Avainsana-arkisto: monimuoto

Opetus sujahtaa verkkoon

Kaaviokuva, keskiössä taidot

Opetus verkossa – etänä – edellyttää suunnittelua siinä missä lähiopetus (luokka- tai muussa oppimisen tilassa) toteutettava opetuskin. Etäopetukselle on monta eri määritelmää riippuen siitä, miten opetus toteuttaa. Etäopetuksen näytön paikka -wikissä on kirjattuna etäopetuksen eri määritelmät. Tässä blogsuksessa käytetään ensisijassa määritelmää Monimuoto-opiskelu verkossa ja etänä.

Monimuoto-opintojakson suunnittelu on hyvä aloittaa prosessikuvauksella. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi polkumaisella kuvakäsikirjoituksella. Siinä näkyväksi tehdään se, mitä polkua opiskelija kulkee (ei kuvata opettajan työskentelyprosessia), mitkä ovat vaiheet ja mitä välineitä ja/tai menetelmiä käytetään. Lähtökohtana on aina opintojakson opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, sisältö, arviointikriteerit ja opintopistemäärä (ajankäyttö). 

Terveydenhuollon logistiikkaopintojakson prosessikuva.

Esimerkki polkumaisesta kuvakäsikirjoituksesta. Case: Terveydenhuollon logistiikka -opintojakso. Ignatius. M. 2020.

Kuvakäsikirjoitus (polkua tai muuta metaforaa käyttäen) on visuaalinen suunnitelma, jossa oppimisprosessia konkretisoidaan teemojen/aiheiden, tehtävien ja sisällön avulla. Em. esimerkkikuvaan tulee vielä sisällyttää tehtävien, ajankäytön sekä arvioinnin/palautteen saannin/tavan kohdat. Tämän tyyppinen visuaalinen kuvakäsikirjoitus havainnollistaa, niin opettajalle opintojakson suunnitteluvaiheessa kuin opiskelijoille opintojakson esittelyssä, opintojaksolla käytettävät monimuoto-opetuksen erilaiset menetelmät ja työskentelytavat:

  • itsenäistä työskentelyä
  • työskentelyä pienryhmässä
  • työskentelyä opettajan johdolla.

Kareliassa etäopetuksen toteuttamisessa hyödynnetään tuettua Moodle-oppimisympäristöä. Mobiilisovelluksia: QuizletKahootSocrativeSeppoEducaplay ja Mentimeter kerätään parhaillaan kokemuksia muun muassa kielten opetuksessa. Olipa käytössämme, mikä tahansa ympäristö on keskeistä se, että käytettävistä sovelluksista oppija:

  • löytää oppimateriaalit
  • voi palauttaa tehtäviä
  • on vuorovaikutuksessa ja työskentelee vertaisten ja opettajan/ohjaajan kanssa
  • saa ohjausta ja palautetta niin rakenteen, sisältömateriaalin kuin eri toimijoiden taholta.

Oppimisprosessi etenee teemasta/aiheesta toiseen ja kukin teema/aihe sisältää: teeman tavoitteet, oppimistehtävät, materiaalit, vuorovaikutuksen, arvioinnin ja palautteen. Tavoitteena kaiken aikaa on osaaminen. Niiden saavuttamiseksi on tavoitteet pilkottava pienempiin osatavoitteisiin esimerkiksi teemoittain/aiheisiin. Suunnittelussa kiinnitetään huomio myös niin yksilö- kuin ryhmäprosesseihin. Mahdollistetaanko yksilöllinen aikataulu ja/tai eteneminen. Opiskeleeko ryhmä yksilöinä, yhdessä suurena ryhmänä vai pienryhmissä? Nämä prosessit on hyvä kertoa ja selventää opiskelijoille esimerkiksi johdantoluennossa. Kaikki se, mitä ei kerrota jää opiskelijan omaksi päätelmäksi ja pahimmoillaan siitä muodostuu virheellinen tulkinta. Esimerkiksi tehtävien palautteesta, jos ei kerrota, minkälaista palautetta ja keneltä opiskelija tehtävästä saa. Olettaa opiskelija, että hän saa yksilöpalautetta. Näitä “pelisääntöjä” on syytä myös kerrata, muistuttaa opiskelijoille, aika ajoin oppimisprosessin aikana.

Oppimistehtävät ovat keskeisiä osaamisen kehittymisessä. Opiskelija oppii tehtäviä tehdessään muun muassa uusia asioita, taitoja, tiedonprosessointia ja tavoitteellista työskentely. Myös ohjeet ja täsmäohjeistus on etäopetussisällöissä tärkeässä roolissa. Ohjeet kuljettavat oppimisprosessin työskentelyä ja sisältö eteenpäin. Etäopetusta toteuttaessa ei ohjeita ja ohjeistusta ole koskaan liikaa. Tänä päivänä niin ohjeistuksessa kuin muussa sisällöntuotannossa on hyvä huomioida saavutettavuusasiat. Monesti ohjeistusta tai oppimistehtäviä laaditaan Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Saavutettavasti.fi-sivustolla on ohjeet saavutettavien Word-asiakirjojen tekemiseen. Saavutettavuus.fi-sivustolta löytyy myös muita saavutettavat asiakirjat -ohjeita. Niitä ohjeita voi hyvin soveltaa eri ympäristöissä toimiessa ja sisältöä tuottaessa.

Työskentelyn suunnittelussa on hyvä listata kaikki ne mahdollisuudet tai tarpeet, joissa opiskelijaa aktivoidaan oppimaan. Oheisiin kuviin on listattu symbolein eri vuorovaikutustapoja/-työkaluja niin lähi- kuin verkkokontaktissa. Huom. symbolit eivät ole tyhjentäviä.

Lähikontaktissa käytettäviä työkaluja.

Lähikontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Verkkontaktissa käytettäviä työkaluja.

Verkkokontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius

Oppimista innoittava oppimistehtävä

Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Oppimisprosessi kannattaa suunnitella kokonaisuutena, jossa oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimistehtävien merkitystä e-oppimisessa on käsitelty blogimerkinnöissä osassa 1 ja osassa 2. Tämä blogiteksti pohjautuu Hanne Kolin (2016) teokseen ”Innoita oppimaan”, joka muuten löytyy myös sähköisenä kirjana Karelia AMKn kirjastosta!

Millainen on hyvä oppimistehtävä?

Oppimistehtävä voi parhaimmillaan ohjata oppijaa oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppiminen voi kohdistua mm. tiedollisen tai taidollisen osaamisen, tiedonhaun, ajatteluprosessien, työskentelytapojen tai yhteisöllisen toiminnan kehittymiseen. Oppimistehtävä on osa oppimisprosessin kokonaisuutta, joilla opettaja pedagogisesti ohjaa oppimista asetettujen tavoitteiden suunnassa. Hyvä oppimistehtävä herättää kiinnostuksen aiheeseen ja aktivoi ja motivoi oppijaa. Ja tähän liittyy selkeä viestintä, johon oppimistehtävän laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita, varsinkin verkossa.

Onnistuneen oppimistehtävän elementit

Onnistuneessa oppimistehtävässä selkeä viestintä on ensisijaisen tärkeää. Tehtävänannon tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksinkertaisina. Tee ”rautalankaohjeet” selkokielellä. Jokaisen osallistujan tulee ymmärtää tehtävänanto. Näin vältyt myös ylimääräisiltä tehtävänantoon liittyviltä sähköposteilta.

Onnistuneessa oppimistehtävässä on näkyvillä vähintään seuraavat elementit

  1. Otsikko
  2. Oppimistehtävän tavoitteet
  3. Aikataulu ja ajankäytön arviointi
  4. Aineistot ja materiaali
  5. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)
  6. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä
  7. Palautus
  8. Arviointi ja palaute
  1. Otsikko

Otsikoi oppimistehtävä sen sisältöä kuvaavasti. Otsikko itsessään kannattaa laatia mielenkiintoa herättäväksi ja ”iskeväksi”. Oppimistehtävän nimessä toimii hyvin myös kysymysmuodot, koska ne voivat aktivoida ajattelua. Oppimistehtävän otsikossa on hyvä tulla esille, onko kyseessä tiimitehtävä vai yksilötehtävä. Mikäli opiskelijat palauttavat tehtävän esim. Moodleen, nimeä palautuspaikkana toimiva aktiviteetti oppimistehtävän nimellä. Lisäksi opiskelijoilta on tullut palautetta, että jos otsikossa on oppimistehtävän palautuspäivämäärä, se helpottaa aikataulujen seuraamista. Oppimistehtävän muut elementit voi näppärästi kirjoittaa palautuspaikkana toimivan aktiviteetin tekstilaatikkoon.

  1. Oppimistehtävän tavoitteet

Kirjaa tavoitteet, joita oppimistehtävän avulla on oppimisprosessin kokonaisuudessa tarkoitus saavuttaa. Tämä orientoi opiskelijaa ajattelemaan, millaista osaamista oppimistehtävän avulla on tarkoitus kerryttää.

  1. Aikataulu ja opiskelijan ajankäytön arviointi

Aikatauluta työskentely, että opiskelija voi suunnitella omaa ajankäyttöään. Aikataulutus sisältää ajankäytön arvion palautusajan määrittämisen. Ajankäytön arvio on oleellinen osa oppimistehtävää. Sen avulla opiskelija hahmottaa riittääkö tehtävän tekemiseen lyhyt hetki, vai täytyykö asiaan perehtyä syvällisemmin. Palautusajan määrittämisessä Moodlen Tehtävä-aktiviteetti toimii parhaiten, koska tehtävän voi aikatauluttaa opiskelijoiden sähköiseen kalenteriin. Kun oppimistehtävien ajankäytön arviointi ja palautusaikataulu on suunniteltu koko oppimisprosessista, on opiskelijan helpompi kalenteroida omaa ajankäyttöään. Myös opettajan on helpompi arvioida, mihin opintojakson aika kuluu opiskelijan näkökulmasta. Aikataulutuksessa auttaa oppimisprosessista tehty pedagoginen käsikirjoitus, joita oppimistapahtumat tukevat.

  1. Aineistot ja materiaali

Kirjaa opiskelijan tarvitsemat aineistot ja materiaalit tai niiden hankintatavat. Aineisto ja materiaali voi olla opettajan ennakkoon valitsema tai opiskelija voidaan ohjata hankkimaan oppimistehtävässä tarvittavan aineisto ja materiaalin. Mikäli opiskelija ohjataan hankkimaan tarvittava aineisto itse, kannattaa oppimistehtävän tavoitteissa huomioida tiedonhankintataitojen kehittyminen.

  1. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)

Kuvaa tehtävänannossa (tai työskentelyohjeessa) konkreettinen toimeksianto, mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikäli oppimistehtävä sisältää vaihtoehtoisia toimintatapoja, vaihtoehdot kuvataan tähän.

  1. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä (oppimistehtävän vaiheistus)

Oppimistehtävä kannattaa vaiheistaa eli pilkkoa pienempiin palasiin. Tämä on ikään kuin työskentelyohje tai toimintaohje, miten oppimistehtävässä kannattaa edetä. Opettajan äänen ja roolin esiintuominen voi lisätä ohjauksen näkyvyyttä oppimistehtävässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsikoida ”Vinkkini, kuinka edetä tehtävässä”.  Tarkentavat ohjeet ”kohta kohdalta” periaatteella annettuna voivat tukea oppimaan oppimista ja tuoda prosessinomaisuutta työskentelyyn. Tämän myötä opiskelija tuntee itsensä aikaansaavaksi ja tehtävä etenee. Selkeimmillään toimintaohje on pilkottu osiin ”käskymuodossa”, esimerkiksi näin:

  1. Tutustu innostavan oppimisprosessin suunnittelun ja oppimistehtävän luomisen periaatteisiin teoksesta: Hanne Koli. (2016) Innoita oppimaan, erityisesti sivut 21–31 ja 67–78. Löydät teoksen Karelia AMKn kirjastosta e-kirjana.
  2. Listaa onnistuneen oppimistehtävän elementit Word-tiedostoon (vähintään kohdat 1-8).
  3. Kirjaa tämän jälkeen jokin olemassa oleva oppimistehtäväsi edellä listaamiesi elementtien avulla uudella tavalla.
  4. Tallenna laatimasi oppimistehtävä Karelia AMK:n OnDriveen. Ohjeet tiedostojen tallentamiseen OneDriveen.
  5. Lähetä uudella tavalla kirjaamasi oppimistehtävän linkki OneDrivesta kollegallesi (tai opiskelijoillesi) sähköpostilla vertaisarvioitavaksi ja pyydä häneltä palautetta a) selkeydestä ja yksiselitteisyydestä sekä b) selkokielisyydestä. Ohjeet tiedostojen jakamisesta OneDrivesta löydä Karelia AMKn video-ohjeista, Moodlen etusivulta.
  6. Pohdi oppimistehtävän suorittamiseen liittyen ja saamasi palautteen ja itsearvioinnin avulla seuraavia asioita a) millaisia ajatuksia oppimistehtävän rakentaminen ja tehtävänannon laatiminen sinussa herätti ja b) miten aiot muuttaa toimintaasi tulevaisuudessa?
  7. Kokoa tekemäsi toimenpiteet Word-dokumentille otsikoiden ne dokumenttiin seuraavasti: 1. Alkuperäinen oppimistehtävän tehtävänanto, 2. Uusi, innostavan oppimistehtävän tehtävänanto, 3. Saamani palaute ja 4. Pohdintani

Oppimistehtävän laadusta riippuen tässä voi käyttää myös väljempää, prosessimaista kieltä ”kohta kohdalta”: Valintavaihe, Analyysivaihe, Työstövaihe ja Yleismallin luominen/Kokonaisuuden luominen. Mikäli oppimistehtävässä on oleellista määritellä, millä välineillä työskennellään (sovellukset, alustat, muut digitaaliset välineet), se kannattaa ohjeistaa työskentelyohjeen yhteydessä.

  1. Oppimistehtävän palautus

Anna selkeät ohjeet missä muodossa palautus tehdään ja minne. Esimerkki: Palauta kokoamasi Word-dokumentin linkki OneDrivestasi tälle palautusalustalle 1.6.20xx mennessä. Mikäli saat kirjattua palautuksen ohjeet selkeästi jo tehtävänantoon (työskentelyohjeeseen), niin tämä kohta on tarpeeton. Oppimistehtävän palautuksen muoto voi olla esim. liite vai verkkolinkki. Liitteenä tai verkkolinkkinä voi olla Word-dokumentti, PP-esitys, kuvio, kuva, video, tms. Varmista, että olet Moodlen työkalussa määrittänyt asetukset niin, että tiedoston ja verkkotekstin/linkin liittäminen on mahdollista. Oppimistehtävän palautuksen paikka kirjataan myös näkyville, onko se tähän tehtävänpalautusalustalle (suositeltava), keskustelualueelle vai opettajan sähköpostiin (ei suositeltava).

  1. Arviointi ja palaute

Kerro opiskelijalle, millä kriteereillä oppimistehtävä arvioidaan. Näin opiskelija tietää millä perusteella hän saa arvioinnin ja/tai palautteen oppimistehtävästään. Voit linkittää laatimasi arviointikriteerit (tai Karelia AMKn yleiset arviointikriteerit) tehtävänantoon (tai työskentelyohjeeseen). Oppimistehtävien arviointi täytyy suunnitella huolella, koska se arviointi ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden toimintaa oppimisprosessin aikana. ”Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan” (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arvioinnissa oleellisinta lienee, että arvioinnissa huomioidaan niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden kannalta keskiössä.

Kirjaa myös, miten ja millaista palautetta hän saa oppimistehtävästä.  Ja millä aikataululla. Palaute voi perustua itse-, vertais-, tiimiarviointiin ja/tai opettajan tekemään arviointiin. Opiskelija kehittyy palautteen avulla ja palautteen antamisen kehittämisen tarve nousee esiin OPALA-kyselyissä joka vuosi.

Kirjoittaja Sini Puustinen, lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet:

  • Koli, H. 2016. Innoita oppimaan. Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa. House of Leading & Learning Oy.
  • Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3–11.

Yhtä aikaa läsnä verkossa

Etä- ja verkko-opiskelun suosio on kasvanut huomattavasti viimevuosina ja nyt poikkeustilan päällä ollessa entisestään. Luokkahuoneessa tapahtuva, perinteinen opetus on nyt estynyt. Siirtyminen etä- ja verkko-opiskeluun on Kareliassa mahdollista muun muassa Moodle-oppimisympäristöä käyttäen.

Karelian oppimisympäristöt tuovat vapautta, mutta samalla myös vastuuta jokaiselle niiden käyttäjälle ja osaamista kartuttavalle. Opiskelijat ovat vastuussa oman opiskeluaikataulun järjestämisestä monessa kohtaa enemmän kuin luokkahuoneessa, oppilaitoksen tiloissa opiskeltaessa. Vastuunotto omista opinnoista ja myös vertaisten edistymisestä opinnoissa kasvaa yksilötasolla huomattavasti. Etä- ja verkko-opiskelussa oma-aloitteisuus ja itsenäinen vastuunotto korostuu. Hatunnosto jokaiselle opiskelijalle sekä opettajalle eri digivälineiden pikaisesta haltuunotosta.

Karelian Moodle-oppimisympäristössä Collaboraten kautta etä- ja verkko-opetus toteutuu näin:

Ennakkoon:

  1. Luo opintojakson Moodle-tilaan Collaborate-aktiviteetti.
  2. Tiedota opiskelijoille, että opetus toteutetaan Collaboraten kautta.

Online:

  1. Avaa esitettävät materiaalit (dokumentit / verkkosivut / jne.) Firefox-selaimeen.
  2. Avaa tietokoneelta Chrome-selain ja sitä kautta Moodle ja siellä oleva Collaborate kurssihuone.
  3. PowerPoint-esityksen tai PDF-dokumentin jakaminen:
    • Collaborate kurssihuoneen avautuduttua avaa näytön oikeasta alakulmasta ”Collaborate-paneeli / Open collaborate panel”.
    • Valitse ”Jaa sisältöä / Share content”.
    • Valitse ”Jaa tiedostoja / Share Files”.
    • Valitse ”Lisää tiedostoja / Add Files”  ja lataa koneeltasi haluamasi tiedosto.
    • Tiedoston latauduttua, valitse oikeasta alakulmasta ”Jaa nyt / Share Now”.
  4. Laita mikrofoni päälle Collaborate ikkunan alaosasta.

Tarvittaessa opettajan voit tallentaa verkkosession. Ohjeet Moodlen opettajan ohjeessa.

Lopettaaksesi Collaboraten sulje kaikki ikkunat. Collaborate sulkeutuu automaattisesti samalla.

Opettaja voi halutessaan käyttää myös muita reaaliaikaisia yhteyksiä. Osa opettajista hyödyntää AC:ta tai Teams:a opetuksessaan.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus meni verkkoon

Kareliassa Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK tutkintotavoitteinen koulutus aloitettiin 2015. Yliopettaja Tuula Kukkonen kertoi tämän koulutuksen muuttamisesta verkko-opinnoiksi Karelian “Digisessä iltapäivässä” 9.10.2018.

Kuva 1. Opintojaksonäkymä Moodlessa.

Vuonna 2016 aloitti toinen monimuotototeutusryhmä, mutta vuonna 2017 ei uutta ryhmää aloitettu pienemmän hakijamäärän vuoksi. Päätös lisätä verkko-opintotarjontaa tehtiin tavoitteena valtakunnallinen vetovoimaisuus sekä mahdollisuus joustavampaan toteutukseen työn ja muun elämän kanssa painiskeleville opiskelijoille.

Opetussuunnitelma-analyysi tehtiin 2017 ja uusi ops oli valmis jo saman vuoden lopussa. Sisältöjä päivitettiin, valinnaisuutta lisättiin sekä opiskeluaika lyhennettiin 2 vuoteen. Keväällä 2018 pilotoitiin kahta verkko-opintojaksoa avoimessa amk:ssa. Näissä piloteissa mukana oli Karelian pedagoginen tuki. Piloteista saadut kokemukset hyödynnettiin syksyllä alkavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kevään 2018 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 56 (vuonna 2017 oli ollut 14) ja yhteensä hakijoita oli 75, kun vuonna 2017 niitä oli 23.

Ne asiat, toimintamallit, tavat jne., jotka oli monimuoto-toteutuksissa todettu hyviksi, haluttiin sisällyttää myös verkko-opintoihin muun muassa:

  • vertaisoppiminen
  • opiskelijayhteisön keskinäinen vuorovaikutus mm. pienryhmätyöskentely
  • kontaktit säännöllisesti tiettyyn aikaan
  • ohjaustunnit
  • kehityskeskustelut pienryhmissä.

Orientoitumista verkko-opiskeluun auttoi ja tuki Karelian järjestelmien ja palveluiden opas-/esittelytallenteet. Kaikkien ikäosaamisen YAMK-koulutusten yhteiseen Moodle-työtilaan, “kotipesään” lisättiin Verkko-opetuksen tuki -osio, jossa on lyhyesti esitetty niin Moodle-oppimisympäristössä kuin virtuaalisessa luokkahuoneessa, Collaboratessa toimiminen. Myös opintojaksojen yhtenäinen rakenne on osoittautunut helpottavaksi tekijäksi. Verkko-opiskelijaa hahmottamaan sisältökokonaisuudet yhtenäisten kokonaisuuksien avulla helposti.

Oppimis- ja ohjausprosessia tuetaan vaiheistuksella, mm. suoritusten seurannalla. Turvallinen ja tunnistettavissa oleva prosessi on osaltaan oppimisentyökalu. Kaikesta tästä huolimatta opiskeijat voivat edetä useissa kohtaa oman aikataulun mukaan. Virtuaalisilla ohjaustunneilla tuetaan niin etenemistä kuin oppimistehtävän/-tehtävien tekemistä. Kaikista aiheista on orientaatiovideo/-luentotallenne ja kaikki verkko-ohjaustunnit tallennetaan.

Mitä on opittu?

Opettajat ovat oppineet tekemään videotallenteita ja editoimaan niitä. Käyttämään aktiivisesti Collaboratea. Verkkototeutukset eivät ole olleet vain toteutustapoja vaan ovat vaikuttaneet myönteisesti pedagogiikkaan. Opettajan rooli oppimisen tukijana ja ohjaajan on korostunut. Viestintä ja sen merkitys on korostunut.

Kuva 2. Opiskeijoiden kertomaa

Mitä seuraavaksi?

  • tehdään entisestään töitä tämän ensimmäisen verkko-opiskelijaryhmän kanssa ja otetaan opiksi
  • toteutetaan opettajien ja Karelian pedagogisen tuen kanssa yhteinen refletio
  • toteutetaan itsearviointi eAMK:n laatukriteillä
  • verkkototeutusten valintakokeisiin uusi toteutus
  • pohdittavana on myös opiskelijoiden verkko-opiskeluvalmiuksien arvionti ja tukeminen jo haku- sekä valintavaiheessa.

Tekstin lähde: yliopettaja Tuula Kukkosen esitysmateriaali ja esitys 9.10.2018.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 2

Kysymykseen “Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Aiheen osa 1 on omassa blogimerkinnässä.

Learning Design – Oppimisen suunnittelu

Jokaisen oppimistehtävän suunnittelu on yksi osa laajempaa oppimisen suunnittelua. Taustalla on aina oppimistavoitteet, osaaminen ja oppimistulokset. Ne määrittävät oppimisen suunnittelua oppimisympäristöön ja käyttöön valittavia oppimisaktiviteetteja. Nykykäsityksen mukaan keskiössä tulee olla käyttäjäkokemus, jota luodaan/synnytetään oppimistehtävillä. Näin toteutettu oppimisen suunnittelu antaa vastaukset kysymyksiin: Miten opitaan? Miten viestitään? Miten selostetaan? Miten ohjeistetaan? sekä Miten osallistuja osallistuu, toimii digitaalisissa ympäristöissä?

Mikä on oppimistehtävän tehtävä?

Oppimistehtävällä on monta eri tehtävää eri prosesseissa. Niillä orientoidaan, suunnataan, ohjataan oppimaan, ohjataan opiskelemaan, ohjataan kehittämään taitoja, luodaan käyttäjäkokemusta, perehdytetään, koulutetaan, kuljetetaan, ohjataan, osallistetaan, fasilitoidaan jne. Verbit, teonsanat ovat välineitä tehtävänantoon.

Käyttäjäkokemuksen luominen on: inspiroimista, innoittamista, oivaltamaan ohjaamista, kiinnostuksen herättämistä, kiinnostuksen ylläpitämistä, ilmapiirin luomista, vaikutelman rakentamista, pedagogiikan suunnittelua, oppimisen johtamista jne.

Käyttäjokokemuksen arvionti on laadun kehittämistä, palautteen saamista, toiminnan tarkastelua, käyttäjälähtöistä ajattelua. Tähän arviointiin pitää rohkaistua, uskaltautua ja  arviontia tulee osata tehdä, jotta toteutuksesta toteutukseen on mahdollista oppia. Vain arvioinnin kautta laatu kehittyy monilla tasoilla.

Oppimistehtävän suunnittelun lähtökohdat

Jokainen joutuu pohtimaan omat lähtökohdat (kuva 1) toistuvasti, jokaisessa oppimistehtävissä:

  • Minkälaista oppimista tavoitellaan?
  • Mitä opiskelijan on tarkoitus oppia?
  • Mihin oppimisella pyritään?

Kuva 1. Oppimistehtävän lähtökohdat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Pyrkimys voi olla kyky: tehdä jotain, oppia ja hallita informaatiota, ajatella, osallistua työkulttuuriin jne. Oppimistehtävään tulee aina sisällyttää myös oppimisen metaforia: tiedon muistamista ja mieleenpalauttamista, työ- ja opiskelukulttuuriin osallistumista sekä tiedon rakentamista ja luomista.

Suunnittelun ja arvioinnin välineitä

Hyödynnä oppimistehtävän suunnittelussa 1. havaitsemisen, 2. tulkitsemisen ja 3. tiedonprosessoinnin tasoja (kuva 2). Ensimmäisellä tasolla oppiminen on pinnallisella tasolla. Toisella tasolla opiskelija kykenee jo tuottamaan omia tulkintoja sekä syventämään oppimistaan. Oppimistehtävän tiedonprosessointitasolla, ylin taso, antaa laajalti mahdollisuuksia syventää oppimista. Eri tasojen verbien käyttö rikastuttaa oppimistehtäviä ja lisää variaatioita. Verbeillä ohjaaminen, suuntaaminen tekemään tekoja osallistetaan ja mahdollistetaan myös oppimistehtävien arvioinnin.

Kuva 2. Oppimistehtävän suunnittelun työkalu, tasot. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävien suunnittelussa on tärkeää löytää omat perusperiaatteet, jotka vievät opiskelijaa kohti tavoitetta (kuva 3). Kohti lupausta, jonka olet antanut. Jokaisen opettajan tulee mallintaa omaa tekemistään ja havaita oman toiminnan nykyiset mallit sekä havaita mitä voisi tehdä eritavalla, jotta oppimistehtävien laatu paranee. Varmista oppimistehtävän suunnittelussa vähintään kuvan 3 osien mukana olo.

Kuva 3. Oppimistehtävän suunnittelussa huomioitavat asiat. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Oppimistehtävän otsikko on merkityksellinen. Sen tulisi jo itsessään sysätä opiskelijan ajatukset liikkeelle, aktivoida tehtävän tekoon eikä passivoida. Otsikko luo vaikutelma sekä aktiivisuuden/passiivisuuden suhdetta. Otsikko voi olla avoin kysymys, suljettu kysymys, väittämä, yhdistelmä jne. Oppimisen kiinnostuksen ja sen ylläpidon näkökulmasta tavoitteella johon pyritään aktivoi myös opiskelijaa. Aika määrittää osaltaan opiskelijalle oppimistehtävän vaatimustasoa. Vaiheistus on asian hahmottamistamista ja ymmärtämistä eri osina, etenemisen prosessi. Opiskelijan tulee nähdä ja tietää kaiken aikaa, kuka, missä vaiheissa ja miten oppimistehtävä arvioidaan. Työskentely ja se ohjeistaminen, tehtäväksianto sekä välineet  vaikuttavat oppimiseen. Digitaalinen osallistaminen sisältyy työskentelyyn ja välineisiin. Eri mediaisten aineistojen ja syntyvien tuotosten huomiontia ei saa unohtaa. Ohjauksen huomioiminen on elementti, joka pitää kasassa oppimistehtävän ainekset.

Miten oppimistehtävä näyttäytyy opiskelijalle?

Oppimistehtävän hamottaminen, näkymän luominen oppimisympäristössä on tärkeää. Oppimitehtävällä on kuvaava otsikko ja siihen on sisällytetty lyhyt työskentelyohje, intro. Aineisto toimivat mediaattoreina. Niitä ei voi erottaa oppimistehtävästä. Niiden välillä välittyy tietoa ja taitoja. Aineistoa tulee käyttää monipuolisesti.

Rakenna oppimitehtävään läsnäolosi. Hyödynnä mediaelementtejä mm. äänitä tehtävävänannot, tekstit. Mahdollista tekstien kuunteleminen ei vain yksikanavaisesti, lukemalla. Monimediainen oppimistehtävän hahmottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa: ääni, teksti, video ja visualisointi. Muun muassa tiedon ja tuotoksen visualisointi, videointi,  kuvittaminen osana/rinnalla oppimistehtävän tekstin mahdollistaa useiden aistien käytön ja niillä on iso merkitys oppimiseen.

Kuva 4. Oppimistehtävän hahmottaminen opiskelijalle. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Ydinkysymys oppimistehtävien laadinnassa on Miten saan opiskelijan oppimaan? Oppimistehtävä sisältää aina yksityiskohtaiset työskentelyohjeet opiskelijalle. Ohjeilla hänet ohjeistetaan työskentelyyn, dokumentoimaan ja ennen kaikkea oppimaan. Ohjeissa kuvataan juuri tämän tehtävän tiedollinen ja/tai taidollinen tavoite sekä arviointi.

Oppimistehtävät ovat opettajan menetelmällinen keino opiskelijan oppimisessa. Niillä opettaja vaikuttaa ja ohjaa. Oppimistehtävät ovat keino saada opiskelija oppimaan pedagogisesti mielekkäästi ja mietitysti opittava asia/asiat. Oppimitehtävään siis rakennetaan sisälle uuden oppimisen toiminta. 

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta myös aiemmassa  DigIT!-blogin merkinnässä (osa 1) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimistehtävien merkitys e-oppimisessa, osa 1

Kysymykseen “Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa? saatiin vastauksia pedagogi ja opettajankouluttaja Hanne Kolilta 12.12.2017 pidetyssä webinaarissa. Mikäli oppimisen avaruudesta (kuva 1) poistetaan keskeiset osat: oppimistehtävät ja työskentelyohjeet niin opiskelukokonaisuudesta poistuu kaksi merkittävää elementtiä.

Kuva 1. Oppimisen avaruus. Lähde Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Tehtävästä oppimistehtäväksi

Sanana oppimistehtävä jakautuu kahteen osaan: oppimis ja tehtävä. No mitä tällä käsitteellä –  oppimistehtävä – tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on e-oppimisessa. Keskeistä ainakin on, että se tuo monia mahdollisuuksia toteuttaa ydinkysymystä Miten saan opiskelijan oppimaan?

Koli tarkasteli webinaarin aluksi tehtävää ja oppimistehtävää seuraavasti:

  • Kun tehtävä nimetään pelkästään tehtävänä ja sanallistetaan hyvin koulumaisesti: Lue artikkeli > kirjoita…, Tutustu sivuun > kirjoita, Suunnittele projekti > toteuta > dokumentoi… jne.  niin pelkää termiä tehtävä käyttäen piiloutuu keskeinen tavoite: Mitä opitaan? ja Miten opitaan? Tehtäviksi kirjoitetut tehtävät ovat tyypillisesti sisältölähtöisiä ja yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia. Tällaisissa tehtäväksiannoissa ei olla pohdittu sitä, mikä on keskeisintä opintojaksolla, miksi tehtävä on merkityksellinen.
  • Oppimistehtäväksi suunniteltu tehtävä lähtee aina liikkeelle otsikosta Mitä ollaan tekemässä! Kuvataan tavoite tai pyrkimys toisin kuin pelkällä tehtävällä, jolla kuvataan tyypillisesti pelkkää toimintaa. Jokaisella oppimistehtävällä on tavoite. Ne eivät ole opettajan tehtäviä vaan opiskelijan, oppijan. Oppimistehtävä laaditaan prosessina.

Oppimistehtävä ja tavoite mallinnetaan esimerkiksi vaiheistaen/etenemistä kuvaten (kuva 2).

Kuva 2. Oppimistehtävän vaiheistaminen. Mukaillen Koli, H. 2017 webinaari-luentoaineisto.

Vertaa vaiheistamista pelkkään tehtävään, jonka ohje kuuluisi esimerkiksi, että “Valitkaa joku case itsellenne ja analysoikaa se“. Näin ohjeistettu tehtävä ei tuota syvempää oppimista. Analysointitasolle jääminen ei ole korkeakouluopinnoissa riittävä taso. Alemmat tasot (tiedät, ymmärrät, sovellat) oppimistehtävät soveltuvat itseopiskeltavaksi (kuva 3). Niissä ei niukkaa resurssia kannata tuhlata. Suuntaa resurssisi käyttö tasoille syntetisoi ja arvioi.

Kuva 3. Bloomin taksonomia. Mukaillen Saarelainen, M. 2017 Flippaus-luentoaineisto.

Jotta oppimisen vaikutus olisi laajempaa, suurempaa tulee oppimistehtävät valita tarkoituksenmukaisen pedagogiikan mukaan (esim. tutkiva oppiminen, projektioppiminen, case-oppiminen jne.). Siten tehtävänannot tulevat ohjaavimmiksi, tarkemmiksi, palastelluiksi ja mahdollistavat syväoppimisen verrattuna pelkkiin tehtäviin/lyhyisiin tehtävänantoihin. Pedagogisesti päästään analysointitasoa pidemmälle ja saadaan oppimiseen syvyyttä.

Oppimistehtävät mallinnetaan pedagogiselle polulle ja kaikissa eri vaiheissa ohjataan tehtävän tekemistä. Valintavaiheessa ohjataan tehtäväksiannon ymmärtämistä. Se on selostus asiasta ja juonen kuljetus. Analysointivaiheessa ohjataan jo, ajattelua ja itse tekemistä, työstövaiheessa ohjataan asian/aineen työstämistä ja siten päästään syvemmälle käsittelyssä.

Oppimistehtävillä kuljetetaan opiskelijan/oppijan toimintaa eteenpäin. Ei pelkästään todeta jotain tehtävää. Ja kun oppimistehtävissä käytetään työelämän kaltaista kieltä, tapaa toimia tulee oppimisesta tavoitteellisempaa. Opiskelija/oppija saa useita ehdotuksia prosessin aikana siitä, miten hänestä voi tulla taitavampi ja osaavampi tekijä/työskentelijä.

Oppimistehtävillä siirryt osaamislähtöiseen oppimiseen/työskentelyyn kuin pelkällä tehtävällä, jossa helposti jäät sisältötasolle, sisältölähtöisyyteen. Oppimistehtävät ovat yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia, kun taas tehtävät ovat tyypillisesti yksittäisiä tehtäväksiantoja, irrallisia.

Yksi ainut oppimistehtävä voi kuljettaa tavoitteellisen osaamisen karttumisen läpi opintojakson. Oppimistehtävää voidaan aina jatkaa/haarauttaa muun muassa tiedonhankintaan, tiedonjakamiseen, ohjattuihin keskusteluihin, prosessin jälkipuintiin/työskentelyn arviointiin, hyödyllisyysaspektiin, tiedon siirtämiseen sinne, missä sitä voi hyödyntää, opiskelijan/oppijan omien kysymysten asettamiseen jne. Tärkeintä on opitun tiedon siirtämisen oppiminen.

Oppimistehtävien tulee sisältää myös geneeristen taitojen oppimista, yleisiä työelämävalmiuksia. Muun muassa: oppimaan oppiminen, kriittisen ajattelun taidot, tiedon jäsentämisen ja jakamisen taidot, työskentelemään oppiminen ja uusien ideoiden kehittämisen taidot, keskustelemaan oppiminen, yhteistyön oppiminen, reflektoimaan oppiminen sekä teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Siirry tehtävästä oppimistehtävään vaiheittain.

Tehtävä-pohjainen oppiminen on pinta- ja tietoa toistavaa oppimista. Tietoa käsittelevään oppimiseen, kohti syväoppimista pääset oppimistehtävä-pohjaisella oppimisen kuljettamisella. 

Aiheesta lisää seuraavassa DigIT!-blogin merkinnässä (osa 2) sekä Innoita oppimaan -kirjassa.

Kouluttajasta Holl – LEAD&LEARN -sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Ikäosaamisen YAMK-koulutus viedään verkkoon

Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus on sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa laaja-alaista osaamista ikääntymisestä ja valmiuksia uudistaa ja johtaa palveluja. Koulutus valmentaa toimimaan moniammatillisissa ikäihmisten kuntoutumista ja hyvinvointia tukevissa työyhteisöissä.

Ikäosaamisen koulutus järjestetään 2018 syksystä alkaen Karelia-ammattikorkeakoulussa verkko-opintoina. Opinnot sisältävät omaehtoista opiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oppimistehtäviä ja verkossa tapahtuvaa ohjausta sekä palauteistuntoja. Opiskeluun ei sisälly lainkaan lähiopetusta eikä -ohjausta. Karelian Moodle-oppimisympäristö mahdollistaa oppimisprosessin toteuttamisen täysin virtuaalisesti muun muassa oppijan suorituksien seurannan, virtuaalisten ohjausistuntojen ja pienryhmätyöskentelytilojen avulla.

Opettajat ovat saaneet tukea verkko-opintojen pedagogiseen ja tekniseen suunnitteluun ja tuottamiseen. Opiskelijoille puolestaan on opintojaksolla osoitettu tukikanavat ja materiaalit. Avoimeen viestintään, toisten auttamiseen ja muun muassa vinkkeihin kannustetaan.

Kevään 2018 aikana pilotoidaan avoimen amk:n opintoina kahta ikäosaamisen YAMK-koulutuksen opintojaksoa: Ikäystävällinen yhteiskunta ja Laaja-alainen kuntoutus. Näiden pilottiopintojaksojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit. Opintojaksoja kuljettaa kokoava tehtävä, joka rakentuu ja kehittyy opintojakson edetessä. Tätä prosessia tukevat niin verkko-ohjaustunnit kuin pienryhmätyöskentely. Ne myös varmistavat yksilön etenemisen prosessissa. Oppimistehtävä on yksilöllinen, tavoitteiden saavuttamista edistävä ja työelämäläheinen.

Oheisessa kuvassa on esitetty pilotoitavan Ikäystävällinen yhteiskunta -opintojakson rakenne ja etenemisen vaiheet. Kuvan asiat löytyvät Moodlerooms-toteutuksesta jäsenneltynä. Opiskelija etenee opintojaksolla vaiheittain. Kunkin vaiheen päätteeksi opiskelija tekee itsearvioinnin, jonka jälkeen hän pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Sisältökokonaisuus on laadittu yhtenäiseksi ja tukiaineksiksi opintojaksolle on sisällytetty muutama visuaalinen elementti. Käytettävyyteen on kiinnitetty huomiota: linkkien kuvaustekstit on laadittu ymmärrettäviksi ja linkit aukeavat uuteen selainikkunaan aina, kun eivät ole oppimisympäristön sisältöjä. Opiskelu onnistuu päätelaitteesta riippumatta. Sisällössä ei ole ei-tietoturvallista aineistoa.

Opintoihin osoitettu oppimateriaali tukee tavoitteita ja oppimistehtävän laatimista. Virtuaaliset keskustelukanavat, pienryhmätyöskentely ja ohjaustuntien vuorovaikutus tukevat niin opintojakson kuin yksilön henkilökohtaisia oppimistavoitteiden saavuttamista. Ohjauksen saatavuudella, läpi opintojakson, varmistetaan ohjauksen ja palautteen oikea-aikaisuus. Arviointi toteutuu niin itse- ja vertaisarviointina kuin myös opettajan arviointina.

Pilotin jälkeen kerätään opintojakson kehittämispalaute. Se käsitellään ja tutkintoon sisältyviä opintojaksoja kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija lehtorit Tuula Kukkonen ja Lissu Suhonen

Digimessut – Flippaus

Karelian kolmannet digimessut järjestettiin 4.10.2017 Wärtsilä-kampuksella aiheena Flippaus eli Flipped Classroom. Iltapäivässä asiantuntijana toimi UEF:n oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen. Iltapäivään osallistui 32 Karelialaista.

Itä-Suomen yliopiston joillakin fysiikan kursseilla oli ollut erittäin heikko läpäisevyys (vain 20 %) johtuen kurssin vaikeasta aiheesta. Kurssin rakenteessa oli tehty muutos niin, että se noudatti flipped classroom menetelmää.

  • Opiskelijat tutustuvat teoriaan lyhyiden videoklippien sekä muun ennakkomateriaalin muodossa.
  • Teorian opiskelun jälkeen opiskelijalla on tehtävät, jotka voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä opiskelijatovereiden kanssa.
  • Opiskelijat kokoontuvat tämän jälkeen opettajan kanssa keskustelemaan niistä seikoista, jotka olivat hankalia.
  • Kurssin läpäisyaste muuttui, yli 90 % opiskelijoista sai kurssin läpi.

Opiskelija saa valitse itselleen optimaalisimman hetken oppia! Teoria voidaan käydä useamman kerran läpi, kunnes sen tajuaa. Jos jotain jäi tajuamatta, pääsee keskustelemaan opettajan kanssa.

  • Kyse on toimijalähtöisestä sitoutumisesta, jossa oppilas saa käyttää opettajan tietotaitoa väylänä omaan motivoitumiseensa.
  • Pyrkimys ei ole tuottaa kompromissia, yhtä yksittäistä tapaa opettaa, joka sopii kaikille → flippausta ei ensisijaisesti tehdä oppimistulosten toivossa, vaikka ne luonnollista seurausta saattavat ollakin, vaan oppimisen merkityksellisyyden ja inhimillisyyden vuoksi.

Haasta itseäsi ja muita!
Opetuksessa mukana caset ja ongelmat. Anna opiskelijoille myös tehtäviä, joihin et vielä itsekään osaa vastata. Pienryhmät voivat keksiä ratkaisuja ja saatat itsekin oppia pienen palan uutta!

Keskustelua syntyi läpi iltapäivän ja Markulle esitettiin tarkentavia ja soveltavia kysymyksiä.

  • Miten kurssit on mitoitettu? Kuinka paljon opiskelijat tekevät töitä? Miten mitataan oppimista? Mikä on oma kokemuksesi flippaamisen aloittamisessa?
  • Flippauksen kansainvälinen sivusto, jossa Markku on yksi kehittäjä: Flippedlearning.org
    Suomalainen flippaussivusto: Flippedlearning.fi
  • UEF:n flippaajien koulutusmateriaali on tulossa tammikuussa nettiin vapaasti. Materiaali on työstetty OKM:n kärkihankkeessa.

Flipatessa saa flopata!
Aina kannattaa kokeilla uutta!

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

TLC2017 Konferenssi

Osana Moodleroomsin käyttöönottoa Karelia amk:ssa, meiltä lähti kaksi henkilöstön edustajaa Blackboardin Teaching & Learning Konferenssiin Italian Milanoon maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Toinen edusti Moodleroomsin Admin-puolta ja itse osallistuin konferenssiin pedagoginen näkökulma mielessä. Tavoitteena oli selvittää, missä Euroopan tasolla nykyisin mennään ja mitä meidän on syytä vielä kehittää omissa verkko- ja monimuotopedagogiikan osaamisessamme.

Kokonaisuutena konferenssi oli antoisa. Neljän päivän aikana eurooppalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen edustajat esittelivät kokemuksiaan verkko-opetuksesta ja monimuotoisuudesta. Konferenssin järjestävänä tahona ollut Blackboard esitteli tulevaisuuden näkymiä oppimisympäristöistä.

Päällimmäisenä asiana konferenssista jäi käteen se, että meillä Suomessa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa ollaan hyvällä tiellä verkko-oppimisen / -opetuksen sekä monimuoto-opetuksen / -oppimisen saralla. Euroopan eri korkeakouluista ja yliopistoista tulleet esimerkit olivat hyvin pitkälle samanlaisia, mitä meillä Karelia-amk:ssakin on toteutettu.

Syksylle 2017 Kareliaan on suunniteltu koulutuksia ja kehittämiskohteita mm. Moodleroomsin tehokkaampaan käyttöön, erilaiseen pedagogiseen lähestymistapaan (Flipped Classroom). Kun opettajat pääsevät kehittämään osaamistaan monipuolisesti, niin olemme entistä vahvempia osaajia eurooppalaisessa mittapuussa.

Meille jo arkipäiväiseksi muuttuneita asioita tulisi esitellä kansainvälisillä foorumeilla entistä voimakkaammin. Meillä on hyviä kokemuksia ja käytänteitä myös muille jaettavaksi! Eli nyt henkseleitä paukutellen isommille foorumeille!

Konferenssissa uudet asiat ja ideat tulivat lähinnä verkko-oppimisympäristöjen kehittäjiltä. Heillä on uusia näkökulmia sekä ympäristöjä, joita voidaan jatkossa hyödyntää entistä voimakkaammin. Mobiilius tulee vahvistumaan entistä voimakkaammin eli oppimisympäristöjen tulee olla soveltuvia sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Karelia-amk:ssa oleva Moodlerooms on selkeä edistysaskel kohti mobiiliutta. Se on laadukas oppimisympäristö, jota monipuolisesti hyödyntämällä olemme kehityksen kärjessä mukana!

Konferenssin aikana pääsimme verkostoitumaan Pohjoismaisten edustajien sekä kauempaa Euroopasta tulleiden edustajien kanssa. Esimerkiksi Moodlerooms oli monelle vielä melko tuntematon oppimisalusta, mutta ympäristönä se herätti ihastusta. Erityisesti selkeys, valoisuus ja responsiivisuus.

Kirjoittaja Minna Rokkila

Moodleroomsin käyttäjäksi

Moodlerooms-oppimisympäristön käyttö missä tahansa on käytettävämpää responsiivisen rakenteen ansiosta. Verkkovälitteist en aineistojen käyttäjinä tarkastelemme verkkosivustoja ja perehdymme sisältöihin, käytämme niitä eri tilanteissa ja paikoissa, jollain muulla laitteella kuin tietokoneella. Käyttökokemus on Snap-teeman ansiosta parempi kaikilla laitteilla tietokoneesta älypuhelimeen.

Käyttöönotto aloitetaan puhtaalta pöydältä. Siten säästymme vanhalta sisältö taakalta. Nykyinen Moodlemme on paisunut valtavaksi ja sen siirto kokonaisuutena ei ole – ensi arviosta poiketen – järkevää.

Snap-teeman suosituimmista ominaisuuksista on Omat kurssini -näkymä (kuva alla).

Se tuottaa entistä paremman oppimisympäristön käyttökokemuksen. Se on visuaalinen ja opintojaksojen merkitseminen suosikeiksi mahdollistaa näkymän mukauttamisen itselle sopivaksi. Suosikkien kautta pääsee nopeasti haluttuun opintojaksoon ja sen sisältöihin. Omat kurssini -näkymää käytetään sekä aloitus- että uloskirjautumissivuna. Paluu etusivulle, riippumatta siitä, missä kohtaa kurssia/työtilaa ollaan, onnistuu yksinkertaisesti kurssin/työtilan otsikkoa klikkaamalla.

Snap-teeman esittelyvideo

Kaikilla meillä on ennakkokäsitys tulevasta ja luonnollisesti tämä uusi ja ainut Karelian teema, Snap (elokuusta 2017 alkaen) johtaa siihen, että joudumme poisoppimismatkalle vanhasta. Tässä meitä auttaa se, että käyttöönotto on tuettu. Tarjolla on kaikille yhteisiä niin lyhyitä infoklinikoita kuin työpajoja. Myös koulutusala-/kampuskohtaisia perehdytystilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Niitä organisoivat kampusten digimentorit.

Moodleroomsin myötä tulee myös monia uusia oppimisaktiviteetteja. Niihin perehdytään viimeistään syksyn tullen. Tervetuloa Moodlerooms-perehdytyksiin ja sitä kautta miellyttävämpään oppimisympäristön käyttökokemuksiin.

Opettajan ohjeet Moodleroomsin käyttöön on kasattu. Niitä päivitetään ja ylläpidetään vuosittain opintoasiainpalvelujen puolesta. Ohjeet on linkitetty niin Moodleroomsiin (Snap-teemaan) kuin Karelian intraan tietojärjestelmät sivulle.

Lue lisää Moodleroomsista ja Sanpista.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija