Avainsana-arkisto: osaaminen

Yhdessä huipulle -seminaarissa yhdessä

eAMK-hankkeen Yhdessä huipulle -päätösseminaari järjestettiin viikolla 3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kampuksilla (Rajakatu ja Lutakko), kolla oli toista sataa eamkilaista. Karelia on ollut aktiivisena toimijana erityisesti hankeen teemassa 3. Seminaari ryöpsähti käyntiin JAMK:n digikeskukseen tutustumisella.

KUVA: Digikeskusemäntä verkkopedagogi Mari Varonen, JAMK

KUVA: Digikeskuksen Toberoom White -tila sai karelialaisten kasvot hymyyn

Seminaaripäivien aikana jaettiin hyviä käytänteitä ja tuloksia niin avajaisissa kuin teemasessioissa. Tässä meidän poimintamme seminaarin annista:

Joukkoistamalla sisältöä ja vuorovaikutusta

Tästä aiheesta teemaan osallistujille kertoivat kokemuksia Anne Hakala, JAMK & Heidi Varpelaide, SAMK. Kun ryhdyt joukkoistamaan niin lähde liikkeelle kysymyksillä Mitä haluat selvittää? Mikä on kysymyksesi? Mitä välinettä käytät?

Kuva: Minkälaista osaamista amk-tutkinnon suorittanut tarvitsee 2025?

Joukkoistamista erilaisissa opetustilanteissa ovat muun muassa:

  • Luokkahuoneissa, jossa niin kanava kuin aika on rajattu, toteutetut keskustelut, viittaaminen ja äänestäminen.
  • Verkkoluennoilla tai webinaareissa toteutetut viittaukset, äänestykset ja chat-työskentely. Usein verkossa aika on rajattu, mutta kanava antaa joustoa enemmän, kuin luokkahuone.
  • Monipuolisempaa joukkoistamista on mahdollista toteuttaa verkkoalustalla esimerkiksi yhteisellä sisällöntuotannolla. Verkkoalustalla kanava on rajattu, mutta aika joustava.
  • Varsinaisilla joukkoistamistyökaluilla niin kanava kuin aika joustaa. Mahdollisuuksia

SAMK:ssa joukkoistamista toteutetaan liiketalouden Digitaliset työvälineet -oppintojaksolla.  Joukkoistamisvälineistä käytössä oli Answergarden, Tricider, Twitter sekä Microsoft Teams. Kaikkiin sovelluksiin oli pääsy opintojakson Moodle-työtilasta.

Joukkoistamisen mahdollisuuksia verkko-opintojaksolla työpajan vetäjien mukaan oli:

  • Sisällöntuotanto (tekstin, kuvien ja esitysten tuottaminen digialustalle).
  • Ideointi (ongelman ratkaisua joukolla, idean kehittelyä esim. Äänestämällä, peukuttamalla, sanapilvien ja miellekarttojen yhteistuotanto sekä ideoiden ja keskustelun jako verkossa.
  • Sisällön luokittelu esim. hashtagein ja avainsanoin, aineistojen järjestämisellä ja linkkilistojen koostamisella/ryhmittelyllä.
  • Kyselyjen toteuttaminen (mielipiteet, asioiden/ideoiden testaus ja äänestäminen).

Mikäli kiinnostuit joukkoistamisesta niin siitä on luettavissa lisää muun muassa JAMK:n verkkolehden artikkelissa “Katso kanssamme tulevaisuuteen – joukkoistettu työelämän osaamistarpeiden ennakointi opetussuunnitelmatyössä“.

Nonstop-opintojaksojen toteuttaminen CampusOnlinessa

CampusOnlinesta löytyy lukuisia non-stop-opintojaksoja, jotka ylittävät perinteiset lukukausirajat ja ovat tarjolla vuoden ympäri. Tässä sessiossa saatiin vastauksia kysymykseen Mitä tällaisten opintojaksojen toteuttaminen käytännöissä vaatii opettajalta?DIAKin Katri Huoviselta ja Tanja Piiroselta, Novian Taina Sjöholmilta sekä OAMKin Leena Paasolta.

Vaatii paljon. Oppimisprosessin suunnittelu pitää hoitaa hyvin tarkkaan ja huolella, ja silti tyypillisesti joku yllätys matkan varrelta tupsahtaa eteen. Nonstop-toteutus ymmärretään niin eri AMK:ssa kuin jokaisen opettajien kesken eri tavalla.

Rajoituksia koetaan tulevan muun muassa järjestelmien taholta kuin henkilökunnan resurssointien ja vapaajaksojen/vuosilomien kautta. Perussuositus esittelijöiden mukaan on, että opintojakso suoritetaan 3 kk:n kuluessa aloitusajankohdasta. Toteutus ei ole loputtomiin suoritettavissa.

Nonstop-kursseilla pedagogiset ja muut ratkaisut on suunniteltava mielekkäiksi niin, että ei ylityöllistä itseään opettajan, eikä myöskään osallistujia. Opiskelijoiden sitouttaminen opiskeluun on koettu myös haastavaksi. Henkilökohtainen palaute – vaikka harvakseltaan – on tärkeää, se sitouttaa.

Oppimisanalytiikasta toivotaan apuja ja oman kalenterin ylläpito on oltava ajantasalla (esim. tehtävien tarkistukset ja arvioinnit). Hyvät itsensä johtamisen taidot auttaa niin organisoinnissa kuin ajoituksessa pysymisessä. Excelin käyttö on koettu prosessin hallinnassa hyväksi työkaluksi.

Nonstop-opintojaksoilla ei juurikaan ole ryhmätyöskentelyä eikä vuorovaikutusta. Niiden toteutus vie opettajan resursseja liiaksi, joten niiden käytöstä usein luovutaan. Arviointi on tyypillisesti hyväksytty/hylätty. Opiskelijat kyllä toivovat numeroarviointia, joka puolestaan työllistää opettajaa.

Haasteiksi on koettu oman organisaation ymmärtämättömyys siitä, mitä nonstop-opintojakson toteutus vaatii ja yleensäkin mitä nonstop tarkoittaa. Myös opiskelijoiden puutteelliset verkko-opiskeluvalmiudet koetaan työllistäväksi. Sähköisiä oppimateriaaleja ei ole kaikille saatavilla (esim. lisenssimaksuista johtuen) ja yhdeksi isoksi ongelmaksi muodostuvat kesäjaksojen ”verkkototeutusshoppailijat”.

Aiheesta enemmän esitysmateriaalissa.

Oppimisanalytiikan perusteet – cMOOC:n rakentaminen ja sen analytiikka

Kuinka ensimmäinen suomenkielinen oppimisanalytiikan cMOOC rakentui ja millaisen vastaanoton se sai?

Ensimmäinen cMOOC oppimisanalytiikasta rakennettiin yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Toteutus rakennettiin hajautetusti niin, että kukin toimija otti oman osion cMOOC:sta vastuulleen. Lopullinen muotoilu tehtiin yhdessä. Työskentelyssä ja pedagogisessa muotoilussa yhteisön luoma tiimituki oli suuressa roolissa.

Kuva: Oppimisanalytiikan cMOOC, eAMK-hankkeen aikana rakennettu. Lähde eAMK-hanke.

cMOOC toteutettiin vuoden 2019 aikana. Osallistujille ei asetettu lähtövaatimuksia. cMOOC sisälsi kaksi webinaaria ja kaksi reaaliaikaista ohjausta. Tavoitteena oli jaettu asiantuntijuus, mikä konkretisoitui muodostetussa Oppimisanalytiikan LinkedIN ryhmässä. cMOOC:n aikana havaittiin, että oppimisanalytiikan perusteille on tarve!

Mikäli haluat tutustua ja osallistua cMOOC:iin, löydät tietoja eAMK:n sivuilta. Jatkossa cMOOC on itsenäisesti suoritettavissa, oman tahdin mukaisesti.

Verkko-opetuksen menetelmäkorttigalleria

Menetelmäkortit – työpajan toteuttajien kuvaamana (Jaana Kullaslahti, HAMK ja Merja Alanko-Turunen, Haga-HeliaAMK) – auttavat suunnittelemaan opetusta, joka perustuu:

  • aktiiviseen tiedonrakenteluun kannustaviin tehtäviin
  • motivaatiota tukevaan vuorovaikutukseen ja tehtäviin
  • tarkkaavaisuutta ylläpitävään palasteluun ja vaihteluuun
  • tietoisen ajattelun mahdollistavaan turvallisuuden kokemukseen.

Työpajassa luonnosteltiin menetelmäkortteja Padlet-alustalle ja käytiin keskustelua pajan annista vertaisten kanssa. Tällainen pienryhmätyöskentely oli tervetullutta vaihtelua melko passiiviseen seminaariesitysten kuunteluun.

Työpajan esitysaineistossa lisää aiheesta.

Lisätietoja eAMK-hankkeesta löydät eAMK – valitse – opi – erikoistu -sivuilta ja esitysmateriaalit seminaariohjelman sivulta.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Kohtio 2019 – Opetusteknologia-alan konferenssi

Kohtio 2019 on uusi opetusteknologia-alan konferenssi: “Suomen paras opetusteknologia-alan konferenssi. Kohtio on yhtä kuin Koulutus, Oppijat, Henkilöstö, Teknologia, Interaktiivisuus ja Osaaminen. Olemme ainutlaatuinen sekoitus kaikkea sitä mikä on kivaa ja kaunista, koodia ja koulutusta.”

Kontio 2019 konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kohtio oli kaksipäiväinen konferenssi, jossa pääosassa olivat opetusalan asiantuntijat ja kehittäjät. Puheenvuoroissa tarjottiin opetusalalle ajankohtaista tietoa opetusteknologiasta ja osaamisen kehittämisestä.

Kohtio2019

Osallistuin Kohtioon Karelia amk:n edustajana ja pääsin pitämään puheenvuoron aiheesta “Automatisoitujen oppimispolkujen luonti Moodlessa”. Tämä aihe herätti runsaasti mielenkiintoa osallistujissa ja sali olikin täynnä viimeistä paikkaa myöten, osa jopa kääntyi ovelta pois. Esityksessä keskityin melko pitkälti Moodlessa olevaan PLD-työkaluun, jonka avulla voidaan luoda automaattisia sääntöjä, ohjata opiskelijan etenemistä Moodle-kurssilla automaattisesti sekä lähettää automatisoituja viestejä sekä opiskelijoille että opettajille. Puheenvuoron aikana kävimme hyvää keskustelua ja sain mukaan muutamia ideoita jatkokehitettäväksi.

Runsaasta ohjelmasta esille nousivat parhaiten ne puheenvuorot, joissa esiteltiin konkreettisesti tehtyjä ratkaisuja.

Savonia amk:n sairaanhoitajakoulutuksessa on hyödynnetty interaktiivisia videoita, jotka on tuotettu H5P-työkalulla Moodleen. Opiskelijat tutustuvat ennen laboraatioita aiheeseen, jolloin se on jo heille tuttu käytännön harjoitusten alkaessa.

EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) on uusi haaste suomalaisille korkeakouluille. Se vaatii korkeakouluja tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi sekä valvomaan saavutettavuuden toteutumista. Saavutettavuus digitaalisessa ympäristössä ei tarkoita pelkästään teknologisia ratkaisuja vaan myös sisältöä, pedagogisia ratkaisuja ja viestintää. Saavutettavuus-työpajassa pääsimme tutustumaan tulevaan direktiiviin konkreettisesti ja saimme runsaasti tärkeää tietoa valmistautumiseen tämän osalta.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa digitaalisissa ympäristöissä?

Mitä saavutettavuus tarkoittaa digitaalisissa ympäristöissä?

Tuleviin Kohtio-konferensseihin suosittelen osallistumista sekä opetus-, tuki- että johdon henkilöstölle!

Kirjoittaja
Minna Rokkila

Mitä Peppi tuo tullessaan?

Peppi – Winha – SoleOPS – muut

Winhan ja SoleOPSin jäädessä pois käytöstä korvaavaksi järjestelmäksi tulee Peppi. Järjestelmää kehittää Peppi-konsortio, joka on koulutusorganisaatioiden yhteenliittymä. Pepissä on tällä hetkellä mukana noin 80 prosenttia Suomen korkeakouluista. Ammattikorkeakoulujen FTE-opiskelijoista 94 % ja yliopistojen FTE-opiskelijoista 80 % on erilaisten Peppi-palveluiden piirissä. Tarkempaa tietoa konsortiosta löydettävissä konsortion sivuilta:
http://www.peppi-konsortio.fi/

Pepin työpöydät

Pepin perusajatuksena on se, että käyttäjä saa erilaisten roolimäärityksien kautta käyttöönsä tarvittavat työpöydät. Näin ollen esim. lehtori / tuntiopettaja / yliopettaja nimikkeellä olevat henkilöt saavat kirjautumisen kautta automaattisesti käyttöönsä opettajan työpöydän. Samoin opiskelija saa käyttöönsä automaattisti opiskelijan työpöydän. Näiden nk. automaattisten roolien lisäksi on olemassa myös manuaalisesti tehtäviä rooleja, joilla annetaan oikeuksia tehdä tiettyjä yksilöidympiä toimenpiteitä Pepissä.

Pepin työpöydät ja palvelut

Pepin liitännäiset

Peppi itsessään on suljettu järjestelmä ja vaatii voimassa olevat käyttäjätunnukset. Jotta opetukseen liittyviä asioita saadaan näkyville myös ulospäin, tarvitaan liitännäisiä. Karelian osalta tällä hetkellä hankittuja liitännäisiä ovat:

Metropolia:                          Opinto-opas
https://opiskelija.testipeppi.karelia.csc.fi/opinto-opas/public/

Eduix:                                 Lukkarikone
https://opiskelija.testipeppi.karelia.csc.fi/lukkarikone/

Eduix:                                 Koulutushaku
https://opiskelija.testipeppi.karelia.csc.fi/koulutushaku/

Edellä olevista linkeistä avautuvat järjestelmät ovat vielä tällä hetkellä ulkoasultaan ja sisällöltään keskeneräisiä ja nämä asiat päivittyvät sitä mukaan, kun toimittajat saavat tehtyä päivityksiä.

Nykyisten käytössä olevien ”liitännäisten” säilyminen

Meerkado säilyy ainakin toistaiseksi käytössä.
SoleOPSiin kytketyn sähköisen asioinnin jatkuvuus on vielä keskustelujen alla ja lopullinen päätös asiassa tulee myöhemmin.
TimeEdit jää pois käytöstä 2019 vuoden lopulla ja sen sijalle tulee Pepin oma resurssisuunnittelu sekä edellä kuvattu Lukkarikone.

 Pepin koulutukset

 Jotta Pepin filosofia avautuisi riittävällä tarkkuudella, järjestetään eri käyttäjäryhmille koulutusta kevään ja syksyn 2019 aikana.

  • Koulutuspäälliköiden osalta koulutukset aloitettiin tammikuussa ja niitä jatketaan syksyllä 2019.
  • Opiskelijapalveluiden osalta koulutukset aloitettiin maaliskuussa ja ne jatkuvat osaltaan syksyyn 2019.
  • Opettajien osalta ensimmäiset koulutukset pidetään toukokuussa ja niitä jatketaan elokuussa.
  • Opiskelijaohjauksen osalta koulutukset alkavat kesäkuussa ja niitä jatketaan syksyllä 2019.
  • Muun henkilökunnan osalta koulutuksia toteutetaan tarpeen mukaan syksyllä 2019.
  • Opiskelijoiden osalta Peppiin tutustuminen aloitetaan syksyllä 2019, kun opiskelijat aloittavat uuden lukuvuoden.

Koulutuksien tarkemmat ajankohdat on löydettävistä Karelian intrasta:
https://intranet.karelia.fi/koulutus/OHOSprojektin%20aineisto/Materiaalia/Koulutukset.xlsx

Peppiin siirtyminen

Karelian osalta lopullinen siirtyminen Peppiin tapahtuu lokakuun lopulla ja marraskuun alussa 2019. Ensimmäisessä vaiheessa opetuksen suunnittelupuoli siirretään lopulliseen tuotantoympäristöön ja sen jälkeen tapahtuu opiskelijahallinnon siirtyminen.

Tuotantoon siirtyminen aiheuttaa katkon järjestelmien käytössä, mutta katson pituutta ei tässä vaiheessa pystytä vielä arvioimaan.

Peppiin siirtymisen yhteydessä huomioitavia seikkoja

Seuraavassa on lueteltu muutamia muutoksia, jotka tulee huomioida Peppiin siirtymisen yhteydessä:

  • Opintojen arvioinnit tulee huolehtia ajoillaan nykyiseen Winha -järjestelmään. Tämä tulee huomioida ennen kaikkea kesäopintojen osalta ja myös kesällä tehtävien harjoittelujen osalta.
  • Kevään 2020 opintojaksojen toteutuksille ilmoittautumiset joudutaan aikaistamaan nykyisestä lokakuusta niin, että ilmoittautumisaika on
    • 15.9. – 6.10.2019

Kirjoittaja:
Jukka Asp
OHOS-projekti, Peppi-pääkäyttäjä

SMErec: Virtuaalihologrammien tallentamisesta ja visualisoinnista

Aiemmissa blogimerkinnöissäni olen käsitellyt yleisesti syvyyskameroita, sekä niiden avulla rakennettavaa testiympäristöä virtuaalihologrammien tallennukseen. Sittemmin kiinnostusta hologrammiteknologian hyödyntämiseen on tullut esille myös opetusteknologian puolella (Hyttinen & Hatakka, 2019). Tässä blogimerkinnässäni käsittelen teknisestä näkökulmasta, miten virtuaalihologrammeja on mahdollista tallentaa ja esittää, kun käytettynä menetelmänä on jokaisen kameran erilliseen syvyystietoon perustuvien pistepilvien piirtäminen.  

Virtuaalihologrammeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kolmiulotteista, animoitua esitystä kohteesta, jota voi tarkastella monesta eri suunnasta. Virtuaalihologrammi tehdään tallentamalla useammalla syvyyskameralla kuva- ja syvyystieto esityksestä, joka puolestaan toistetaan erityisen sovelluksen avulla. Sovellus siirtää datan visualisointisovellukselle, josta voi tarkastella tallennettua kohdetta. Sinällään holotallenteen tekeminen ei eroa normaalin videon tekemisestä. Kamerat kytketään päälle, ja esiintyjä pääsee vauhtiin. Ero onkin lähinnä tekninen – kohteesta tallentuu samalla useampi kuvakulma syvyystietoineen.  

Miten tallennus tapahtuu?

Wärtsilä-kampuksen fyysisten laboratoriotilojen rajoitteiden vuoksi käytämme toistaiseksi virtuaalihologrammien kuvaamiseen pelkästään kahta Intel Realsense-syvyyskameraa. Intel Realsensekirjaston mukana tulevat apuohjelmat mahdollistavat kunkin kameran tuottaman pistepilven tallentamisen ROS bag-muotoon. Valitettavasti bag-muoto on optimoimaton, ja tallennettu pistepilvitieto pelkästään yhden kameran osalta vaatii noin 100 megatavua  / sekunti, joka tuottaa varsin reippaan kokoisia tiedostoja. Mikäli kameroita käytetäisiin useampia, vaadittu tallennustila kerrotaan kameroiden lukumäärällä.

Mikäli tallennustilavaatimus tuntuu hankalalta hahmottaa, niin kaksituntinen elokuva HD 1080p-tarkkuudella vie noin kaksi gigatavua pakattuna h264-koodekilla. Kaksituntinen holotallenne kahdella kameralla bag-muodossa veisi puolestaan 1440 gigatavua, eli 1.4 teratavua.

Kokovaatimusten takia kehitin uuden ratkaisun pistepilvitiedon tallentamiseen. Rajoitin tallennettavan metatiedon määrää, sekä sovelsin pakkausalgoritmeja siten, että saamme pienennettyä tallennettavan tilan määrää kahdessadasosaan alkuperäiseen nähden. Tällöin kolmen minuutin esitys pakattuna vie noin 65-90 megatavua, mikä voi todeta olevan hyvä tulos, sillä kaksituntinen holotallenne veisi enää noin 2.4 gigatavua. Ratkaisun osaltaan mahdollisti myös syvyyssuunnassa kuvattavan alueen sekä syvyystiedon tarkkuuden rajoittaminen, sillä tallenteilla kuvattavien kohteiden vaatima alue ei ole kovin suuri.

Tallennus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmisto tallentaa kameroiden tuottaman tiedon, sekä mikrofonin kaappaaman äänen levylle. Toisessa vaiheessa yhdistetään ääni-, kuva- ja syvyystieto yhdeksi virtuaalihologrammivideoksi. Sen jälkeen video onkin mahdollista toistaa 3D-mallina sitä tukevan erityisen visualisointiohjelmiston avulla.  

Miten visualisointi tapahtuu?

Virtuaalihologrammeja toistava visualisointiohjelmisto rakentaa katsojalle näkyvän 3D-pistepilven hologrammivideoon tallennetun datan perusteella. Virtuaalihologrammien tarkastelua varten käytämme Meta 2 AR–laseja, joille kehitetään sovelluksia Unity-pelimoottorilla. Virtuaalihologrammeja on toki mahdollista tarkastella myös VR-lasien avulla. 

Pistepilvien osien kalibrointi ja visualisointiparametrien asettaminen tehdään Unityssä.

Pistepilven tehokas renderöinti vaatii erikseen kehitetyn ratkaisun. Tätä varten olen rakentanut GPU-kiihdytetyn version Intel Realsense2-kirjaston visualisointilogiikasta. Realsense2-kirjasto on julkaistu avoimena lähdekoodina Apache License 2.0:n alla, joten siinä käytetyt ratkaisut ovat kehittäjien hyödynnettävissä. 

Visualisointitoteutusta tehdessä on kuitenkin huomioita muutamia seikkoja.  Jokaisen kameran tuottama syvyystieto on riippuvainen laitteen tallennuskomponenttien ominaisuuksista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin hologrammitallenne vaatii myös tietyt ulkoiset kamerakohtaiset parametrit 3D-pistepilven tuottamiseen. Tallenteen tekemisen yhteydessä on siis ladattavia metatietoa laitteesta, jotta hologrammit piirtyvät oikein, ja nämä arvot on ladattava visualisointiohjelmistoon. 

Myös kameroiden sijoittelu ja orientaatio vaikuttaa hologrammien piirtämiseen. Tämän vuoksi visualisointiohjelmisto on kalibroitava kameroiden fyysisen sijoittelun mukaiseksi, että kaikki hologrammin osat toistuvat oikein suhteessa toisiinsa. Kalibrointi on toistaiseksi vielä tehtävä käsin, ja se on varsin aikaa vievää. Kun jatkossa käytämme useampaa kameraa, kalibrointi on rakennettava siten, että se on mahdollista tehdä vastaavilla menetelmillä, kuin mitä useamman kameran liikkeenkaappauslaitteistojen yhteydessäkin.  

Miten tästä eteenpäin?

Hologrammi ei ole täydellinen 3D-malli kohteesta, sillä yksinkertaistetun 3D-mallin muodostaminen pistepilvestä vaatisi enemmän kuva- ja syvyystiedon ohjelmallista käsittelyä. Esimerkiksi Microsoftin Holoportaatio-teknologia todennäköisesti tekee kuvanlaadun parantamiseksi vaativampaa laskentaa, mutta meidän tapauksessamme siihen ei ole syytä ryhtyä. Ratkaisumme on kuvanlaadultaan ehkä heikompi, sillä tuotetussa 3D-mallissa on vielä aukkoja joissain kohdin. Mutta toisaalta, ratkaisu on varsin suorituskykyinen ja toteuttavissa pienemmilläkin laitteistopanostuksilla, sekä lopputulos onnistuu välittämään esiintyjän kehonkielen katsojalle 3D-mallin puutteista huolimatta. 

Koska vaativimmat tekniset ongelmat tallennuksen ja visualisoinnin osalta on ratkaistu, pääsemmekin SMErec-hankkeen puitteissa esittelemään uutta teknologiaa Taitaja 2019-messuilla Joensuu Areenalla toukokuussa 2019. Lisäksi virtuaalihologrammien soveltamiselle opetusteknologian parissa on luotu pohjatyö, joten tuloksilla on mahdollisuus jäädä henkiin Kareliassa myös SMErec-hankkeen päättymisen jälkeen.

Kirjoittaja Anssi Gröhn, tietojenkäsittelyn lehtori

Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman kokemuksia

eAMK:n valmennuksien (kevät 2018 ja syksy 2018) tavoitteena on ollut varmistaa CampusOnline -portaalissa tarjottavien verkkototeutusten laadukkuus. Näihin valmennuksiin oli rajoitettu osallistujamäärä, joten kaikki Karelian halukkaat opettajat opintojaksoineen eivät mahtuneet mukaan. Kareliassa kehitettiin oma valmennusohjelma ja sitä on nyt toteutettu kaksi kertaa kevään 2019 aikana. 

Kuva 1. Laadukkaasti verkkoon -valmennusohjelman sisältö.

Ennakkotehtävänä osallistujat vastasivat lähtötasotestiin, jolla selvitettiin osallistujan pedagoginen ja ohjaustausta, työkalut joita hän käyttää niin opintojaksojen suunnittelussa kuin toteutuksessa sekä mahdolliset taidot, joita opintojaksolla osallistujalle kehittyy. Testin lopuksi osallistuja kirjasi omat tavoitteet, joihin palasi/palaa niin halutessaan/tarvittaessa pitkin valmennusta ja muuttaa, täydentää tarvittaessa tai vasta myöhemmässä ajankohdassa.

Valmennuksen osiot:

1) Oppimis- ja ohjausprosessi, 2) Oppimistehtävät ja oppimateriaalit ja 3) Arvionti ja hyvä/paha palaute ovat rakenteeltaan samanlaiset: tavoitteet, tehtävät, oppimateriaali ja itsearviointi sekä lisämateriaalit. Tämä ratkaisu tukee eri elementtien, sisältöjen tunnistettavuutta ja kokonaisuus näyttäytyy siten yhtenäisenä. Työtilan visuaaliset elementit tukevat sisältöä.

Valmennuksen päätyttyä osallistuja sai niin halutessaan ja tehtyään (lähtötasotestin, osioiden ja koko valmennuksen itsearvioinnin sekä antanut palautteen) Moodle-padgen (kuva 2) .

Kuva 2. Moodle-padge (osaamismerkki)

 

 

 

 

 

 

 

Työtilan on käynyt läpi vertainen, joka ei itse ole osallistujana valmennuksessa,  eAMK:n laatukriteerityökalulla. Kuva 3 on arvioinnin lopputulos.

Kuva 3. Arviointikriteerien toteutuminen

Vertaisen tekemä laatukriteeriarviointi teki näkyväksi puutteet. Tämän työtilan keskeiset kehittämisen kohteet ovat esteettömyys ja video-/äänitiedostojen sisältöjen tekstitykset. Tehtävänantoihin, niiden ymmärrettävyyteen ja ohjaavaan otteeseen sekä tieto suorittamisen edellyttämästä peruslaitteistosta tai sovelluksista on puutteellista. Nämä kohdat korjataan tai parannetaan syksyn 2019 ja kevään 2020 toteutuksiin.

Esiin nousi myös, että työtila ei vahvista osallistujien kansainvälisyysosaamista eikä mahdollista sidosryhmien osallistumisen. Ei myöskään tue geneeristen taitojen kehittämistä eikä myöskään mahdollista materiaalin tuottamista työtilaan. Nämä eivät ole valmennuksessa merkityksellisiä, mutta mahdollisuutta niiden sisällyttämiseksi ohjelman aineistoihin selvitetään ennen seuraavaa toteutusta. Samoin reagoidaan osallistujien antamiin kehittämishavaintoihin ja ideoihin.

Osallistujien palaute:

Valmennusohjelmaan liittyvät aiheet ja tehtävät olivat ajankohtaisia

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Koen, että valmennusohjelmaan osallistumisesta oli hyötyä omien opintojaksojen työstämisessä verkkoon soveltuviksi

  • vastaajista 90 % oli täysin samaa mieltä ja 10 % osittain samaa mieltä.

Olen tyytyväinen valmennusohjelman kokonaisuuteen

  • 100 % oli täysin samaa mieltä.

Miltä osin valmennusohjelman sisältö/toiminnallisuus toteutui hyvin?

  • Ennakkotehtävät ja selkeä kokonaisuus kuhunkin välitapaamiseen / tätä ennen itsenäinen opiskelu ja kokoava palaute sekä asioiden yhdessä läpikäynti kontaktikerroilla. 2 viikon välein sopiva tapaamisväli. Itse voi vaikuttaa siihen, mitä asioita laajasta aineistosta itselleen kokee tarpeelliseksi ja mihin kiinnittää huomiota. Aivan kaikkea ei siis järjestelmällisesti ole pakko “opiskella”, ellei koe juuri siihen hetkeen tarpeelliseksi. Hyvää myös se, että myöhemmin voi aineistoon palata, kun kenties jokin osa-alue johon ei nyt ehtinyt tai kokenut tarpeelliseksi perehtyä, tuleekin mietinnän tai kehittelyn alle kenties jollain toisella opintojaksolla.
  • Mielestäni aiheet, jotka työpajojen teemoiksi on nostettu, ovat ajankohtaiset ja toisaalta hyvin ajattomat – samojen “ongelmien” / haasteiden ja juuri näiden kysymysten kanssa uskoisin että monikin meistä opettajista painii.
  • Valmennusohjelman sisältö oli erittäin runsas ja antoi paljon ideoita omien opintojaksojen suunnitteluun. Tehtävät pakottivat priorisoimaan omaa ajankäyttöä ja miettimään omien kurssien kehitettäviä osa-alueita. Sain monta uutta ideaa, joita en kevään aikana ehdi työstää. Palaan aineistoon viimeistään syksyn alussa, kun opintojaksopaineet helpottavat.
  • Valmennusohjelma toimi hyvänä mallina, miten laadukkaan toteutuksen tulisi toimia ja kun siellä opiskeli itse, näki käytännössä, miten hyvin se toimi. Esim. nyt vasta ymmärsin, miksi on tärkeätä laittaa aikaresurssi näkyviin; se helpottaa oman ajankäytön suunnittelua.
  • Yhdessä kokoontuminen on aina hedelmällistä.
  • Valmennus oli keskusteleva ja osallistujien tarpeista lähtevä. Valmennuksen materiaalit ja Moodle-työtila olivat oikein hyviä ja saivat pohtimaan omaa opintojaksoa ja sen kehittämistä eri näkökulmista kuin aikaisemmin.

Miltä osin valmennusohjelmaa voisi/tulisi kehittää?

  • Valmennusohjelman sisällön omaksuminen olisi vaatinut enemmän aikaa. Jos valmennuskertoja olisi ollut neljän viikon välein, olisi tehtävien tekemisen ja sisältöön tutustumisen voinut pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä niitä esimerkiksi kahden viikon välein tai viikoittain. Kaksi viikkoa on lyhyt aika, kun opetukset painaa päälle 🙂
  • Ohjelma voisi kestää vaikka yhden lukukauden, niin opintojakson ehtisi siinä ihan oikeasti toteuttaa. Ajoitus voisi olla niin, että se alkaisi esim. syksyllä, kun opintojaksoja suunnitellaan, niin opintojaksoa voisi kehittää koulutuksen ajan. Mutta ihanaa, että kurssi jää käyttöömme suunnittelun ja opintojojaksojen kehittämisen tueksi. Suuret kiitokset! Tämä opintojakso oli todella hyödyllinen ja pitäisi olla pakollinen kaikille.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Moodle-osaamismerkki (badge)

Tämä postaus antaa perusteet Moodle-osaamismerkkien (Moodle Badges) käyttöön, mutta tarkempaan ja laajempaan ymmärtämiseen kuitenkin on käytettävä omatoimista kokeilua ja käyttöä oikeissa tilanteissa.

Osaamismerkin luonti ja hallinnointi

Ennen osaamismerkin luontia tulee opintojaksolla ottaa käyttöön opiskelijoiden suoritusten seuranta. Moodlen osaamismerkkejä luodaan ja hallinnoidaan Ylläpito-valikon Osaamismerkit-alavalikon valinnoilla.

Teet osaamisemerkit “Lisää uusi osaamismerkki” -valinnalla. Syötä uutta osaamismerkkiä varten tarvittavat tiedot: nimi, kuvaus, kuva, osaamismerkin myöntäjän tiedot ja merkin vanhentuminen.

Osaamismerkin, kuvan tulee olla 1:1-suhteessa (leveys ja korkeus sama, esim. 500 x 500 pikseliä). Kuva voi olla tyypiltään .gif, .jpg, .jpe, .jpeg, .png, .svg tai .svgz ja sen maksimikoko on 256 Kt. Teetä merkki organisaation graafikolla tai mikäli käytät jotain muuta kuvaa niin varmista, että sinulla on oikeudet käyttää sitä.

Osaamismerkin kriteerit

Aloita kriteerien lisääminen valitsemalla yksi pudotusvalikon vaihtoehdoista. 

Rooli, joka voi myöntää merkkejä käsin -vaihtoehto edellyttää nimensä mukaan manuaalista merkin myöntämistä. Tyypillisesti myöntäjä on opettaja. Käsin myöntäminen ei välttämättä sovi isoille osallistujamäärille, joten harkitse tämän kriteerin käyttöä tarkkaan.

Myöntääksesi merkin käsin opiskelijalle, tulee se ensiksi ottaa käyttöön, jonka jälkeen Hallinnoi osaamismerkkejä -sivulle klikataan pientä palkintoikonia ja valitaan myöntäjän rooli sekä valitaan opiskelija kenelle merkki myönnetään.

Kurssin suorittaminen -kriteeri edellyttää vähimmäisarvosanan määrittämistä sekä aikaa, jolloin opintojakso on suoritettava. Automaattinen merkin myöntäminen opiskelijalle toteutuu, kun merkki on otettu käyttöön.

Aktiviteetin suoritus -kriteeri edellyttää jonkun aktiviteetin tai useamman suoritusta. Aktiviteetille voidaan (ei pakollinen) myösasettaa päivä, johon mennessä aktiviteetti tulee suorittaa.

Osaamismerkin näkyvyys/käytössä olo

Osaamismerkin ehtojen valinnan jälkeen, badge siirtyy osaamismerkkien hallinnointisivulle. “Osaamismerkkien status” on “Ei käytössä”. Ota osaamismerkki käyttöön painamalla keltaisessa laatikossa olevaa nappia. 

Tällä sivulla voit ottaa osaamismerkin käyttöön sekä poistaa käytöstä “Silmä”-kuvakkeesta.

Vaihtoehtoisesti voit ottaa osaamismerkin käyttöön “Salli pääsy” -painikkeella. Tämän vaihtoehdon saat näkyviin, kun klikkaat osaamismerkin nimeä.

Päinvastainen toiminto on “Poista käytöstä“. 

Muokkaa tietoja

Klikaa tarkasteltavaa/muokattavaa osaamismerkkiä (Hallinnoi osaamismerkkejä -sivu) ja tarkista mekin tiedot sekä ehtojen oikeellisuus Yhteenveto-välilehdeltä. Muokkaa tietoja -välilehdeltä pääset editoimaan merkkiä. 

Huomaa, että kun osaamismerkki on myönnetty, se lukittuu. Eikä sen  ominaisuuksia, kuten vaatimuksia ja vanhentumisaikaa voi enää muuttaa. Syystä, että jokaisella merkillä tulee aina olla samat ehdot jokaiselle merkin käyttäjälle, saajalle. Ehtojen muokkaaminen onnistuu, kun esim. kopioit merkin ja teet muutokset kopioon.

Moodle-badget vastaanottajan (esim. opiskelija) näkökulmasta

Kun opintojakson vastuuhenkilö (esim. opettaja) myöntää osallistujalle (esim. opiskelijalle) merkin tai opiskelija täyttää merkin aktiviteetti-kriteerit ja sitä kautta merkki hänelle automaattisesti myöntyy, saa hän siitä ilmoituksen Moodlen ilmoitusvalikkoon.

Saadut osaamismerkit on tarkasteltavissa sekä ladattavissa Käyttäjätiedot (profiili) -sivulla.

Osaamismerkin jakaminen, julkistaminen

Moodle-badget (osaamismerkit) voi jakaa, julkistaa niin halutessaan julkaista eri digitaalisissa kanavissa ja palveluissa (esim. digitaalinen portfolio, LinkedIn, Facebook jne.). Osaamismerkit voi laittaa myös näkyviin (sisäisesti) Office 365 (O365) ympäristön omaan profiiliin, kohtaan Tietoja minusta. Tai ne voi ladata esim. Open Badge Passport tai Mozilla Open Badges -palveluun. Nämä palvelut mahdollistavat järjestelmä- ja myöntäjätahoriippumattomasti käyttäjän koota osaamismerkit ja lajitella/esittää niitä haluamallaan tavalla. Huomaa, että käyttääksesi näitä em. Badges-palveluja täytyy sinun kirjautua niihin ensin.

Lisätietoja Moodlen Badgesta MoodleDocs-artikkelissa Badges.

Lisätietoja Open Badgeista Open Badges Kareliassa -postauksesta.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Atte Nokkanen, opiskelija (Tradenomi/tietojenkäsittely)

Välikatsauksen aika – Digitaalisuus

Aikataulut ja takarajat aiheuttavat usein stressiä, mutta pakko myöntää, että ne ovat aina välillä hyväksi. Tällä viikolla Karelian osavuosikatsaus pysäytti pohtimaan digitaalisuuden läpileikkaavaa teemaa ja mitä alkuvuoden aikana on saatu aikaan.

Karelia/TASO-sopimukseen on nostettu digitaalisuuteen liittyen kolme teemaa:

  • henkilöstön digiosaamisen kehittäminen ja laitekannan vaiheittainen uudistaminen
  • valmistautuminen opiskelijahallinnon ja opetuksen suunnittelun tietojärjestelmien uudistamiseen vuonna 2018 ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen
  • sähköisen harjoittelu- ja opinnäytetyöympäristön toteuttaminen ja käyttöönotto.

On mukava huomata, että listalla on monta asiaa, joissa ollaan jo hyvässä vauhdissa. Digiosaamisen kehittämiseksi on tehty henkilöstölle kysely, jonka pohjalta koulutusta ja osaamisen kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan. Moodlerooms-koulutukset ovat pyörineet täydellä teholla alkuvuoden ajan ja osanottajia on ollut runsaasti. Enimmäkseen palaute uudesta oppimisympäristöstä on ollut hyvää. Uusi ympäristö tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tätä tuetaan syksyllä myös verkkopedagogisella koulutuksella esim. flippaukseen liittyen (flipped learning). Henkilöstön laitteita on pystytty uusimaan suunnitelmien mukaisesti ja tämä työ jatkuu edelleen. Tällä hetkellä digiryhmä pohtii kovasti, miten tuettaisiin opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä esim. liisausmahdollisuuden kautta.

Sitten on niitä asioita, jotka etenevät hitaammin. Sähköistä harjoittelu- ja opinnäytetyöympäristöä on Kareliassa kehitetty jo useiden vuosien ajan. Tämä vuonna tämä asia on alkanut vihdoinkin edetä ja mikä hienointa, opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyönä. On ollut mukava seurata, miten ammattimaisesti opiskelijat ovat yhteydenpitoa ja suunnittelua hoitaneet. Opiskelijatyönä on myös syntynyt kirjaston ryhmätiloja varten suunniteltu varausjärjestelmä, joka on saanut hyvää palautetta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen digitaalisuuden kehittämisessä onkin yksi keskeisiä strategiakauden tavoitteita.

Moninaiset tietojärjestelmät ja salasanat aiheuttavat itse kullekin välillä harmaita hiuksia. Toki harmaisiin hiuksiin voi olla luonnollinenkin syy… Tietojärjestelmiin liittyvä palaute on otettu vakavasti myös digiryhmässä. Suunnitteilla on uuden opiskelijahallinnon ja opetuksen suunnittelun tietojärjestelmän hankinta. Hankinta on kuitenkin tällä hetkellä pysähdyksissä meistä riippumattomista syistä. Siitä huolimatta pohjatyötä tehdään koko ajan, jotta pääsemme nopeasti liikkeelle, kun hankinta pääsee etenemään. Sähköisen tenttijärjestelmä EXAMin hankinta on käynnistynyt ja toivottavasti jo ensi syksynä meillä on käytössä sähköinen tenttiympäristö, joka tuo opiskelijoille lisää joustavuutta ja sujuvuutta opiskeluun.

Välikatsauksen yhteydessä tekee mieli sanoa muutama sana myös digiryhmän toiminnasta. Ryhmässämme on seitsemän ihmistä, joiden tulokulma digitaalisuuteen on hyvin erilainen. Tänä vuonna on ryhmäämme liittynyt tietojenkäsittelyn lehtori Anssi Gröhn, jonka ansioista pystymme rakentamaan entistä tiiviimpää yhteistyötä tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan koulutusten kanssa. Keskustelu ryhmässä on vilkasta, välillä jopa kiivasta, mutta aina kuitenkin hedelmällistä. Itse opin ryhmän ansiosta koko ajan lisää.

Digitaalisuuden kehittäminen ei kuitenkaan ole yhden ihmisen tai yhden ryhmän asia. Digitaalisuuden kehittäminen on meidän kaikkien asia ja osaamista siihen meillä on paljon. Digiryhmä on mielellään mukana yhdessä ideoimassa ja toteuttamassa digitaalisuuden kehittämiseen liittyviä asioita niin koulutuksissa kuin hallinnossakin. Kutsu siis rohkeasti meitä mukaan kokouksiin ja muuhun toimintaan – kuulolle tai osallistumaan!

Digiryhmään kuuluvat Olavi Pesonen, Seppo Kainulainen, Timo Rui, Minna Rokkila, Maarit Ignatius, Marjo Nenonen, Anssi Gröhn (puuttuu kuvasta) ja Sini Puustinen (puuttuu kuvasta).

Pidetään yhteyttä – digitaalisesti ja perinteisesti!

Kirjoittaja Marjo Nenonen, opintoasiainpäällikkö

Digistrategian kehittäminen

llkka Haukijärvi väitöskirjassaan Strategizing Digitalisation in a Finnish Higher Education Institution, Towards a thorough strategic transformation tarkasteli digitalisaatiota ilmiönä. Organisaatioiden digistrategioissa on keskeistä ymmärtää, mitä digitointi ja digitalisaatio käsitteinä ovat, sekä mikä niiden ero on. Haukijärvi käy tutkimuksessaan läpi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) esimies- ja johtajarooleissa olevien henkilöiden toiminnan tasoa. Tutkimuksessa selvisi, että digistrategiatyö voimaannutti esimiesten ja johtajien johtamistyötä. Johdon yhdessä tekemä digistrategiatyö on tuonut digistrategiatyön läpinäkyväksi TAMKissa. Samalla esimiehet ovat jalkauttaneet strategiatyötä läpi organisaation kokonaisvaltaisesti, mikä on sitouttanut henkilöstön digistrategiaan paremmin.

Haukijärvi on tutkinut TAMK:n digistrategian muodostumista Gallersin (2011) tarkastelun perusteella (Information Systems Strategizing Framework). Tämän tarkastelun perusteella strategian muodostamisessa on suoritettava nykytilan ja toimintaympäristön analyysi:

  • käytäntöjen, prosessien, kyvykkyyksien ja resurssien arviointi
  • sidosryhmäarviointi
  • ulkoisen toimintaympäristön arviointi.

Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa digistrategian muodostaminen. Prosessissa on syytä tarkastella:

  • digitalisaatio ilmiönä
  • digitalisoinnin ja digitalisaation eron tunnistamista
  • digistrategian määrittelyä
  • visiota.

Lopullisessa strategian toimeenpanossa on huomioita puolestaan seuraavat asiat:

  • Suunnittelu ja koordinaatio!
  • Tavoitteet määriteltävä selkeästi!
  • Henkilöstön strateginen dialogi ja sitouttaminen!
  • Organisaation ja työskentelytapojen arviointi – jatkuvasti!
  • Toteutuksen arviointi ja toiminnan reflektointi – jatkuvasti!
  • Vaikutusten analysointi – jatkuvasti!

TAMK:n digistrategia

Haukijärvi nosti esille digioppimisen ja työelämän digtalisaation tutkimuksen ja kehityksen. Meidän tulisi koota ja saada relevanttia tietoa tulevaisuuden organisaatioihin ja tulevaisuuden tekijöille.

Koulutusorganisaatioiden digimurroksen onnistumisenmenestystekijät ovat:

  • Muutoksen tunnistaminen ja tunnustaminen!
  • Päämäärätietoisuus: Selkeä VISIO! Sitoutuminen visioon!
  • Johtaminen ja strategisuus!
  • Kulttuuri ja toimintatavat: oppiva organisaatio -ajattelu, johdon luottamus, osaamisyhteisöjen kyvykkyys tuottaa laadukkaasti!
  • Osaaminen!
  • Ihmiset ja yhteistyö!

Digitalisaation strategia tulisi ymmärtää maanlaajuisesti ammattikorkeakouluissa. Digistrategiaprosessin tulisi olla osa johtamisjärjestemää.

Elämme digimurroksessa.

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Minna Rokkila, erikoissuunnittelija

Pelillisyys – Mitä ja miksi?

Pelillisyyden ja pelillistämisen (gamification) juuret juontaa pitkältä historiasta. Pelillisyys on yksi motivaation hygieniatekijä samoin kuin se on yksi digitalisaation ilmentymä. Pelillisyys liittyy vahvasti digitalisoitumiseen sekä siihen mitä työelämältä jo tänä päivänä odotetaan.

Pelillisyyden avulla yksilön on mahdollisuus hallita digitalisaatiota, kehittää osaamistaan ja oppia kokemuksellisesti niin yksin kuin yhdessä. Työn tekeminen on yksilöllistä, kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Riittävään, hyvään, erinomaiseen lopputulokseen päästään monella tavalla, keinolla – myös pelien avulla, kautta.

Seuraavassa kuvassa on listattuna pelillisyyden elementtejä, avainsanoja joita ovat muun muassa tasot, pisteitys, haasteet, edistyminen, palkitseminen, kilpailu, hauskuus ja jakaminen sekä parviäly.

Psykologisesti pelillisyyteen liittyy vahvasti tunteet, motivaatio, immersiivisyys, sosiaalisuus ja elämykset. Pelillisyys vahvistaa oppimismotivaatiota ja tekee oppimisesta/osaamisen testaamisesta intensiivistä ts. läsnäolevaa, aktiivista, pelaajat sitoutuvat pelaamiseen, kiinnostuvat ja sitä kautta oppiminen myös tehostuu. Asioiden sisäistäminen, opettelu pelaamalla on kustannustehokasta. Se on riskitöntä ja lähes kulutonta. Pelillisyys sisältää välittömän palautteen, joten se sopii hyvin osaamisen arvioinnin välineeksi.

Organisaation toiminnan viritääminen pelilisillä elementeillä on pelillisyyden soveltamista organisaation kehittämisessä ja valmennuksessa, oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä niin eri ohjelmissa kuin myös arjessa:

  • kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä)
  • strategian jalkautus/sisäistäminen
  • järjestelmien käyttöön perehdyttäminen
  • regrytointi
  • tiimiytyminen, ryhmäytyminen tmv. lähityöyhteisön toimijoiden me-henki
  • osaamisen kehittäminen
  • toiminnan ohjaaminen
  • ja paljon muuta

keskeistä on kuitenkin löytää vastaus kysymykseen “Miten arjen työtä voi rikastaa pelillistämällä?

Työkaluja ovat muun muassa: leaderboard, pikaviestintä, videoiden käyttö, ohjelmistot, yammer, heia heia jne. Erilaiset hyötypelit (Serious games) ja valmennuspelit, joita ovat muun muassa: Innovaatiopelit, yrityspelit, Legot, implementointipelit, liikkuva pelaaminen, turnaukset, oppimispelit, roolipelit, OD-pelit, simulaatiopelit, sähköiset pelit jne.

Pelillisyyden käyttöönoton tavoitteena voi olla esim. soveltaa peleistä tuttuja motivaatiotekijöitä organisaatioympäristössä työmotivaation ja sitouttamisen parantamiseksi. Pelillisyyden myötä yrityskulttuuri muuttuu yhteisöllisempään, avoimenpaan ja läpinäkyvämpään suuntaa, kun pelillisyys on arjen toiminnassa mukana. Työn hauskuus ja yhteen kuuluvuus lisää työn imua, ideointi (hullujakin ideoita voi ehdottaa) ja mukaan heittäytyminen, työilmapiiri kevenee, on kivempi tehdä töitä. Omaan työhön vaikuttaminen on motivaatiotekijä, jota ei yhdenkään työnatajan kannata jättää käyttämättä. On tunnettava alaiset ja se mikä heitä motivoi työn tekemiseen.

Luettavaa:

Kirjoittajat Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija ja Ulla Kallio, henkilöstökoordinaattori

Yammer tehostaa yhteistyötä

Yammer on tullut Kareliaan. Se on meidän yksityinen sosiaalinen työtila, se on yksi Office 365 -palvelun työkaluista. Yammerissa vaihdetaan kokemuksia ja ryhmissä keskustellaan halutuista aiheista, saadaan tukea ongelmiin ja jaetaan tietoja, aineistoja. Käyttöliittymältään Yammer on kuin mikä tahansa sosiaalinen viestintäpalvelu (esim. Facebook), mutta eroaa niistä sillä, että Yammer on suunniteltu verkostojen ja yhteisöjen sisäiseen käyttöön. Yammerissa voit tykkäillä päivityksistä, voit vastata viesteihin tai kirjoittaa omia viestejä/päivityksiä. Ne näkyvät muille, kun painat Julkaise.

Kuvan lähde: Microsoft Office

Kuvan lähde: Microsoft Office

Ryhmät ovat Yammerissa tärkeässä roolissa. Niitä voi tehdä vapaasti haluamansa teeman tai tarpeen ympärille. Luot ryhmän antamalla sille nimen ja lisäämällä haluamasi karelialaiset ryhmään, määrittele onko ryhmä julkinen vai täytyykö jäsenyyttä pyytää. Yhteistyön tekeminen ryhmissä – julkisissa tai suljetuissa – perustuu viestintään. Keskustelu ketjuttuu ja on siten helposti seurattavissa sekä säilössä. Ryhmiin voi itse liittyä, pois lukien suljetut ryhmät, joihin ylläpitäjä hyväksyy jäsenet. Ylläpitäjät voivat myös liittää ryhmiinsä henkilöiltä. Viestintää voi seurata kohdennetusti. Itse voi päättää ketä henkilöitä tai mitä ryhmiä seuraa. Päivitykset voi myös tilata itselleen sähköpostiin. Ryhmiä voi tehdä myös yli organisaation (ulkoiset ryhmät). Ne mahdollistavat keskustelun esim. yhteistyökumppanien kanssa.

Voit halutessasi tehdä ryhmän jäsenille kyselyn. Se on helppoa. Kirjoitat vain kysymyksen, laatikoihin vaihtoehdot ja julkaiset kyselyn. Voit myös kehua Yammerin käyttäjiä. Kirjoita kehuttavan käyttäjän nimi ja mistä haluat häntä kehua. Voit vaihtaa kehumisen kuvakkeen pienistä nuolinäppäimistä. Kehusi näytetään, kun painat Julkaise. Myös ilmoitukset ovat ryhmissä mahdollisia. Kirjoitat ilmoitukselle nimen (mistä haluat ilmoittaa) ja ilmoitusviestin, painat lopuksi Julkaise.

Liity myös sinä orgnaisaatiosi Yammer-heimoon! Sen käyttö on helppoa.
Karelialainen pääset mukaan Karelian Yammeriin Karelian käyttäjätunnuksella.

Lue lisää aiheesta Microsoft Office Yammer.

Kirjoittaja Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija