Aihearkisto: Oppimateriaali

Vauhtia opintojen alkuun – Starttikurssilla

Karelia-startti-kurssi sisältää yleisimmät digitaaliset ympäristöt/palvelut. Ne, jotka ovat kaikille Karelian opiskelijoille yhteisiä. Alakohtaiset ympäristöt, sovellukset, työkalut jne. tulevat tutuksi sitten alan opintojen yhteydessä. Kurssin sisältö on käytössä jo ennen opintojen alkua.

Starttikurssi on ollut käytössä vuodesta 2019 ja sitä on kehitetty vuosittain. Opiskelijoilta kerätään palautetta ja niin sen kuin järjestelmämuutosten ja kehitysten perusteella tehdään muutoksia starttipakettiin keskimäärin kerran vuodessa. Satrttipaketin osat on kuvattu oheisessa kuvassa.

Starttipaketin kokonaisuus

Välillä 14.12.2020–15.2.2021 oli 136 opiskelijaa käynyt Karelia-startin läpi. Seuraavaksi on heidän äänen vuoro. He ovat antaneet palautetta starttikurssista niin halutessaan. Yhteenveto-osuuksien ohessa on suoria lainauksia opiskelijoiden palautteista.

Opiskelijapalaute

Palaute

Kokonaisuutena starttikurssi koetaan hyödylliseksi ja oli erittäin hyvä asia, että sen sai käyttöön jo ennen opintoja. Osan opiskelijoiden mielestä sisällössä on hyvin laajasti, mutta ei kuitenkaan liiaksi tietoa eri työvälineistä ja opiskelijahyvinvoinnista. Osa kokee, että sisältö on liian laaja aikaan nähden, joka heillä on ollut käytettävissä sisällön läpikäyntiin ennen opintojen alkua.

  • ”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”
  • ” Startissa oli tietoa monipuolisesti.
  • Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”
  • ”Tämä on hyödyllinen kurssi aloittajalle. Kaikki tärkeimmät palvelut/sivustot tuli käytyä läpi.”
  • ”Oli paljon asioita ja vie paljon aikaa oppia kaikki tietotekniset asiat, mutta eiköhän ne kaikki opi opiskelujen ohella, kun pääsee käyttämään niitä lähes päivittäin.”
  • ”Kokonaisuudessaan hyvin hyödyllinen.”
  • ”Starttiin meni aika paljon aikaa. Starttiin liittyvässä sähköpostissa voisi kertoa selvästi, että aikaa kannattaa varata reilusti, että asiat ehtii sisäistämään kunnolla, monet asiat eivät välttämättä aukene ensimmäisellä katselu-/lukukerralla.”

Kurssi rakenteesta on kommentoitu, että se mahdollistaa useita vaihtoehtoja lähestyä sisältöä. Hyväksi on koettu se, että osioita pääsi liikkumaan vapaasti omassa järjestyksessä ja tarvittaessa palaamaan niihin uudelleen. Tärkeää on, että kurssin sisältö on käytössä koko opintojen ajan. Laajuutta täytyy tarkastella ja opintokirjeen sisältöön starttipaketista on tarkennettava startin tarpeellisuus sekä korostaa käytön mahdollisuutta koko opintojen ajan.

  • ”Sivut toimivat hyvin, ei liian paljon erilaisia toimintoja.”
  • ”Tiedot löytyivät helpohkosti.”
  • ”Erittäin hyvin suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus.”
  • ”Melkoisen paljon asiaa opittavaksi ja ahdistuksen tunne, että pitäisikö nuo kaikki asiat muistaa ja kaikkia työvälineitä oppia käyttämään mutta ne varmasti kyllä vielä oppii, kun pääsee kunnolla niitä käyttämään!”
  • ”Tarkempi alkuinfo sähköpostiin jo Moodlesta ja kuinka se toimii. Paketti on iso, joten hyvä olisi etukäteen määritellä, että mitkä kohdat olisi hyvä käydä läpi ennen opintojen alkua.”
  • ”Hieman enemmän kaipaisin ohjeistusta siihen, mitä kaikkia alustoja opiskelussa käytetään kokonaisuudessa. (pakki, peppi…)”
  • ”Tiivistää ja yksinkertaistaa.
  • ”Kurssin sivujen sisältö on hieman sekavanoloinen, josta ensikertalainen menee helposti hämilleen. Toivoisin, ehkä parempaa linjausta sivujen eri osioiden kohdalle. Olisiko se sitten värien, muotojen tai tekstinkäsittelyn avulla saatavaa selkeyttä.”

Aihealueiden selkeys jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä ne on esitetty järjestyksessä sekä kaikista aihealueista oli hyvin poimittu ne kohdat mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ja osa kokee, että ohjeistus on paikoin sekavaa. Tähän kiinnitetään tällä kehittämiskierroksella erityistä huomioita ja parannetaan siten opiskelijoiden käyttökokemusta.

  • ”Sisältö oli kattava ja tehty tarpeeksi perusteellisesti ja selkeästi, jotta uutena opiskelijana sitä oli helppo ymmärtää ja uudet asiat tulivat tietoon.”
  • ”Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty.”
  • ”Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”
  • ”Ohjeistukset jonkin verran sekavia eikä tarpeeksi tarkkoja.

Videot

Video

Starttipaketin videoissa on kehittämisen vara. Osassa videoita on käytetty automaattista ääntä, joka on robottimainen ja sen koetaan haittaavan keskittymistä. Samoin joidenkin videoiden puheen sujumattomuus – äänen takeltelu jne. heikentää sisällön omaksumista. Videot otetaan tarkasteluun ja niiden sisältö uusitaan / ajantasaistetaan. Videoiden pituuteen kiinnitetään myös huomio. Opiskelijat toivovat lyhyitä ja ytimekkäitä videoita. Mieluummin useita lyhyitä videoita kuin muutama pitkä.

  • ”Videot toivat selkeyttä ja jos niitä ei olisi ollut, niin olisi ollut kyllä hankalaa miettiä mitä pitää tehdä ja milloin.”
  • ”Videotallenteet olivat hyviä ja selkeitä. Niistä sai hyvän opastuksen.”
  • ”Karelia-startti antoi selkeyden moniin asioihin. Olen varmempi asioista ja esimerkiksi videot olivat todella hyviä, niistä sai hyvin selvää.”
  • ”Ohjevideot iso plussa.”
  • ”Videoita voisi tehdä enemmän, vaikka niitä nytkin on paljon.”

Videot ovat tärkeitä oppimisen välineitä. Palautteesta nousee esiin, että ilman niitä oppimisympäristöihin ja palveluihin perehtyminen olisi ollut haasteellisempaa, olisi mennyt “sormi suuhun”. Opiskelijat aikovat käyttää starttipaketin videoita apuna myös jatkossa. Palaavat starttipaketin sisältöihin tarvittaessa.

Harjoitukset

Harojoitukset

Palautteista tulee ilmi, että harjoitukset ja tehtävät on selitetty lyhyesti ja hyvin simppelisti. Kurssilla on suoritusten seuranta päällä ja tämä toiminnallisuus oli mainittu useassa palautteessa hyväksi asiaksi. Opiskelijan ei tarvinnut jäädä miettimään minkä tehtävän oli tehnyt ja mitä vielä tekemättä. Tehtävistä mainittiin myös, että ne olivat mukavia tehdä.

  • ”Sain selkeän käsityksen eri työkaluista, joista on hyötyä opinnoissa. Sekä yhteisötehtävä oli mielestäni hyvä idea.”
  • ”Tehtävien anto oli onnistunutta :)”
  • ”Ohjeet tehtävien suorittamiseksi olivat selkeitä.”
  • ”Moodle-osiossa oli välillä epäselvää, mikä oli Starttiin liittyvää tehtävää ja mikä oli yleistä ohjetta Moodlen käyttöön.”
  • ”Toiseksi joidenkin tehtävien tehtävänannot olivat liian ylimalkaisia ja toisaalta tehtäviä ei oltu eritelty selkeästi toisistaan.”

Käyttöoikeus

Opiskelija saa starttipaketin käyttöönsä otettuaan vastaan opiskelijapaikan. Hänelle lähetetään ”opintokirje” Karelian opiskelijapalveluista, jossa on ohjeet starttipaktin käyttöönottoon. Tätä ohjeistusta tulee tarkentaa. Palautteista nousee esiin se, että mikäli opiskelijapaikan saa ja/tai ottaa vastaan, vasta hyvin lähellä opintojen alkua jää starttipaketin sisältöihin perehtymiseen vähän aikaa ennen opintoja. Pitää pohtia onko tälle jotain tehtävissä.

  • ”Se oli erittäin monipuolinen kokonaisuus. Minä en päässyt tekemään starttia kokonaan ennen ensimmäistä koulupäivää, koska kaikkien ohjelmien/sivujen käyttöön minulla ei ilmeisesti ollut vielä käyttöoikeuksia ennen opintojen alkua.”
  • ”Oli hyödyllistä tutustua verkkoympäristöön ja luoda tunnukset etukäteen.”
  • ”Itse sain Karelia startin käyttöön juuri ennen opiskeluja, joten aikaa on mennyt, että on ehtinyt tutustua tietoihin.”
  • ”Ohjeet startin tekemiseen olisi voinut tulla hieman aikaisemmin.”
  • ”Kun startin tavoitteena on nimenomaan auttaa opiskelijoita alkuun muutenkin isossa asiassa, mielestäni tärkeää olisi julkaista tällainen starttipaketti riittävän ajoissa, että siihen oikeasti ehtii perehtyä. Kun asiat kaatuvat siihen, ettei joku tunnus tms. toimi niin siitä tulee aivan päinvastainen kokemus >> ihan kuin olisit myöhässä jo ennen kuin mikään on edes alkanut.”

Muita huomioita

HOPSin tekemiseen ja Moodlen käyttöön toivottiin joissakin palautteissa perusteellisempaa ohjeistusta. Kansainvälisyysosio koettiin turhaksi ja tietoturvaosio on opiskelijoista puuduttava. Sen sisällöissä on liiaksi toistoa ja se, että opiskelijan sekä opettajien ohjeistus on samoilla sivuilla, koetaan huonoksi tavaksi sisällön esittämiseen. Tietoturvasisältö pitää pyrkiä korjaamaan ja suuntaamaan sisällöt käyttäjäryhmittäin.

Seuraava versio on saadun palautteen ja kehitystoimien perusteella entistä parempi ja sujuvampi käyttää syksyn 2021 aloittavilla. Kehittämisestä hyötyvät myös kaikki jo aiemmin opiskelunsa Kareliassa aloittaneet.

Tämän postauksen kuvat ovat Pixabaysta, pl. startin kokonaiskuva.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

ThingLink – Interaktiivista oppimista

Thinglink on sisältötarjotin, digitarinasovellus, visualisointiväline, interaktiivinen julistetyökalu ja niin edelleen sitä mitä sinä vain keksit sillä tehdä.

Kareliassa on Thinglinkistä oppilaitosversio käytössä, joka mahdollistaa enemmän kuin vain ilmaisversio. Muun muassa 360-kuvien ja -videoiden käytön. Interaktiivisen kuvan luonti on helppoa. Tärkeää on vähintäänkin alustavasti suunnitella sisältöä, mitä kuvaan tuotat. Mihin tarkoitukseen interaktiivisen materiaalin laadit. Huomaa, että tällä oppilaitosversiolla ei voi tehdä kaupallista tuotantoa.

Thinglink-kirjautumisen pikaohje

Tämä Thinglink-kuva avautuu interaktiiviseen muotoon kuvaa klikkaamalla. Kokeile!

Voit rakentaa visuaalisia oppimiskokemuksia interaktiivisten kuvien, videoiden ja 360-medioiden avulla. Kun olet luonut sisällön niin sitä voi katsoa ilman tunnuksia ne henkilöt, joille Thinglink-alustakuvan jaat katsottavaksi/opiskeltavaksi.

Thinglinkin ohjeita:

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius/Bace Camp -hanke

Kuvat tärkeässä roolissa opintojakson sisällöissä

Kuva opintojaksolla oppimisympäristössä ja oppimateriaalissa havainnollistaa sisältöä. Kuva sopii kaikkien sisältöjen, tietojen ja taitojen havainnollistamiseen. Lähde liikkeelle, etsimään kuvia opintojaksollesi sisältö/pedagogiikka edellä. Niin hyvällä kuin huonolla kuvavalinnalla vaikutat aina lukijaan/oppijaan. Valitse kuvia, jotka innostavat, ovat faktapohjaisia ja sisältöä/oppimista tukevia, laadukkaita. Valitse siis aina kuva tukemaan sitä, mitä on tarkoitus oppia. Pyri käyttämään sellaisia kuvia, jotka sopivat eri opiskelijaryhmille, erilaisille oppijoille. Sopivalla kuvituksella teet parhaimmillasi opintojaksostasi, materiaalista oppimista innostavaa ja oivaltavaa.

Valitse opintojakson/oppimateriaalin kuvituksesi konsepti/linja, yhtenäisyys. Älä rönsyile. Tue kuvituksella sisältöä. Pohdi kuvitusta kohderyhmän näkökulmasta, älä sinun itsesi. Pohdi ovatko värilliset/mustavalkoiset piirroskuvat vai valokuvat parempia kulloisenkin oppimisen tavoitteen kannalta. Kuvitus voi ärsyttää, sisältää huumoria, auttaa hahmottamaan yhteenkuuluvuuksia ja/tai seuraussuhteita sekä virittämään sovittuun tunnetilaan. Pääasia on, että kuvitus osaltaan haastaa ajattelemaan, auttaa oivaltamaan ja helpottaa sisällön, opitun muistamista.

Lukijana kuvaa tarkastellessa kiinnitämme tyypillisesti huomion siihen, mitä kuva esittää. Sama aihe eri kuvassa voi korostaa eri yksityiskohtaa, asiaa. Kuvien symboliikan on oltava yksiselitteinen. Keskeistä ja tärkeintä on, että kuva ja teksti liittyvät toisiinsa. Vältä vastakohtaisuuksia (tekstiä/kuva) sekä monimerkityksellisiä kuvia.

Seuraavana kolme esimerkkiä opintojakson/oppimateriaalin kuvituskuvista.

Esimerkki 1: Opintojakson teemat (ateriakokonaisuus)

   

Esimerkki 2: Opintojakson symbolit

Arviointi  Kohderyhmä  Ongelma  Oppimistavoitteet  Keskustelu

Osallistuja  Sisältö  Suorittaminen  Tutorointi  Palaute

Esimerkki 3: Kaavio – Yksinkertaista kaaviolla/kuvioilla (mm. monimutkainen asia tai prosessi)

KUVIO 1: Käänteisen oppimisen pedagoginen malli. Mukaillen Toivola, M., Peura, P. ja Humaloja, M. 2017. Flibbed Learning. Helsinki: Edita. Sivu 23.

KUVIO 2: Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson prosessikuva.

Outi Lammi (2015) teoksessaan “Viesti ja vaikuta” toteaa kuvien käytöstä esim. diaesityksessä seuraavaa:

  • kuva on tekstiä tehokkaampi tunentasolla
  • kuva jää paremmin mieleen kuin teksti, ja se toimii myös muistivihjeenä
  • kuvasta voi heti nähdä, miltä jokin näyttää ja miten se toimii.

Kuvituksen päämäärän kirkastamiseksi voit asettaa itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Mihin aiheeseen tarvitsen kuvia/kuvitusta?
  • Ketkä opintojaksolla opiskelevat? Kohderyhmä!
  • Mitä oppimista opintojaksolla tavoitellaan?
  • Mitä ovat kuvien/kuvitusten tekijänoikeudet?

Myös seuraavat kysymykset auttavat sinua pohtimaan oppimateriaalisi tuotantoa laajalti  (mukaillen Tjs-opintokeskuksen listasta):

  1. Mitä olet aikeissa ryhtyä tekemään ja miksi?
  2. Mistä tiedät, kenelle kirjoitat?
  3. Millä tavoin oppimateriaalin laatiminen eroaa muusta kirjoittamisesta?
  4. Millainen on oma oppimiskäsityksesi, millaista oppimista laatimasi oppimateriaali tukee?
  5. Mistä/keneltä saat tarvittaessa apua? Tarvitsetko apua?
  6. Miten olet huomioinut oppimateriaalin tarkoituksen sen sisällössä ja ulkoasussa?
  7. Millaisen työnjaon oppimateriaalin valmistamiseksi olet tehty ja miksi juuri sellainen?
  8. Tallentuuko työprosessisi minnekään?
  9. Millaisen aikataulun olet laatinut oppimateriaalin valmistamisen eri työvaiheille?
  10. Oletko laatinut oppimateriaalihankkeellesi budjetin? Pitäisikö vai ei laatia?
  11. Oletko selvittänyt materiaalin tekijänoikeudet? Niin ulkopuolisen sisällön suhteen kuin omasi, esim. kuvat.
  12. Tarvitsetko oppimateriaalillesi markkinointisuunnitelman ja jos tarvitset, oletko huomioinut sen työnjakosuunnitelmassasi ja budjetissa?
  13. Miten julkaiset oppimateriaalin? Esim. verkossa vai printtinä.
  14. Miten keräät palautetta oppimateriaalistasi?
  15. Miten seuraat oppimateriaalin vaikuttavuutta?
  16. Miten seuraat oppimateriaalitarpeiden kehittymistä ja olemassaolevan materiaalin kehittämistä?
  17. Miten kehitän olemassaolevan materiaalin kehittämistä?

Ilmaisia kuvapankkeja oppimateriaalituotantoon on lukuisia. Tässä muutama:

Lue artikkelista Opettajan itse tekemä materiaali tekijänoikeudesta. Artikkelissa käsitellään opettajan itse tekemään materiaaliin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Tämän postauksen valokuvat ja symbolit ovat Pixabaysta, kuviot puolestaan kirjoittajan käsialaa.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija