisällöissä tärkeässä roolissa. Ohjeet kuljettavat oppimisprosessin työskentelyä ja sisältö eteenpäin. Etäopetusta toteuttaessa ei ohjeita ja ohjeistusta ole koskaan liikaa. Tänä päivänä niin ohjeistuksessa kuin muussa sisällöntuotannossa on hyvä huomioida saavutettavuusasiat. Monesti ohjeistusta tai oppimistehtäviä laaditaan Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Saavutettavasti.fi-sivustolla on ohjeet saavutettavien Word-asiakirjojen tekemiseen. Saavutettavuus.fi-sivustolta löytyy myös muita saavutettavat asiakirjat -ohjeita. Niitä ohjeita voi hyvin soveltaa eri ympäristöissä toimiessa ja sisältöä tuottaessa.

Työskentelyn suunnittelussa on hyvä listata kaikki ne mahdollisuudet tai tarpeet, joissa opiskelijaa aktivoidaan oppimaan. Oheisiin kuviin on listattu symbolein eri vuorovaikutustapoja/-työkaluja niin lähi- kuin verkkokontaktissa. Huom. symbolit eivät ole tyhjentäviä.

Lähikontaktissa käytettäviä työkaluja.

Lähikontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Verkkontaktissa käytettäviä työkaluja.

Verkkokontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius

Flipped Learning -toteutus fysiikan opetuksessa

Savonian yliopettaja Eero Holmlund avasi puheenvuoronsa konkreettisilla esimerkeillä siitä miten olematonta voi ymmärrys oppimisessa olla. Opintojaksojen jälkeen voidaan miettiä, onko asioiden tietäminen ja ymmärtäminen sama asia? Minkä verran asiasta tiedät? Minkä verran asiasta ymmärrät?  Toistatko oppimasi asiat vai ymmärrätkö ne? Asioita helppo toistaa, hankalampi ymmärtää ja vielä hankalampi opettaa!

Eric Mazur aloitti muuttamaan fysiikan opetustaan 1990-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli,  että saa opiskelijat ymmärtämään vaikeat asiat. Häntä voidaan pitää flippaamisen ”kantaisänä”. Eric Mazurilta löytyy kirja ”Peer Instruction – A User’s Manual” (Prentice Hall, 1997). Kirja kertoo Mazurin kehittämästä menetelmästä fysiikan opetuksessa ja se antaa kokreettisia esimerkkejä.

Holmlund on toteuttanut tekniikan fysiikan opintojakson flippaamalla. Opintojakson perusrakenne toistuu joka viikko samanlaisena.

Opintojakson perusrakenne

”Maanantaina” itsenäistä opiskelua oppikirjojen, muistiinpanojen ja videoiden avulla. Opiskellaan asiaa jota ei ole vielä tunneilla käsitelty. Materiaalien avulla opiskelija vastaa lukukysymyksiin ennen seuraavan päivän kontaktituntia. Mikäli opiskelija lukee muistiinpanot, oppikirjaa ja katsoo videot, hän pystyy vastaamaan helposti kysymyksiin. Lukukysymysten vastaamiseen saa pisteitä lopulliseen arvioon. Näitä asioita ei käydä enää tunnilla läpi.

”Tiistaina” on vuorossa kontaktitunti. Opettaja tekee lyhyen koonnin teoriasisällöstä ja syventää vaikeampia kohtia lyhyesti. Tunnilla siirrytään seuraavaksi vertaisoppimiseen, jossa käydään läpi haastavampia esimerkkejä kysymyksinä ja pienryhmäkeskusteluina. Työskentelyssä hyödynnetään Socrativea. Opettaja seuraa aktiivisesti opiskelijoiden keskustelua ja antaa tarvittaessa apua.

”Keskiviikko” sisältää itsenäistä opiskelua, jolloin tehdään kotitehtäviä oppikirjasta sekä laskutehtäviä Moodlesta. Moodlen tehtävät on tuotettu tenttityökalulla (generoituvat lähtöarvot, rajoittamaton määrä yrityskertoja).

”Torstaina” kontaktitunnilla keskitytään laskutehtäviin ja opettaja neuvoo tarvittaessa (työpaja tyyppinen työskentely).

Moodlessa jokainen aiheosio on rakennettu aina samalla tavalla, mikä selkeyttää opiskelijan etenemistä.

Moodlen osioiden rakenne

Opiskelijat ovat tykänneet opintojakson selkeästi rakenteesta, mikä toistuu samana viikosta toiseen. Yllätyksiä ei tule, kun rakenne toistuu, vain sisältö vaihtuu.

Opintojakson jälkeen tarkasteltiin opiskelijoiden osaamista. Siinä havaittiin, että flipatun opintojakson jälkeen opiskelijat hallitsivat aiheen paremmin, kuin perinteisillä menetelmillä opiskelleet opiskelijat.

Alkuvaiheessa opettajalta vaaditaan aikaa kysymyspatteriston tuottamiseen. Menetelmä voi aiheuttaa myös kulttuurishokin opiskelijoille! Positiivisena puolena on se, että tunnit ovat kiireettömämpiä. Tunneilla voidaan keskittyä hankalimpiin asioihin ja keskustella. Kurssiaikainen viestintä on myös parantunut.

Vinkkejä opettajalle

Muista viedä asiat satasella koko kurssi!!! Ei välimuotoja!
Jos teet osan perinteisellä tavalla, opiskelijat eivät lähde kunnolla itsenäiseen työskentelyyn.

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian yliopettaja Eero Holmlundin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisäksi: Eric Mazur Confessions of a Converted Lecturer

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Svensk klinik – Rautalankaruotsia

Ruotsin kertaavalle opintojaksolle on jatkuvaa tarvetta. Usein eri alojen opiskelijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on ollut hankalaa, jolloin opikelijat eivät ole saaneet suoritettua opintojaksoa kontaktiopetuksessa loppuun.

Näiden haasteiden myötä ruotsin kielen opettajat päättivät lähteä kehittämään ruotsin kertaavasta opintojaksosta itsenäisesti suoritettavaa verkkokurssia. Opintojakson kehittämisen apuna käytettiin Green Beltin DMAIC-työkalua.

Kuva 1: Opintojakson sisältö Moodlessa.

Tekninen toteutus

  • Moodle
  • suoritusten seuranta ja ketjutus ⇒ mahdollistaa opiskelijan etenemisen niin, että edellisen tehtävän hyväksytty suoritus avaa seuraan tehtävän
  • tenttityökaluilla toteutetut tehtävät: monivalinta, aukkotehtävä, teksin ja kuullun ymmärtäminen
  • vapaamuotoisemmat kirjoittamistehtävät ⇒ opiskelija saa tehtävän teon jälkeen mallivastaukset näkyviin, joihin voi verrata omia vastauksiaan
  • tehtävien lopuksi opiskelija sai palautetta (yleinen palaute) esimerkiksi tärkeimmistä kielioppiasioista
  • H5P-interaktiivisuustyökalun hyödyntäminen ⇒ tehtävien pelillistäminen.

Kuva 2. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Opintojakson rakenne

  • esittelyvideo + kirjallinen ohjeistus
  • lähtötasotesti
  • oppimisen taidot ja niiden kehittäminen
  • sanakirjat ja kielioppitermit
  • Hur uttalar jag svenska?
  • 6 tarinallista osiota, joissa keskitytään nuoren parin sekä opiskelevan perheen elämän eri osa-alueisiin
  • tehtävätyyppit: quizlet-sanastotehtävät, tekstinymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, sanastotehtävät, kielioppitehtävät, kirjoittamistehtävät, H5P.

Kuva 3. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Pilotoinnit

Kevät 2018

  • opiskelijoita 200, josta suoritti 124
  • yksi opettaja
  • palautteiden analysointi ja korjaukset.

Syksy 2018

  • opiskelijoita 256, joista suoritti 196
  • yksi opettaja
  • virheitä teknisessä (esim. tehtävissä) toteutuksessa esiintyi edelleen
  • hankalampien tehtävien analysointi ja korjaukset seuraavaan toteutukseen.

Kevät 2019

  • tarjolla mm. CampusOnlinessa
  • korjauksia jatketaan ja parannetaan toteutusta entisestään
  • lisätään oppimisanalytiikkaa.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian lehtori Merja Öhmanin ja erikoissuunnittelija Minna Rokkilan esitysmateriaalista ja esityksestä UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018 sekä eRiverian graafikko Mirva Immonen.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija ja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan “Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, “kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija