Avainsana-arkisto: oppimisympäristö

ThingLink – Interaktiivista oppimista

Thinglink on sisältötarjotin, digitarinasovellus, visualisointiväline, interaktiivinen julistetyökalu ja niin edelleen sitä mitä sinä vain keksit sillä tehdä.

Kareliassa on Thinglinkistä oppilaitosversio käytössä, joka mahdollistaa enemmän kuin vain ilmaisversio. Muun muassa 360-kuvien ja -videoiden käytön. Interaktiivisen kuvan luonti on helppoa. Tärkeää on vähintäänkin alustavasti suunnitella sisältöä, mitä kuvaan tuottaa. Mihin tarkoitukseen interaktiivisen materiaalin laatii.

Thinglink-kirjautumisen pikaohje

Voit rakentaa visuaalisia oppimiskokemuksia interaktiivisten kuvien, videoiden ja 360 median avulla. Kun olet luonut sisällön niin sitä voi katsoa ilman tunnuksia ne henkilöt, joille Thinglink-alusan jaat katsottavaksi/opiskeltavaksi. Huom. edellä oleva Thinglink-kuva avautuu interaktiiviseen muotoon kuvaa klikkaamalla. Kokeile!

Thinglinkin ohjeita:

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius/Bace Camp -hanke

Digiaikanakin tarvitaan… yhteisiä tiloja oppimiseen!

Karelia–ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämishanke ja siihen liittyvä pedagogisen kehittämisen hanke tarjosivat iskuryhmällemme (Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Päivi Sihvo, Marika Turkia ja minä) syyn pakata laukkumme ja suunnata askeleet kohti Hollantia ja Delftin teknillistä yliopistoa. Tavoitteenamme oli tutustua korkeakoulun digitaalisten opetusmateriaalien tuotantoympäristöihin sekä Teaching Lab –toimintaan, joka keskittyy opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

TU Delft onkin maailman ykkösiä MOOC–tuotannossa. Kurssituotannossa he eivät enää yritä kilpailla määrällä, vaan löytää aiheet, joille on suuri kysyntä. Tavoitteena on koulutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ajatuksella “Educate the World”. TU Delftin suosituin kurssi liittyykin tällä hetkellä sähköautoihin – toki robotisaatio ja kiertotalouskin ovat vahvasti esillä. Kurssitarjonnasta esimerkki.

MOOC–tuotantoa on opettajan tukena toteuttamassa yhdeksän henkilön tuotantotiimi, josta löytyy asiantuntemusta mm. käsikirjoittamiseen, tekijänoikeuksiin ja videomateriaalien tuotantoon. Digitaalisen materiaalin tuotantotiloja löytyy aina ammattimaisista studioista yksinkertaisiin ja helppokäyttöisiin tee-se-itse-studioihin, joissa opettaja voi huolehtia nauhoituksesta yhtä nappia painamalla. Toki yliopistolta löytyvät myös laajat AR/VR-tekniikan tuotantotilat.

Hienojen digitaalisten tuotantotilojen sijaan ehkä suurimman vaikutuksen itseeni tekivät kampuksen monipuoliset oppimisympäristöt. Erilaisia tiloja löytyi runsaasti niin yksinopiskeluun kuin ryhmätöihinkin eri puolilta kampusta – ja ne olivat aivan täynnä opiskelijoita. Monimuoto-opetukseen panostaminen on nostanut pinnalle tarpeen erilaisten fyysisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Digitaalisuus ei suinkaan tarkoita, että fyysisten oppimisympäristöjen tarve katoaa: sen sijaan tarvitaan monipuolisia ja viihtyisiä tiloja yksin ja yhdessä oppimiseen!

Kirjoittaja Koulutuksen kehittämispäällikkö, Marjo Nenonen

Kesätentit EXAM:ssa

EXAM:n kesätentit

Kesäkuussa 2019 Kareliassa siirryttiin uusinta- ja korotustenttien osalta EXAM-sähköiseen tenttijärjestelmään. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että EXAM:in Tenttitupa Tikkarinteellä oli auki läpi kesän arkipäivisin. Opiskelijat sopivat keväällä opettajien kanssa, mikäli halusivat tenttiä kesän aikana uusinta- ja korotustenttejä. Tentin julkaisun jälkeen opiskelijoilla oli mahdollista tenttiä haluamanaan ajankohtana.

Kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuussa) suoritettiin yhteensä 81 tenttiä. Tällä ajanjaksolla ilmeni vain muutamia yksittäisiä ongelmatapauksia, mitkä saatiin ratkottua joko tentin alkaessa tai heti sen jälkeen. Kesällä 2018 suoritettiin vain satunnaisia tenttejä, eikä Tenttitupa ollut lainkaan auki heinäkuussa. Alla kesän 2018 sekä 2019 kesätenttimäärät.

Kesätentit EXAM:ssa

Kesätentit EXAM:ssa 2018 sekä 2019

EXAM:in kesätentit toivat opiskelijoille lisää valinnan varaa tenttimisen ajankohtiin. Järjestelmällistä palautetta ei kesän tenttijöiltä kerätty, mutta muutama tenttijä kommentoi tämän tavan antaneen enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tenttimiseen.

Minna Rokkila, EXAM-pääkäyttäjä

Yleisten tenttien siirtyminen EXAM-sähköiseen tenttijärjestelmään

Karelia amk:ssa käytössä oleva EXAM-sähköinen tenttijärjestelmä korvaa 1.6.2019 alkaen auditoriossa järjestettävät uusinta- ja korotustenttipäivät. Siirtyminen EXAM-järjestelmään liitty osana suurempaa järjestelmien muutosta, kun aikaisemmin käytetyt uusintatenttijärjestelyt ja ilmoittautuminen WinhaWillen kautta poistuvat käytöstä.

Tammikuusta 2018 alkaen EXAM-sähköinen tentti on otettu pikkuhiljaa aktiiviseen käyttöön. Kevään 2019 aikana yhä useampi opettaja on siirtänyt sekä opintojaksojen varsinaisia tenttejä että uusintatenttejä järjestelmään. Tämä näkyy positiivisena kehityksenä EXAM-tenttikertojen lukumäärässä.

EXAM-tenttien lukumäärän kehitys lukuvuosien 2018 ja 2019 aikana.

EXAM-tenttitila sijaitsee Tikkarinne-kampuksessa kirjaston vieressä (E226). Kun opiskelijalla on tarve uusintatenttiin, hän ottaa yhteyttä opinnon vastuuopettajaan ja sopii hänen kanssaan uusintatentistä EXAM-järjestelmässä. Vaihtoehtoisesti opettaja voi informoida opiskelijoita, että tentti on avoinna EXAM:ssa. Opiskelija varaan tenttiajan ja tenttitilan EXAM-tenttipalvelusta vasta em. keskustelun jälkeen. Opiskelijalla voi olla samasta tentistä vain yksi ilmoittautuminen voimassa. Opiskelija voi kuitenkin suunnitella jo ennakkoon useamman opintojakson tentteihin osallistumisen ja ilmoittautua näihin, jolloin hänellä on useampi varaus voimassa.

Tikkarinteen Tenttitupa on avoinna kesä-, heinä ja elokuussa. Opiskelija näkee reaaliaikaiset aukioloajat Tenttitupaan, kun hän ilmoittautuu tenttiin. Mikäli opiskelija tulee tenttiin Tikkarinteen kampuksen pääovien ollessa suljettuna, hänen on lunastettava pantillinen kulkutunniste. Tästä löytyy tarkempi ohjeistus Karelian EXAM-oppaasta.

Opettajat hallinnoivat sitä, milloin opintojakso-, uusinta- ja korotustentit ovat avoinna. He voivat määrittää näille tenteille tietyt perioidit tai ne voivat olla auki läpi lukuvuoden.
Huomioitava on, että EXAM:ssa olevat tentit eivät voi olla materiaalitenttejä, joihin viedään kirjallinen materiaali mukana. Tenttimateriaalit voidaan liittää sähköisenä tentteihin.

EXAM-sähköinen tentti antaa opiskelijoille enemmän liikkumavaraa tenttien suorittamisen suhteen. He eivät ole enää sidottuja tiettyihin tenttiajankohtiin, vaan voivat suorittaa tentin haluamanaan ajankohtana. Samoin opiskelija voi varata tentin vaikka tunnin varotusajalla. Varatessaan tenttiä opiskelija näkee, kuinka monta konetta on jo varattuna. Tällöin hän voi valita ajankohdista esimerkiksi sellaisen, jossa on mahdollisimman vähän muita tentin tekijöitä.

EXAM-sähköinen tentti on valvottu tentti. Läpi kesän vastuuhenkilöt tarkastavat valvontakameran tallenteita / reaaliaikaista valvontakameran kuvaa. Opiskelijoita informoidaan välittömästi, mikäli sääntöjen vastaista toimintaa esiintyy. Tähän mennessä sääntöjen vastainen toiminta on pääsääntöisesti ollut ulkotakin tai repun mukaan ottaminen Tenttitupaan, mutta sitä ei ole hyödynnetty tenttivilppiin. Mikäli tenttivilppiä havaitaan, siitä tullaan ottamaan välittömästi yhteyttä tentin vastuuopettajaan.

Kirjoittaja Minna Rokkila
EXAM-pääkäyttäjä

Järjestemämuutoksista – mietteitä menneestä ja tulevasta

Strategiakauden 2016–2020 kääntyessä loppusuoralle on aika pysähtyä hetkeksi tekemään väliarviointia. Strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat tuoneet mukanaan monia järjestelmämuutoksia ja niihin liittyvää osaamisen kehittämistä. O365-pilvipalvelut, Moodle(rooms), Reportronic, EXAM ovat enemmän tai vähemmän osa arkeamme. Se, että järjestelmä on käytettävissä ei vielä takaa sitä, että sitä aktiivisesti käytetään. Uuden omaksuminen vaatii osaamisen kehittämisen lisäksi usein uusia toimintatapoja ja niitä hyviä esimerkkejä. Tällainen on varmaan myös sähköinen tenttiympäristö EXAM. Hyvät mallit onnistuneista käyttäjäkokemuksista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta ympäristöön, joka tuo opiskelijalle joustavuutta opintoihin ja opettajalle ajan myötä lisää joustavuutta ja toivottavasti myös helpotusta työn tekemiseen.

Järjestelmien rinnalla strategiakauden ensimmäiset vuodet ovat painottuneet vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Järjestelmämuutoksiin liittyvän osaamisen kehittämisen rinnalla on toteutettu osaamiskartoitus, järjestetty verkkopedagogiikkaan liittyvää koulutusta ja pedagogista tukea, kehitetty verkko- ja monimuoto-opetusta, otettu käyttöön osaamismerkkejä, piltoitu verkko-opetuksen tuottemistamismallia ja uudistettu kampusten digimentorointia. Myös palvelujen digitalisaatiota on kehitetty esim. ottamalla käyttöön erityisesti opiskelijoille suunnattuja skype-ohjaus- ja neuvontapalveluita. Karelian digitaalisuutta ei kehitä digiryhmä, vaan koko korkeakouluyhteisö. Monet asiat syntyvät ja etenevät yksittäisten henkilöiden ja työryhmien aloitteesta ja innostuksesta uuteen.

Digitaalisuuden kehittämisen ajureina ja työkaluina toimivat meillä useat hankkeet, joissa viedään eteenpäin digitaalisuuden kehittämistä laajalla rintamalla. Hankkeet tuovat mukanaan mahdollisuuksia oman osaamisen, opetuksen menetelmien ja sisältöjen kehittämiseen. Ne tuovat mukanaan myös uusia resursseja, verkostoja ja työkaluja kehittämistyöhön näinä aikoina, joina kehittämiseen kohdennettavia resursseja on niukasti käytettävissä.

Strategiakauden loppuvaiheen kehittämiskohteiksi on määritelty BYOD-toimintamallin (opiskelijan oman laitteen käyttö) käyttöönotto, monimuoto-opetuksen ja –opiskelun tuki, järjestelmien, palvelujen ja prosessien sujuvuus, digiosaamisen tuotteistaminen sekä digitaalisaation vaikutus opetuksen toteutukseen ja sisältöihin. Digiryhmä on ottanut tavoitteekseen myös entistä aktiivisemman viestinnän digitaalisuuden kehittämiseen liittyen. Ja vaaniihan siellä nurkan takana jo se suuri tietojärjestelmiin liittyvä muutoskin – Peppi – jo ensi marraskuussa. Vaikka järjestelmämuutokset ovat aina työllistäviä ja työläitä, tämän muutoksen perusteleminen on poikkeuksellisen helppoa. Kun Winha loppuu, tarvitaan tilalle uusi opiskelijahallintojärjestelmä. Samalla luovumme SoleOPS-järjestelmästä ja keskitämme toimintoja Peppi-ympäristöön. Mikään järjestelmä ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta toivottavasti palvelujen ja järjestelmien sujuvuus paranee, kun rajapintojen määrä vähenee.

Yhteistyöterveisin kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö

SMErec: Virtuaalihologrammien testiympäristön rakentaminen

Edellisessä DigiIT!-blogimerkinnässäni käsittelin yleisesti Intel Realsense-syvyyskameroita, sekä totesin lopussa että virtuaalihologrammien tekemistä varten on rakennettava useamman kameran testiympäristö, sekä tutkia tallennusmenetelmiä ja rakentaa soveltuva visualisointiohjelmisto. Tässä blogimerkinnässä keskitytään näistä kolmesta kohdasta ensimmäiseen, eli testiympäristön rakentamiseen.

Lähtökohdat

Tavoitteena on siis luoda kaksi erillistä ympäristöä virtuaalihologrammien tallennukseen. Adobe Connect -tilaan 101b rakennetaan tuotantoympäristö: työasema, sekä neljä kameraa tallenteiden tekemistä varten.  Työhuoneeseeni puolestaan rakennetaan vastaava kehitysympäristö, jolloin on suoraviivaisempaa toteuttaa ohjelmistokehitystä. Lähdemme joka tapauksessa liikkeelle kehitysympäristön rakentamisesta – sen jälkeen tiedämme miten tuotantoympäristö kannattaa lopulta tehdä.

Ensimmäiset puutteet havaitaan kiinnitysvälineistä. Kameroissa on mukana kolmijalat, mutta niiden kiinnittäminen seinään ei ole mahdollista. Eräs tapa hankkia sopivat kiinnitysosat on suunnitella ja tulostaa ne itse 3D-tulostimella, joten miksipä sitä ei kokeiltaisi. Seinäkiinnikkeiden mallinnusta varten tarvitaan sopiva malli kameran jalustaruuviksi, että kamera on ylenpäätänsä mahdollista liittää kiinnikkeeseen. Sellainen on saatavilla esimerkiksi Thingiversestä CC-lisenssillä julkaistuna, jolloin siihen on luvallista tehdä myös muutoksia (kiitokset Basic3dprinting/Rob mcnulty). Tätä mallia hyödyntämällä loput osat on laadittavissa pienellä vaivalla, mikäli 3D-mallintaminen on hallussa.

Suunnittelu

Seinäkiinnikkeen toimintaperiaate on varsin yksinkertainen. Tarvitsemme siihen kolmisen osaa. Kameraan tulevan kiinnitysruuvin, jossa on toisessa päässä pallo. Sitten tarvitsemme itse kulmaosan, jonka yksi sivu kiinnitetään seinään. Kulmaosaan jätetään sopivat reiät ruuveille. Sitten tarvitsemme kulmaosaan kiinnitettävän kotelon palloruuville. Itse palloruuvi kiilataan koteloon asennusruuvilla, jolloin kamera pysyy paikoillaan.

Mallinnukseen käytin ilmaista avoimen lähdekoodin Blender-ohjelmistoa, josta mallin saa vietyä useisiin eri tiedostomuotoihin. Alla Blenderin näkymien kuvakaappaukset mallinnuksen loppuvaiheesta.

 

Seinäkiinnikkeen osat ortogonaalisesti esitettynä.

Seinäkiinnikkeen 3D-malli Blenderissä sivuilta ja ylhäältä kuvattuna.

Tulostus

Realsense-kameran seinäkiinnike tulostettuna sekä koottuna alkukantaisella, mutta tehokkaalla tavalla.

Tulostimena toimi Delta-tyyppinen Anycubic Kossel ja varsinaiseen tulostukseen käytin valkoista PLA-lankaa. Tulostusohjelmana käytin ilmaista Cura-ohjelmistoa. Tulostuspään koko oli 0.4mm, tulostetavan kerroksen paksuus 0.2mm, ja tulostuslämpötila 210 astetta. Sisäisenä tukirakenteena oli verkko, ja täyttömääränä 25%. Tulostusjäljen osalta tavoitteena ei ollut huippulaatu, joten tulostaminen ei kestänyt kovin pitkään (n. 2h). Siitä huolimatta näillä asetuksilla saatiin yllättävän kestävä lopputulos – ainakaan itse en pelkillä käsilläni saanut väännettyä seinään tulevaa kulmaosaa rikki, joten arvelen että kameran sekä kaapelin painokaan ei sitä riko.

Sen tietää sitten kun se on tehty…

Alun perin suunnittelin kiinnikkeeseen lisäksi erillisen kiristyslevyn, sekä siipiruuvin sen kiristämistä varten, mutta se osoittautui varsin huteraksi ratkaisuksi. Loppujen lopuksi sivuun liitetty asennusruuvi hoiti asian paremmin, ja kamera pysyy paikoillaan varsin luotettavasti. Jälkikäteen sain myös kehitysehdotuksia kiinnikkeiden parantamiseen asiantuntevalta kollegalta (kiitos Jukka!), mutta toistaiseksi kiinnikkeet tuntuvat toimivan niiden selkeistä puutteista huolimatta. Todettakoon että tämä on karu, mutta tähän hätään toimiva ratkaisu. Tuotantoympäristöön on myöhemmin suunniteltava parempi ja miellyttävämmän näköinen versio.

Asennus

Kameroiden saamiseksi seinälle tarvittiin kuitenkin vahtimestarin vakaata kättä (kiitos Vellu!), sekä kättä pidempää. Tämän jälkeen kameroiden kytkeminen oli varsin suoraviivaista.

Mitä Hiltillä ei voi tehdä, sitä ei tarvita.

Kamerat kytkettynä USB 3.0-laajennuskorttiin  jatkokaapeleilla.

Toinen kamera kiinnitettynä tiiliseinään.

Yksi kameroista kiinnitettynä hyllyyn.

Miten tästä eteenpäin

Kameroiden asentamisen jälkeen voin aloittaa syvyyskuvien yhteensovittamisen. Kameroiden tuottamat pistepilvet on suunnattava sekä sijoitettava sopivasti niitä toistavassa ohjelmassa, että ne muodostavat yhtenäisen mallin. Vaikka kamerat ovatkin nyt asennettuna vaakasuoraan, voi olla parempi että ne asennetaankin tuotantoympäristössä pystyyn, jolloin saadaan parempi esitys kuvattavasta kohteesta. Luvassa on siis varsin mielenkiintoinen vaihe!

Seuraavassa Digit!-blogimerkinnässäni käsittelenkin päivittyvän syvyystiedon tallennusmenetelmiä, sekä miten pistepilven voi muodostaa tehokkaasti kameroiden tuottamasta syvyystiedosta.

Kirjoittaja Anssi Gröhn, tietojenkäsittelyn lehtori

Karelia-starttityötilan käytön kokemukset

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Työtilan sisältö on suunniteltu ja toteutettu eAMK-hankkeessa (2018–2019) ja sisällön rakenteessa on hyödynnetty Savonian DigiAvain-kurssia.

Karelia-starttityötila on itseopiskelupaketti, jonka kautta opiskelija perehtyy Karelian digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin jo ennen opintojen alkamista. Kuvat 1 ja 2 kertoo työtilojen sisällön. Sisällön arvioinnista ja toiminnallisuudesta vastasivat: hoitotyön, tietojenkäsittelyn ja kv-opinto-ohjaajat, koordinoiva opinto-ohjaaja sekä opiskelijapalvelujen ja monimuotopedagogiikan suunnittelijat.

Kuva 1. Karelia-startti-työtilan sisältö.

Kuva 2. Karelia Start Kit -työtilan sisältö.

Starttipaketit laadittiin syksyn 2018 aikana ja se pilotoitiin tammikuussa 2019 aloittaneilla suomenkielisillä opiskelijoilla. Tämän postauksen ajankohtaan mennessä Karelia-startti-työtilaan oli kirjautunut 157 opiskelijaa. Heistä 105 (miespuolisista alle 10 %) kertoi opiskelualansa: fysioterapia 18, sairaanhoitaja 29, terveydenhoitaja 10, sosionomi 38 ja polkuopiskelijoita 9 sekä väyläopiskelijoita 1. Englanninkieliseen Karelia Start Kit -työtilaan ei tämän postauksen ajankohtana ollut vielä yksikään vaihto-opiskelija kirjautunut. Kansainvälisiltä opiskelijoilta ei ole siten satu palautetta. Syksyllä 2019 aloittavat opiskelija saavat käyttöönsä pilotin myötä kehittyneen starttipaketin käyttöönsä. Kiitos opiskelijoiden runsaan palautteen annon.

Suomenkielisiltä opiskelijoilta saatua avointa palautetta:

“Paljon tärkeitä asioita samassa paketissa. Hienoa jotta paketti on käytössä koko opintojen ajan.”

“Kurssi oli mielestäni selkeä, videot olivat hyvin tehtyjä ja rauhallisesti luettuja mikä teki mukana pysymisestä helpompaa.”

“Karelia-startti ohjaa todella hyvin opiskelijaa oppilaitoksen sähköisiin järjestelmiin ja kurssi helpottaa opintojen alkaessa ymmärtämistä ja etenemistä.”

“Eri asioista oli kerrottu hyvin monipuolisesti. Suurimmaksi osaksi ohjevideot olivat hyviä ja selkeitä ja kurssi oli hyödyllinen.”

“Videotallenteet olivat toimiva valinta. Jo aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneena tutut asiat kertaantuivat helposti tallenteen pyöriessä taustalla ja uudet asiat tulivat tutuiksi videota seuraamalla.”

“Sain hyvän yleiskäsityksen siitä, mistä kaikesta tulee olla tietoinen erityisesti digitaalisten järjestelmien osalta.”

“Ohjauspalvelut oli todella hyvin ja monipuolisesti kerrottu, ja yhteystiedot selkeästi siellä esillä. Opiskelutaidot oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin linkitetyt nettisivut. Yleisesti oli hyvin kerrottu ohjelmista mitä tarvitsee käyttää AMK opinnoissa.”

“Tekeminen opettaa aina todella paljon. Sitä kautta saa varmuutta, että homma toimii. Startissa oli paljon tehtäviä, joiden kautta näki käytännössä, kuinka se toimii. Mielestäni on loistava juttu, että kaikki tiedot löytyvät ja niihin voi palata tarkistamaan, että kuinka se homma pitikään tehdä. Tekemällä oppii ja aina voi kysyä.”

“Tietoa eri järjestelmistä oli sopivasti sekä videomateriaalia oli hyvä määrä.”

“Starttia saa tehdä silloin, kun ehtii. Voi palata uudestaan ja uudestaan asiakokonaisuuksiin, hieno juttu.”

“Eri osioiden ohjeistaminen, kuinka kirjautua eri toimintoihin oli selkeästi esitetty. Aiheet oli eritelty, joten myöhemmin on niihin helppo palata, ei tarvitse etsiä mistä löytyy mitäkin.”

“Oli mukava päästä jo nyt tutustumaan tuleviin opintoihin ja käytäntöihin. Oli mukava tehdä tunnukset kaikkialle ja nähdä lukujärjestys ym.”

“Opastusvideot tuovat visuaalista lisää ohjeistuksiin ja selostukset tunteen, että ne on tehty juuri minulle. Ennen opintoja minulla on jo jonkinlainen kuva opiskeluun liittyvistä monista osa-alueista ja uskoisin, että orientoitumispäivien antiin on helpompi päästä käsiksi.”

“Asiat tuli esille todella yksityiskohtaisesti ja ne kerrottiin tarkasti ja selkeästi. Videot oli hyödyllisiä, sillä niistä näki mitä pitää tehdä.”

“Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön, annettuja ohjeita oli helppo seurata ja sai todella hyvää tietoa eri osioiden toiminnasta.”

“Mielestäni Karelia-startti oli selkeä ja kaikki tarvittava tieto tuli esille ja uskon että kurssi helpottaa koulun aloitusta.”

“Selkeästi jäsennelty paketti! Mielestäni näihin on helppo myös palata tarvittaessa, sillä haluamansa asian löytää nopeasti.”

Starttipaketeista tiedotettiin Karelian henkilöstöä muun muassa viikkotiedotteiden kautta ja pilotista otettiin opiksi: korjattiin opiskelijoiden havainnoimat epäkohdat ja virheet sekä epätäsmälliset ilmaisut. Syksyä varten ollaan siten valmiimpia.

Lisätietoa eAMK:n digistarttipaketeista eAMK:n sivuilla.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

DigiCampus-hanke, mitä se tuo tullessaan

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke, joka on alkanut keväällä 2018.

Hankkeessa useita osahankkeita

  1. Digitaalinen oppimisympäristö
  2. Pedagogiset tukipalvelut
  3. Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen
  4. Sisältöhankkeet
  5. Arvioinnin kehittäminen
  6. Esteettömyys ja saavutettavuus

DigiCampus-hankkeen rakenne ja osahankkeet

Hankkeessa on mukana 17 korkeakoulua. Arvioinnin kehittämisen osahankkeessa on lisäksi  Exam-konsortio mukana.

1. Digitaalinen oppimisympäristö

Tämän osahankkeen tavoitteena on rakentaa kaikille korkeakouluille yhteinen, moderni digitaalinen oppimisympäristö, joka lisää korkeakoulujen jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria. Oppimisympäristö on rakennettu Moodle-pohjaiseksi CSC-palvelimille. Oppimisympäristöön kirjautumisessa mahdollistetaan useammat kirjautumistavat. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen ulkopuolisten henkilöiden toimimisen ja työskentelyn, esim. MOOC:n muodossa. Oppimisympäristö avautuu kärkihankkeille maaliskuussa 2019 ja hankeyliopistojen käyttöön kesällä 2019.

Luokkahuoneiden joustava käyttö opetuksessa mahdollistetaan Multilocation ClassRoom -konseptin avulla. Multilocation-tekniikan sisältävässä luokkahuonetilassa on yksi kokonainen seinä muodostaa näytön. Toisella kampuksella on vastaava luokkahuonetila ja sen seinä vastaanottaa ja lähettää tietoa. Näille seinille heijastetut toisen kampuksen luokkatila todellisessa koossa & opettajan jakama materiaali mahdollistaa interaktiivisuuden luokkahuonetyöskentelyssä tilojen sijaitessa eri kampuksilla. Eri kampuksilla työskentelevät opiskelijat voivat kommunikoida reaaliajassa seinän kautta ja nähdä toisessa tilassa tapahtuvan työskentelyn todellisessa koossa.

Multilocation ClassRoom -tilan kehittelyversio

2. Pedagogisdigitaaliset tukipalvelut

Osahankkeessa takennetaan korkeakoulujen yhteinen tukipalvelu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tukipalvelut tarjoavat pedagogista ja digitaalista tukea korkeakoulujen yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen käyttöön. Palvelua olisi tarjolla myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelua automatisoidaan ohjelmistorobotiikan avulla. Tukipalvelu avautuu kärkihankkeille maaliskuun alussa 2019.

3. Oppimismaiseman uudelleensovittaminen

Sujuvan arjen takaaminen opettajalle sekä opiskelijalle opetuksessa.

Oppimismaiseman uudelleen sovittaminen ja siihen liittyvät osa-alueet

Kuvassa on tarkemmin esitelty tämän osahankkeen tarkemmat tavoitteet.
Tavoitteena on digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen yhteen sovittaminen pedagogiikan ehdoilla.

4. Sisältöhankkeet

Kaikille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaiden tuottaminen. Hankkeen sivuilta löytyy näistä tarkemmin tietoa. Karelia AMK toimii tässä osahankkeessa toteuttajana ja on rakentamassa OpenBio oppimisympäristöä.

  • OpenBio (sosio-digitaalinen oppimisympäristö biotalouden ilmiöiden oppimiseen, tutkimiseen sekä yhteiskehittelyyn)
  • Kemian kurssitarjotin kemian eri osa-aluilta
  • Oikeustieteiden DigiPeda, jossa kehitetään UEFin ja TY:n oikeustieteiden yhteisiä opintoja

5. Arvioinnin kehittäminen

EXAM – sähköisen tenttijärjestelmän edelleen kehittämistä niin, että se edistää opiskelun joustavuutta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia.

  • Salitentin kehittäminen (mahdollistaa oman koneen käytön luentosalissa tehtävään sähköiseen tenttiin)
  • Autograding (tekoälyn hyödyntäminen esseemuotoisten vastausten arvioinnissa)
  • Yhteistentti ja hankehallinto (Examin yhteiskäyttöisyyden jatkokehitystä).

6. Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus osahankkeen osiot

Verkkopalveluiden saavutettavuuteen keskittyvä osahanke. Auttaa korkeakouluja EU:n saavutettavuus direktiivin täytäntöön panossa.

ESAn viikon vinkki sisältää käytännönläheisiä vinkkejä esteettömyyden saavutettavuudesta! Käy tutustumassa!

DigiCampus-hankkeen yhteystiedot

DigiCampus-hankkeen toimijat

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin Opintopalveluiden e-oppimisen erikoissuunnittelijan Sari Tervosen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Kirjoittaja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

SMErec: Virtuaalihologrammit rekrytoinnin tukena – syvyyskameroista

Karelian tietojenkäsittelyn koulutuksessa etäopiskelu on varsin yleistä. Tämän vuoksi opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua erilaisiin rekrytointitapahtumiin Joensuussa ovat käytännössä pitkien etäisyyksien vuoksi rajatumpia lähiosallistujiin nähden. SMErec-hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä kehittämällä yritysten rekrytointiosaamista ja varmistamalla sitä kautta pk-yritysten rekrytointien onnistuminen. Tätä tavoitetta kohti päästään parantamalla etäosallistujien mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille erilaisissa rekrytointitapahtumissa. Siksi kehitämme keväällä 2019 hologrammitallenteita, silmällä pitäen erityisesti tietojenkäsittelyn etäopiskelijoiden tarpeita.

Avaan seuraavaksi hieman teknistä taustaa, millainen kamerateknologia osaltaan mahdollistaa virtuaalihologrammit ja holoportaation, sekä miten pääsemme yhden askeleen lähemmäksi VASU (6/2017) -artikkelissani käsittelemääni digitaalista läsnäoloa.

Mitä Intel Realsense –syvyyskamerat ovat?

 

Intel RealSense D435-kamerat ovat varsin näppärän kokoisia.

Siinä missä Microsoftin tutkima ja kehittämä holoportaatioratkaisu käyttää Kinect-sensoreita, SMErec-hankkeessa kamerateknologiaksi on valittu Intelin Realsense. Ominaisuuksiltaan ne ovat kuitenkin vastaavia; molemmissa on normaali kamera, infrapunasensorit, sekä stereokuvien laserkeilaukseen perustuva syvyyssensori. Niiden avulla voidaan muodostaa kolmiulotteinen pistepilvi, joka kuvaa rakeisena 3D-mallina kameran havaitseman ympäristön. Tämä on eräs fotogrammetrian menetelmistä, jossa pyritään selvittämään eri kohteista niiden muodot ja ominaisuudet (Aalto-yliopisto, 2019). Fotogrammetriaa voidaan hyödyntää niin suuriin kuin pieniinkin kohteisiin. Fotogrammetria toimii joko yksittäisillä kuvilla, jotka kuvataan kohteen ympäriltä ja joista ohjelmallisesti rakennetaan 3D-malli, tai keilaukseen pohjautuvilla menetelmillä, joissa syvyystieto mitataan erillisen sensorin avulla.

 

 

Miten syvyyskameroita käytetään?

 

Realsense-viewer ja kolmen kameran kuvat.

Kameroita varten on tarjolla ohjelmistokirjasto testiohjelmineen. Esimerkiksi Realsense-viewer tukee useampaa kameraa, ja sen avulla voi tarkastella sekä säätää kaikkia kameroiden ominaisuuksia. Se tukee RGB- kuin syvyystiedon esittämistä kuvina, sekä esitettyä yhden kameran tuottaman pistepilven 3D-mallina. Kameran kuva- ja syvyystiedon käsittelyyn tarvitsee kuiteknin Librealsense-ohjelmistokirjaston, on saatavilla Github-versionhallintapalvelusta niin Windows, Linux ja Mac OS-käyttöjärjestelmille.

 

Ohjelmistoja ja kameroita kehitetään jatkuvasti, joten myös niiden firmware saa päivityksiä kohtalaisen tiheään. Myös Realsense-viewer -ohjelman versioilla on vähimmäisvaatimuksena yleensä tietty kameroiden firmware-versio, joten ei ole syytä hämmästyä, jos ohjelmisto ei toimikaan kameroilla suoraan.

Realsense-viewerin tuottama 3D-malli syvyystiedon ja videokuvan perusteella.

Onko käyttöönotto helppoa?

Kamerat saa helposti käyttöön – mutta mikäli tavoitteena on siirtää syvyyskamera metriä kauemmaksi työasemasta, tai käyttöön on tarkoitus ottaa useampi kamera kerralla, on syytä huomioida muutamia asioita.

Yksi kamera vaatii aina yhden USB 3.0-väylän, joita kyllä nykyisissä PC-työasemissa on tarjolla. Yhteen väylään on voitu kytkeä useampi liitin, jolloin väylän kaistanleveys jaetaan siihen liittettyjen laitteiden kesken. Koska yhden kameran tuottama striimi kuluttaa kaistaa noin 5Gb/s (625 MB/s), mikä on lähellä yhden USB 3.0-väylän määritettyä maksimisiirtonopeutta, voi olla, että useampaa kameraa ei voi liittää yhteen työasemaan suoraan.

 

Kaistan riittävyysongelman saa ratkottua esimerkiksi erillisellä PCI Express 4x USB3.0-ohjainkortilla, joka tarjoaa jokaiselle liittimelle oman kanavan, eli 5Gbit/s kaista on varmasti tarjolla jokaiselle siihen liitetylle laitteelle. Testilaitteistoon hankitussa kortissa on tuki neljälle erilliselle USB 3.0-väylälle. PCI Express (2.0) 4x-väylän kapasiteetti puolestaan pitäisi riittää useamman kameran datan siirtämiseen, sillä sen kapasiteetti on noin 20Gbit/s. (Edwards, 2013).

Kauemmaksi sijoitetuille kameroille tarvitaan paremmat kaapelit.

Toinen ongelma, mitä kameroiden käyttöön liittyy, on että USB 3.0-kaapeleiden pituus muodostuu rajoittavaksi. Mikäli käytössä on normaali kaapeli, signaali heikkenee vastaavasti ja tiedonsiirtonopeus laskee kaapelin pituuden kasvaessa.  Yhden kameran käyttäessä lähes koko kanavan kapasiteetin, tiedonsiirtonopeuden lasku aiheuttaa pienempää ruudunpäivitysnopeutta. Koska tässä tapauksessa kaapeleiden pituuden on oltava 3-5 metriä, tarvitaan niin sanottuja aktiivikaapeleita, jotka vahvistavat signaalia ja varmistavat tiedonsiirtonopeuden riittävyyden.

 

Mitä näillä kameroilla on tarkoitus siis tehdä?

Kameroita käytetään animoitujen virtuaalihologrammien luomiseen. Eli skannaamme ja tallennamme reaaliaikaisesti kohteen liikkeen ja äänen, jotka voidaan toistaa myöhemmin uudelleen virtuaalitodellisuuslaseilla sekä erilaisilla lisätyn todellisuuden katsontalaitteilla.

Tämä vaatii tosin testiympäristön rakentamista, erilaisten tallennusmenetelmien tutkimista, sekä soveltuvan visualisointiohjelmiston rakentamista, joihin palaan vielä myöhemmin tämän keväänä Digit!-blogissa.

Kirjoittaja Anssi Gröhn, tietojenkäsittelyn lehtori

Opettajien digimoduuli

Digiosaamista oppimismoduulilla SoTeKu-alan opettajille ja opettajaopiskelijoille
Suunnittelija Juha Pajari ja yliopiston lehtori Terhi Saaranen, Itä-Suomen yliopisto

Kuva 1. Projektin kuvaus.

TerOpe-hanke: Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja SoTeKu-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen osoitteessa https://teropehanke.wordpress.com/. Käy halutessasi tutustumassa hankkeen tavoitteisiin.

Opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalainen viitekehys 

  • Terveys- ja sosiaalialan työ- ja koulutuskentällä digitaalisuus on yhä näkyvämpi osa jokapäiväistä arkea.
  • Kuinka digitaalisuuden kelkassa pysyisi mukana?
  • Moduuli on Moodlessa oleva verkko-opintojakso, joka tukee ja kehittää osallistujan digiosaamista.
  • Osaa hyödyntää digitaalista teknologiaa omassa ammatillisessa toiminnassaan.
  • Pohjana opettajan digikompetenssien osa-alueet (EU komissio, DigiCompEdu).

Kuva 2. Kompotenssit. Lähde: DigCompEdu. Redecker, C. ja Punie, Y. 2017. JRC Science for Policy Report. European Commission. Sivu 8.

Kompetenssit

Oppimateriaali

Soveltuu itseopiskeluun ja perustuu kompetensseihin

  • rakennettu osioittain
  • materiaalit tuotettu eri alustoille eri muodoissa
  • teksti, ääni, kuvat, videot, linkit
  • perustuu 22 kompetenssiin
  • Moodle, MS Teams, Padlet, Prezi, Sway, Canva, PowerPoint, HSP.

Pilotin tekninen toteutus

  • itseopiskelu verkko-oppimisympäristössä
  • laajuus 2 op
  • 6 viikon jakso
  • UEF Moodle (hankkeen)
  • Haka-tunnukset
  • mahdollisesti jatkossa pilvi-ympäristö.

Esimerkki digimoduulin rakenteesta

Kuva 3. Digimoduulin rakenne.

Tekstin ja kuvien lähde: UEFin suunnittelija Juha Pajarin ja yliopistonlehtori Terhi Saarasen esitysmateriaali ja esitys UEF–Karelia–Savonian ”DigiOpen pikkujoulu -webinaarissa” 13.12.2018.

Lisää aiheeseen liittyvää:

Materiaalituotantotyökaluista:

Kirjoittajat Minna Rokkila, erikoissuunnittelija ja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija