Aihearkisto: Moodle

Opetus sujahtaa verkkoon

Kaaviokuva, keskiössä taidot

Opetus verkossa – etänä – edellyttää suunnittelua siinä missä lähiopetus (luokka- tai muussa oppimisen tilassa) toteutettava opetuskin. Etäopetukselle on monta eri määritelmää riippuen siitä, miten opetus toteuttaa. Etäopetuksen näytön paikka -wikissä on kirjattuna etäopetuksen eri määritelmät. Tässä blogsuksessa käytetään ensisijassa määritelmää Monimuoto-opiskelu verkossa ja etänä.

Monimuoto-opintojakson suunnittelu on hyvä aloittaa prosessikuvauksella. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi polkumaisella kuvakäsikirjoituksella. Siinä näkyväksi tehdään se, mitä polkua opiskelija kulkee (ei kuvata opettajan työskentelyprosessia), mitkä ovat vaiheet ja mitä välineitä ja/tai menetelmiä käytetään. Lähtökohtana on aina opintojakson opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, sisältö, arviointikriteerit ja opintopistemäärä (ajankäyttö). 

Terveydenhuollon logistiikkaopintojakson prosessikuva.

Esimerkki polkumaisesta kuvakäsikirjoituksesta. Case: Terveydenhuollon logistiikka -opintojakso. Ignatius. M. 2020.

Kuvakäsikirjoitus (polkua tai muuta metaforaa käyttäen) on visuaalinen suunnitelma, jossa oppimisprosessia konkretisoidaan teemojen/aiheiden, tehtävien ja sisällön avulla. Em. esimerkkikuvaan tulee vielä sisällyttää tehtävien, ajankäytön sekä arvioinnin/palautteen saannin/tavan kohdat. Tämän tyyppinen visuaalinen kuvakäsikirjoitus havainnollistaa, niin opettajalle opintojakson suunnitteluvaiheessa kuin opiskelijoille opintojakson esittelyssä, opintojaksolla käytettävät monimuoto-opetuksen erilaiset menetelmät ja työskentelytavat:

  • itsenäistä työskentelyä
  • työskentelyä pienryhmässä
  • työskentelyä opettajan johdolla.

Kareliassa etäopetuksen toteuttamisessa hyödynnetään tuettua Moodle-oppimisympäristöä. Mobiilisovelluksia: QuizletKahootSocrativeSeppoEducaplay ja Mentimeter kerätään parhaillaan kokemuksia muun muassa kielten opetuksessa. Olipa käytössämme, mikä tahansa ympäristö on keskeistä se, että käytettävistä sovelluksista oppija:

  • löytää oppimateriaalit
  • voi palauttaa tehtäviä
  • on vuorovaikutuksessa ja työskentelee vertaisten ja opettajan/ohjaajan kanssa
  • saa ohjausta ja palautetta niin rakenteen, sisältömateriaalin kuin eri toimijoiden taholta.

Oppimisprosessi etenee teemasta/aiheesta toiseen ja kukin teema/aihe sisältää: teeman tavoitteet, oppimistehtävät, materiaalit, vuorovaikutuksen, arvioinnin ja palautteen. Tavoitteena kaiken aikaa on osaaminen. Niiden saavuttamiseksi on tavoitteet pilkottava pienempiin osatavoitteisiin esimerkiksi teemoittain/aiheisiin. Suunnittelussa kiinnitetään huomio myös niin yksilö- kuin ryhmäprosesseihin. Mahdollistetaanko yksilöllinen aikataulu ja/tai eteneminen. Opiskeleeko ryhmä yksilöinä, yhdessä suurena ryhmänä vai pienryhmissä? Nämä prosessit on hyvä kertoa ja selventää opiskelijoille esimerkiksi johdantoluennossa. Kaikki se, mitä ei kerrota jää opiskelijan omaksi päätelmäksi ja pahimmoillaan siitä muodostuu virheellinen tulkinta. Esimerkiksi tehtävien palautteesta, jos ei kerrota, minkälaista palautetta ja keneltä opiskelija tehtävästä saa. Olettaa opiskelija, että hän saa yksilöpalautetta. Näitä “pelisääntöjä” on syytä myös kerrata, muistuttaa opiskelijoille, aika ajoin oppimisprosessin aikana.

Oppimistehtävät ovat keskeisiä osaamisen kehittymisessä. Opiskelija oppii tehtäviä tehdessään muun muassa uusia asioita, taitoja, tiedonprosessointia ja tavoitteellista työskentely. Myös ohjeet ja täsmäohjeistus on etäopetussisällöissä tärkeässä roolissa. Ohjeet kuljettavat oppimisprosessin työskentelyä ja sisältö eteenpäin. Etäopetusta toteuttaessa ei ohjeita ja ohjeistusta ole koskaan liikaa. Tänä päivänä niin ohjeistuksessa kuin muussa sisällöntuotannossa on hyvä huomioida saavutettavuusasiat. Monesti ohjeistusta tai oppimistehtäviä laaditaan Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Saavutettavasti.fi-sivustolla on ohjeet saavutettavien Word-asiakirjojen tekemiseen. Saavutettavuus.fi-sivustolta löytyy myös muita saavutettavat asiakirjat -ohjeita. Niitä ohjeita voi hyvin soveltaa eri ympäristöissä toimiessa ja sisältöä tuottaessa.

Työskentelyn suunnittelussa on hyvä listata kaikki ne mahdollisuudet tai tarpeet, joissa opiskelijaa aktivoidaan oppimaan. Oheisiin kuviin on listattu symbolein eri vuorovaikutustapoja/-työkaluja niin lähi- kuin verkkokontaktissa. Huom. symbolit eivät ole tyhjentäviä.

Lähikontaktissa käytettäviä työkaluja.

Lähikontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Verkkontaktissa käytettäviä työkaluja.

Verkkokontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius

Flipped Learning -toteutus fysiikan opetuksessa

Savonian yliopettaja Eero Holmlund avasi puheenvuoronsa konkreettisilla esimerkeillä siitä miten olematonta voi ymmärrys oppimisessa olla. Opintojaksojen jälkeen voidaan miettiä, onko asioiden tietäminen ja ymmärtäminen sama asia? Minkä verran asiasta tiedät? Minkä verran asiasta ymmärrät?  Toistatko oppimasi asiat vai ymmärrätkö ne? Asioita helppo toistaa, hankalampi ymmärtää ja vielä hankalampi opettaa!

Eric Mazur aloitti muuttamaan fysiikan opetustaan 1990-luvun alussa. Hänen tavoitteenaan oli,  että saa opiskelijat ymmärtämään vaikeat asiat. Häntä voidaan pitää flippaamisen ”kantaisänä”. Eric Mazurilta löytyy kirja ”Peer Instruction – A User’s Manual” (Prentice Hall, 1997). Kirja kertoo Mazurin kehittämästä menetelmästä fysiikan opetuksessa ja se antaa kokreettisia esimerkkejä.

Holmlund on toteuttanut tekniikan fysiikan opintojakson flippaamalla. Opintojakson perusrakenne toistuu joka viikko samanlaisena.

Opintojakson perusrakenne

”Maanantaina” itsenäistä opiskelua oppikirjojen, muistiinpanojen ja videoiden avulla. Opiskellaan asiaa jota ei ole vielä tunneilla käsitelty. Materiaalien avulla opiskelija vastaa lukukysymyksiin ennen seuraavan päivän kontaktituntia. Mikäli opiskelija lukee muistiinpanot, oppikirjaa ja katsoo videot, hän pystyy vastaamaan helposti kysymyksiin. Lukukysymysten vastaamiseen saa pisteitä lopulliseen arvioon. Näitä asioita ei käydä enää tunnilla läpi.

”Tiistaina” on vuorossa kontaktitunti. Opettaja tekee lyhyen koonnin teoriasisällöstä ja syventää vaikeampia kohtia lyhyesti. Tunnilla siirrytään seuraavaksi vertaisoppimiseen, jossa käydään läpi haastavampia esimerkkejä kysymyksinä ja pienryhmäkeskusteluina. Työskentelyssä hyödynnetään Socrativea. Opettaja seuraa aktiivisesti opiskelijoiden keskustelua ja antaa tarvittaessa apua.

”Keskiviikko” sisältää itsenäistä opiskelua, jolloin tehdään kotitehtäviä oppikirjasta sekä laskutehtäviä Moodlesta. Moodlen tehtävät on tuotettu tenttityökalulla (generoituvat lähtöarvot, rajoittamaton määrä yrityskertoja).

”Torstaina” kontaktitunnilla keskitytään laskutehtäviin ja opettaja neuvoo tarvittaessa (työpaja tyyppinen työskentely).

Moodlessa jokainen aiheosio on rakennettu aina samalla tavalla, mikä selkeyttää opiskelijan etenemistä.

Moodlen osioiden rakenne

Opiskelijat ovat tykänneet opintojakson selkeästi rakenteesta, mikä toistuu samana viikosta toiseen. Yllätyksiä ei tule, kun rakenne toistuu, vain sisältö vaihtuu.

Opintojakson jälkeen tarkasteltiin opiskelijoiden osaamista. Siinä havaittiin, että flipatun opintojakson jälkeen opiskelijat hallitsivat aiheen paremmin, kuin perinteisillä menetelmillä opiskelleet opiskelijat.

Alkuvaiheessa opettajalta vaaditaan aikaa kysymyspatteriston tuottamiseen. Menetelmä voi aiheuttaa myös kulttuurishokin opiskelijoille! Positiivisena puolena on se, että tunnit ovat kiireettömämpiä. Tunneilla voidaan keskittyä hankalimpiin asioihin ja keskustella. Kurssiaikainen viestintä on myös parantunut.

Vinkkejä opettajalle

Muista viedä asiat satasella koko kurssi!!! Ei välimuotoja!
Jos teet osan perinteisellä tavalla, opiskelijat eivät lähde kunnolla itsenäiseen työskentelyyn.

Tekstin ja kuvien lähde: Savonian yliopettaja Eero Holmlundin esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisäksi: Eric Mazur Confessions of a Converted Lecturer

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Svensk klinik – Rautalankaruotsia

Ruotsin kertaavalle opintojaksolle on jatkuvaa tarvetta. Usein eri alojen opiskelijoiden aikataulujen yhteensovittaminen on ollut hankalaa, jolloin opikelijat eivät ole saaneet suoritettua opintojaksoa kontaktiopetuksessa loppuun.

Näiden haasteiden myötä ruotsin kielen opettajat päättivät lähteä kehittämään ruotsin kertaavasta opintojaksosta itsenäisesti suoritettavaa verkkokurssia. Opintojakson kehittämisen apuna käytettiin Green Beltin DMAIC-työkalua.

Kuva 1: Opintojakson sisältö Moodlessa.

Tekninen toteutus

  • Moodle
  • suoritusten seuranta ja ketjutus ⇒ mahdollistaa opiskelijan etenemisen niin, että edellisen tehtävän hyväksytty suoritus avaa seuraan tehtävän
  • tenttityökaluilla toteutetut tehtävät: monivalinta, aukkotehtävä, teksin ja kuullun ymmärtäminen
  • vapaamuotoisemmat kirjoittamistehtävät ⇒ opiskelija saa tehtävän teon jälkeen mallivastaukset näkyviin, joihin voi verrata omia vastauksiaan
  • tehtävien lopuksi opiskelija sai palautetta (yleinen palaute) esimerkiksi tärkeimmistä kielioppiasioista
  • H5P-interaktiivisuustyökalun hyödyntäminen ⇒ tehtävien pelillistäminen.

Kuva 2. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Opintojakson rakenne

  • esittelyvideo + kirjallinen ohjeistus
  • lähtötasotesti
  • oppimisen taidot ja niiden kehittäminen
  • sanakirjat ja kielioppitermit
  • Hur uttalar jag svenska?
  • 6 tarinallista osiota, joissa keskitytään nuoren parin sekä opiskelevan perheen elämän eri osa-alueisiin
  • tehtävätyyppit: quizlet-sanastotehtävät, tekstinymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, sanastotehtävät, kielioppitehtävät, kirjoittamistehtävät, H5P.

Kuva 3. Opintojakson kuvitus (M. Immonen 2018).

Pilotoinnit

Kevät 2018

  • opiskelijoita 200, josta suoritti 124
  • yksi opettaja
  • palautteiden analysointi ja korjaukset.

Syksy 2018

  • opiskelijoita 256, joista suoritti 196
  • yksi opettaja
  • virheitä teknisessä (esim. tehtävissä) toteutuksessa esiintyi edelleen
  • hankalampien tehtävien analysointi ja korjaukset seuraavaan toteutukseen.

Kevät 2019

  • tarjolla mm. CampusOnlinessa
  • korjauksia jatketaan ja parannetaan toteutusta entisestään
  • lisätään oppimisanalytiikkaa.

Tekstin ja kuvien lähde: Karelian lehtori Merja Öhmanin ja erikoissuunnittelija Minna Rokkilan esitysmateriaalista ja esityksestä UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018 sekä eRiverian graafikko Mirva Immonen.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija ja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Lean six sigma

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen 2018 keväällä osallistui Kareliasta kaksi opettajaa opintojaksoineen. Toinen heistä oli tuntiopettaja Jari Uimonen opintojaksolla Lean six sigma.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tämä opintojakso on toteutettu aiemmin. Osallistujia kesätoteutuksissa yleensä yli 100 ja muun ajankohdan toteutuksissa keskimäärin 30. Nyt valmennuksen myötä opintojakso on tarkoitus toteuttaa CampusOnlinessa loppuvuodesta 2018.

Ennen valmennusta lähtötilanne oli kontaktia 4*4 h ja Moodle toimi materiaalipankkina. Toteutuksissa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä Moodlen eri aktiviteetteja ja muun muassa työpaja-aktiviteetin käyttökokemukset ovat olleet huonot. Vertaisarvionti ei toteudu, kun opiskelijat etenevät hyvin eritahtisesti opinnoissa, opintojaksolla. Työpaja-aktiviteetinkäytön tilalle vaihdettiin keskustelualue. Se soveltuu pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Muita toteutusta tukevia seikkoja:

  • Pedagogisena toteutusmallina on Flipped Learning.
  • Tehtävien palautukset ovat julkisia.
  • Arviointi toteutetaan vertais- ja itsearviointina, itsearvionti tulee korostumaan ja vertaisarvioinnissa apuna on apukysymykset.
  • Toteutus sisältää orientaation ⇒ alkuverryttelyn, jossa kysymyksellä selvitetään lähtötilanne.
  • Luennot ja ohjaustunnit tallennetaan. Tallenteet ja esitysmateriaali (kalvot on opiskelijoiden käytettävissä läpi opintojakson.
  • Tehtävien yhteispalaute anneteaan tallenteena.
  • Yksilöpalaute mahdollistetaan (on varattava aika).

Tekstin lähde: tuntiopettaja Jari Uimosen esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

eAMK-pilotti: Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien fysioterapia, syventävät opinnot

eAMK:n Laadukas verkkototeutusvalmennuksen ensimmäiseen toteutukseen keväällä 2018 osallistui Kareliasta kaksi opettajaa. Toinen heistä oli fysioterapian tuntiopettaja Heikki Kivistö opintojaksollaan “Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syventävät opinnot”.

eAMK:n valmennuksen tavoitteena on varmistaa CampusOnline-portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Punaisena lankana valmennuksessa ovat eAMK-hankkeen verkkototeutusten laatukriteerit ja näiden käytännön toteutus. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa tai tuottaa uusi verkkototeutus tarjottavaksi CampusOnline portaaliin.

Lähde: eAMK

Tätä eAMK-valmennusohjelmassa työstettyä opintojaksoa Heikki pilotoi Summer semester 2018 toteutuksena. Opiskelijoita opintoihin osallistui 170 ja heistä sen suoritti 100. eAMK:n CampusOnline-portaalissa opintojakso on syksyllä 2018.

Heikin verkko-opetuksen oivallukset kiteytyvät seuraaviin kohtiin:

  • videoiden käyttö, samalla tuli hyödynnettyä työmatka (videot valmistui autolla ajaen työmatkan aikana), median käyttö oli positiivinen kokemus
  • kahdella vaihtoehtoisella toteutustavalla mahdollistettiin autonomian tuntu (kirjallinen ja videoitu)
  • opintojaksolla käytössä oli suljettu FaceBook ja WhatsAPP-ryhmät
  • taitojen oppimisen todentaminen tapahtui oman case-asiakkan kautta
  • eAMK:n laatukriteerit ovat helppokäyttöiset, kätevät ja hyödylliset, niiden avulla opintojakson laatu konkretisoituu
  • ennakko-osaamisen tarkistus ja varmistus oli hyvä tapa tuoda opiskelijalle näkyväksi se, mitä täytyy osasta, mitä ja millä tavalla tullaan opiskelemaan
  • eTentti mahdollisti automaattitarkistukset ja -palautukset
  • Moodlen oppitunti-oppimisaktiviteetti oli kätevä työkalu ei kokonaisuuksien sisältöä rakennettaessa.

Opintojakson kognitiivinen lähestymistapana oli prosessin etenemisessä käsitteistä käytäntöön ja oman case-asiakkaan avulla oppiminen.

Tekstin lähde: tuntiopettaja Heikki Kivistön esitysmateriaali ja esitys Karelian ”Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, “kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Palliatiivisen hoidon asiantuntija verkko-opintokokonaisuus

Hoitotyön lehtorit Tuulia Sunikka ja tuntiopettaja Irja Väisänen kehittivät palliatiivisen hoidon opintokokonaisuuden (30 op) verkko-opinnoiksi. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on laajentaa ja syventää aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista palliatiivisen ja saattohoidon eri osa-alueilla. Opinnot antavat valmiudet toimia moniammatillisissa palliatiivisen ja saattohoidon työryhmissä ja kehittää niiden työtä sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti.

“Hyvin suunniteltu on puoliksi hyvin tehty” – Tuulian ja Irjan oivallukset ovat seuraavat:

  • yhteistä ja yhtenäistä standardia noudattaen
  • yhteinen osio, josta linkitykset kaikkiin opintokokonaisuuksiin
  • erillinen osio aiheesta verkko-opiskelu
  • kaikki kuvaukset täytyy kirjoittaa hyvin tarkoiksi
  • opintojakson sisältö tuotettava monipuoliseksi
  • eteneminen toteutettava johdonmukaisesti askel askeleelta.

Pedagogisena mallina opintokokonaisuudessa on Tiimit ja tiimioppiminen, jota ei ole aiemmissa verkkototeutuksissa tehty.

30 opintopisteen portaalimalli sisältää 6 eri opintokokonaisuutta:

  1. Palliatiivisen ja saattohoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 3 op
  2. Palliatiivisessa ja saattohoidossa olevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen 5 op
  3. Kokonaisvaltainen palliatiivinen ja saattohoito 10 op
  4. Palliatiivisen ja saattohoidon erityistilanteet 2 op
  5. Palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen 7 op
  6. Hoitajana palliatiivisessa ja saattohoidossa 3 op

Jokainen opintojakso koostuu samanlaisesta rakenteesta:

  • perusasiat haltuun kolmen eri kokonaisuuden avulla
  • näkyväksi omat tavoitteet, toteutus, edeltävät opinnot jne.
  • herätteleviä kysymyksiä: kuuntelee, katselee jne.
  • opintojaksojen rekennekuvat
  • arviointitapa ja -ajanjakso.

Opetuksen kehittäminen verkkototeutuksiksi mahdollistaa syventää osaamista muun muassa Moodlen digitaalisuutta hyödyntäen, mutta samalla haastaa opettajan epämukavuusalueelle monessa kohtaa.

Tekstin lähde: lehtori Tuulia Sunikkaan esitysmateriaali ja esitys Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Moodleroomsin uudet ominaisuudet

Moodleroomsin ydin on tällä hetkellä Moodle 3.1. Keskeiset muutokset Moodle 2:seen ovat:

Kompetenssiarviointi
Moodleroomsiin voidaan lisätä (ylläpidon toimesta) niin halutessa yhteiset sekä koulutusalakohtaiset kompetenssit.

Tehtävän arviointi
Tehtävä-aktiviteetin kautta palautettujen tehtävien arviointi on muuttunut siltä osin, että kaikki eri elementit ovat samalla ruudulla ja opettajan on mahdollista kommentoida (annotointi) suoraan pdf-tiedoston päälle.

Roskakori
Kun poistat aktiviteetin tai aineistoin se siirtyy roskakoriin, joka löytyy kurssin/työtilan Ylläpito-valikosta (Recycle bin/Roskakori). Sieltä voit edelleen joko palauttaa tai poistaa lopullisesti roskakoriin sijoitetun sisällön. Koko roskakorin sisältö on tyhjennettävissä Delete all -valinnalla.

Lataa tehtävänpalautukset
Uudesta Lataa-vaihtoehdosta voit ladata valitut tehtävänpalautukset koneellesi.

Lataa tiedostot zip-pakettina
Kun Kansio-aineistossa on useita tiedostoja, osallistujat voivat ladata ne kaikki yhdellä kertaa pakattuna zip-tiedostona.

Keskustelualue
Keskustelu on mahdollista merkitä (pinned), jonka jälkeen viesti näkyy/siirtyy/kiinnittyy keskustelualueen yläosaan. Näin voit nostaa keskustelun eri vaiheen ylemmäksi ja siten esim. ohjata keskustelua nostoon/tärkeään/hyvään keskusteluun.

Viesteihin voi myös tehdä pysyvän/pysyväisyys linkin ts. permalink, joka helpottaa tärkeisiin keskustelulueviesteihin linkittämisen.

Haku (Global search) -toiminto
Sivuston laajuinen haku mahdollistaa asiasanoilla sisältöjen etsimisen eri työtiloista. Osallistujat voivat hakea niiden kurssien/työtilojen sisältöjä tai toimintoja tällä toiminnolla. Haku kohdistuu kurssien/työtilojen tietoihin, sisältöön, keskusteluihin, kirjan lukuihin, sanastoon tai wiki-sivuihin. Hakua kehitetään edelleen ja se laajenee versiopäivitysten myötä.

Tagit ts. avainsanat ts. tunnisteet
Tageja on mahdollista lisätä blogien, työtilojen ja profiilien lisäksi nyt myös aktiviteetteihin ja aineistoihin. Tagit nopeuttavat ko. sisällön löytymisen muun muassa haku-toiminnolla.

Työpaja-aktiviteetti
Työpaja-akriviteettiin on nyt mahdollista määrittää tiedostomuodot, jotka sallitaan. Osallistujat voivat nyt myös poistaa omat palautuksensa itse.

Muokkaus- ja navigointiparannuksiin saat tuntumaa kun työskentelet Moodleroomsissa. Luot uuden kurssin tai muokkaat palautettua opintojaksoa.

Lue lisää Moodle-yhteisön sivulta New for Teachers.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Moodleroomsin käyttäjäksi

Moodlerooms-oppimisympäristön käyttö missä tahansa on käytettävämpää responsiivisen rakenteen ansiosta. Verkkovälitteist en aineistojen käyttäjinä tarkastelemme verkkosivustoja ja perehdymme sisältöihin, käytämme niitä eri tilanteissa ja paikoissa, jollain muulla laitteella kuin tietokoneella. Käyttökokemus on Snap-teeman ansiosta parempi kaikilla laitteilla tietokoneesta älypuhelimeen.

Käyttöönotto aloitetaan puhtaalta pöydältä. Siten säästymme vanhalta sisältö taakalta. Nykyinen Moodlemme on paisunut valtavaksi ja sen siirto kokonaisuutena ei ole – ensi arviosta poiketen – järkevää.

Snap-teeman suosituimmista ominaisuuksista on Omat kurssini -näkymä (kuva alla).

Se tuottaa entistä paremman oppimisympäristön käyttökokemuksen. Se on visuaalinen ja opintojaksojen merkitseminen suosikeiksi mahdollistaa näkymän mukauttamisen itselle sopivaksi. Suosikkien kautta pääsee nopeasti haluttuun opintojaksoon ja sen sisältöihin. Omat kurssini -näkymää käytetään sekä aloitus- että uloskirjautumissivuna. Paluu etusivulle, riippumatta siitä, missä kohtaa kurssia/työtilaa ollaan, onnistuu yksinkertaisesti kurssin/työtilan otsikkoa klikkaamalla.

Snap-teeman esittelyvideo

Kaikilla meillä on ennakkokäsitys tulevasta ja luonnollisesti tämä uusi ja ainut Karelian teema, Snap (elokuusta 2017 alkaen) johtaa siihen, että joudumme poisoppimismatkalle vanhasta. Tässä meitä auttaa se, että käyttöönotto on tuettu. Tarjolla on kaikille yhteisiä niin lyhyitä infoklinikoita kuin työpajoja. Myös koulutusala-/kampuskohtaisia perehdytystilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Niitä organisoivat kampusten digimentorit.

Moodleroomsin myötä tulee myös monia uusia oppimisaktiviteetteja. Niihin perehdytään viimeistään syksyn tullen. Tervetuloa Moodlerooms-perehdytyksiin ja sitä kautta miellyttävämpään oppimisympäristön käyttökokemuksiin.

Opettajan ohjeet Moodleroomsin käyttöön on kasattu. Niitä päivitetään ja ylläpidetään vuosittain opintoasiainpalvelujen puolesta. Ohjeet on linkitetty niin Moodleroomsiin (Snap-teemaan) kuin Karelian intraan tietojärjestelmät sivulle.

Lue lisää Moodleroomsista ja Sanpista.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija