Avainsana-arkisto: pedagogiikka

Innostavaa verkkokoulutusta suunnittelemassa – Osa 2/2

Tässä blogitekstisarjassa pureudun innostavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen saloihin. Toisessa blogitekstissä käsittelen reaaliaikaisesti opiskeltavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen perusperiaatteita. Hyödynnän blogitekstisarjassa antia Hanne Kolin koulutuksesta: ”Innostavaa verkkokouluttamista”.

Reaaliaikaisesti opiskeltavassa verkkokoulutuksessa kouluttaja määrittelee alkamis- ja päättymisaikataulun lisäksi verkkokoulutuksen tavoitteita tukevia tapahtumia tai tapaamisia verkkoon. Nämä tapaamiset rytmittävät osallistujan oppimisprosessia kouluttajan suunnitteleman pedagogisen käsikirjoituksen mukaisesti konaisuuden eri vaiheissa. Pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen onkin ihan oleellinen osa suunnittelua, riippumatta onko verkkokoulutus reaaliaikaisesti vai omaan tahtiin opiskeltavissa.

Osallistujakokemus reaaliaikaisessa verkkokoulutuksessa

Osallistujakokemukseen vaikuttavia, huomioitavia tekijöitä reaaliaikaisesti opiskeltavassa koulutuskokonaisuudessa ja sen osissa ovat erityisesti 1. tavoite ja ydinsisällöt sekä verkkokoulutustapahtumien valinta, 2. ajankäyttö ja toimintaohjeiden merkitys sekä 3. aktivointi ja osallistaminen.

Tavoite ja ydinsisällöt sekä verkkokoulutustapahtumien valinta

Verkkokoulutuksen tavoitteiden määrittämisen ja ydinsisällön rajaamisen avulla säilytetään fokus olennaisessa. Niiden avulla kokonaisuus pidetään tiiviinä ja koulutuskokonaisuuden eri osien tavoitteet ja sisällöt voidaan määritellä linjakkaasti. Kokonaisuuden ja sen osien tavoitteiden ja sisällön päättämisen jälkeen on luontevaa tehdä päätös, millaiset verkkokoulutustapahtumat ovat tarpeellisia ja tukisivat parhaiten reaaliaikaisesti opiskeltavan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista muun verkkotyöskentelyn lisänä.

Kolin (2021) Innostavaa verkkokouluttamista -koulutuksessa esitellään erilaisia reaaliaikaisesti toteutettavia verkkokoulutustapahtumia. Verkkokoulutuksen tavoitteiden ja ydinsisältöjen mukaisesti toteutukseen valitaan siihen parhaiten soveltuvat menetelmät:

  1. Webinaari: Webinaari on verkkovälitteisesti toteutettu luento. Webinaari soveltuu erityisesti tiedon jakamiseen ja sillä voidaan tavoittaa suurikin osallistujajoukko. Webinaarissa osallistujien aktivointia on tyypillisesti vähän. Webinaari soveltuu hyvin esimerkiksi verkkokoulutuksen aloitukseen tai ydinsisältöihin liittyvien pääkäsitteiden esittelyyn.
  2. Koulutus: Koulutus sisältää webinaarin lisäksi enemmän osallistujien aktivointia. Koulutus soveltuu erityisesti teoreettisten asioiden oppimiseen. Koulutustapaamisessa osallistujia voidaan aktivoida pyytämällä kommentteja, ajatuksia tai kokemuksia. Koulutustapahtumalla voidaan myös tavoittaa suuriakin osallistujajoukkoja.
  3. Workshop: Workshop on nimensä mukaisesti työpaja, jossa työskennellään yhdessä. Workshop soveltuu erityisesti taitojen oppimiseen. Työpajat toimivat parhaiten pienemmän osallistujamäärän kanssa. Mikäli osallistujia on paljon, kannattaa harkita pienryhmiin jakamista. Workshopissa toimintaohjeiden suunnittelun merkitys korostuu.
  4. Ohjaus tai valmennus: Ohjauksella ja valmennuksella pyritään auttamaan osallistujia joko yksilöinä tai pienryhmässä hänen tai heidän omien asioiden kehittelyssä ja eteenpäin viemisessä. Ohjauksen tai valmennuksen käyttöä verkkokoulutustapahtumana kannattaa hyödyntää erityisesti silloin, kun osallistujat luovat uutta tietoa tai harjoittelevat uusia taitoja. Tällöin ohjaajan tuki tai mentorimainen ote voi auttaa osallistujia oppimisessa yksilöllisemmin, juuri heidän tarpeet huomioiden.

 Ajankäyttö ja toimintaohjeiden merkitys

Reaaliaikaisesti opiskeltavassa verkkokoulutuksessa aikataulutuksen ja ajankäytön merkitys korostuu kokonaisuuden ja yksittäisen verkkokoulutustapahtuman suunnittelussa.  Kokonaisuuden suunnittelutyökaluna voidaan hyödyntää aikajanaa (Kuva 1). Kokonaisuuden suunnitelman tarkennuttua tehdään osallistujille toimitettava kirjallinen ohjelma, jossa tulee esille koulutuksen rakenteeseen liittyvät oleelliset tiedot. Myös jokaisen yksittäisen verkkokoulutustapahtuman rakenne kannattaa suunnitella huolellisesti hyödyntäen aikajanaa. Esimerkiksi: Ennen tapahtuman alkua aika käytetään laitteiden ja välineiden toimivuuden testaamiseen sekä yleiseen jutusteluun. Alussa, kun toiminta on sovittu aloitettavaksi, on ajankäytöllisesti tärkeää mennä heti asiaan. Tämä näyttää olevan merkityksellistä osallistujalle. Toteutuksen aikana pidetään toteutus napakkana. Huomioi riittävä tauotus. Lopussa on oleellista päästä lopettamaan ajallaan. Toteutuksen jälkeen on syytä pitää kiinni sovitusta asioista esim. linkkien, tallenteen, muistion lähettämisestä.

Kuva 1. Aikajana reaaliaikaisen verkkokoulutuksen suunnitteluntyökaluna.

Kuva 1. Aikajana reaaliaikaisen verkkokoulutuksen suunnitteluntyökaluna.

Ajankäyttöön liittyy oleellisesti jo edellisessä blogitekstissä mainitut selkeät toimintaohjeet, jotka sisältävät niin yhteisessä verkkokoulutustapahtumassa annettavat työskentelyohjeet kuin oppimistehtävien tehtävänannot. Reaaliaikaisessa verkkokoulutustapahtumassa toimintaohjeiden osalta on syytä ennakkoon miettiä mm. 1. Miksi tehdään, 2. Mitä tehdään, 3. Miten osallistujat organisoituvat, 4. Miten työskennellään (vaiheistaminen työskentelyohjeella), 5. Minkä verran aikaa käytetään ja miten se käytetään, 6. Millaisia rooleja jaetaan ja otetaan sekä 7. Miten työskentelyn tuloksia käsitellään tai työskentelyä dokumentoidaan (Koli 2021).

Aktivointi ja osallistaminen

Ryhmän koko vaikuttaa verkkokoulutustapahtumien valintaan ryhmädynamiikan sekä aktivoinnin ja osallistamisen menetelmien osalta. Yli 50 hengen ryhmää voidaan luonnehtia massaksi. Noin 24 henkilöä on suurryhmä ja 2-6 henkilöä pienryhmä (Koli 2021). Erilaiset aktivoinnin ja osallistamisen menetelmät soveltuvat eri tarkoituksiin ja erilaisille kohderyhmille, jonka vuoksi kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia menetelmiä.

Reaaliaikaisessa verkkokoulutuksessa perinteisiä aktivoinnin ja osallistamisen keinoja ovat esittäytyminen, puheenvuorojen jakaminen sekä pienryhmiin jakaminen ja keskustelut pienryhmissä. Monille tuttuja keinoja ovat myös aktivoivat kysymykset ja niihin liittyvä reagointi, kuten keskustelu, Chat viestit sekä Chatin symboleilla tai emojeilla reagointi. Aktivointia ja osallistamista voidaan toteuttaa myös erilaisten kommentointi-, äänestys- tai kysymystyökalujen avulla, joista tutuimpina AnswerGarden, Kahoot tai Google Forms (Office 365). Näin kaikilla osallistujilla on mahdollisuus tuoda ”oma äänensä kuuluviin”, joka voi olla haasteellista varsinkin silloin, kun osallistujia on paljon.

Myös erilaiset verkkosovellukset, kuten esimerkiksi Google Jamboard, Mentimeter, Flinga, Padlet ja Miro soveltuvat hyvin niin pienen kuin suurenkin osallistujamäärän aktivointiin ja osallistamiseen. Verkkosovellusten avulla voidaan toteuttaa reaaliaikaisessa verkkokoulutustapahtumassa laajojakin oppimista fasilitoivia aktiviteetteja tai pienryhmätyöskentelyä. Verkkosovelluksia voidaan hyödyntää myös yksilö- tai yhteistyöskentelyn tulosten esittämisessä, koska kaikissa edellä mainituissa verkkosovellusten tuotos on helppo muokata visuaalisesti miellyttäväksi. Entistä enemmän verkkokoulutuksissa on mahdollisuus hyödyntää kattavammin myös erilaisia digitaalisia yhteistyöskentelyn alustoja kuten Howspace.

Kirjoittaja: Sini Puustinen, fysioterapian lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet

Koli, H. 2021. Innostavaa verkkokouluttamista. Koulutusmateriaali.

Innostavaa verkkokoulutusta suunnittelemassa – Osa 1/2

Tässä blogitekstisarjassa pureudun innostavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen saloihin. Tässä ensimmäisessä blogitekstissä kuvaan omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen perusperiaatteita. Hyödynnän blogitekstisarjassa antia Hanne Kolin koulutuksesta: ”Innostavaa verkkokouluttamista”.

Omaan tahtiin opiskeltava verkkokoulutus toteutuu pitkälti osallistujan itse määrittämässä aikataulussa. Omaan tahtiin opiskeltavat verkkokoulutukset voivat kuitenkin olla hieman erityyppisiä.

1. Täysin osallistujan omassa aikataulussa tapahtuvat verkkokoulutukset ovat yleensä Non-stop tyylisiä, esim. MOOC-kursseja, joissa ei ole lainkaan määriteltyä aikataulua, ei välttämättä edes koulutuksen päättymisajankohtaa, 2. Kevyesti ajallisesti rajatuissa koulutuksissa kouluttaja määrittelee koulutuksen aloitus- ja päättymisajankohdat, muutoin osallistuja toimii ja oppii verkkokoulutuksessa oman aikataulunsa mukaisesti tai 3. Vahvemmin ajallisesti rajatuissa koulutuksissa kouluttaja määrittelee aloitus- ja päättymisajankohdan lisäksi joidenkin toimintojen aikataulun tai ohjaa toimintojen ajastuksen avulla osallistujan etenemistä koulutuksessa.

Hyvä osallistujakokemus ja oppimisen muotoilu

Verkkokoulutuksen suunnittelijan ensisijaisena perusperiaatteena on rakentaa hyvä osallistujakokemus, riippumatta omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen toteutusmuodosta. Osallistuja konkretisoi oman kokemuksensa kysymykseen: ”Miltä tämä minusta tuntuu ja vaikuttaa?” Osallistujakokemusta kannattaa siis huomioida suunnittelussa pohtimalla vastauksia kysymyksiin: ”Miten oppijalle luodaan sellaiset opiskelun olosuhteet, että hänen oppimiskokemuksestaan tulee onnistunut”. Osallistujan näkökulmasta suunnittelussa kannattaa huomioida järjestelmällinen muotoilu, joka vaikuttaa välittömästi ensivaikutelmaan ja kokonaisuudesta syntyvään kokemukseen. Järjestelmällistä muotoilua pidetään myös ensisijaisena verkkokoulutuksen laatuun vaikuttavana tekijänä (Martin ym. 2019). Erinomainen oppimisprosessin muotoilun työkalu löytyy esimerkiksi FITechin (2019) julkaisusta Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun.

Verkkokoulutuksen tavoitteet ja ydinsisällöt

Osallistujakokemuksen ja oppimisprosessin muotoilun suunnittelu starttaa verkkokoulutuksen tavoitteiden määrittelystä ja ydinsisältöjen valinnasta. Näillä valinnoilla perustellaan koulutuksen merkityksellisyys sekä koulutuksen aiheeseen liittyvät olennaisimmat tiedot ja taidot, joihin koulutuksessa keskitytään. Tavoitteiden ja ydinsisältöjen määrittelyn jälkeen voidaan myös suunnitella verkkokoulutuksen arviointimenetelmä. Osallistujan huomion herättämisen ja innostumisen vuoksi tässä kohdassa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään verkkokoulutukselle huomion kiinnittävä nimi. Verkkokoulutus kannattaa nimetä mielenkiintoista sisältöä kuvaavasti tai liittää mukaan osaamisen kuvaus tai vaihtoehtoisesti kuvata ydinsisältöä kysymysmuodossa.

Pedagoginen käsikirjoitus ja vaiheistaminen

Seuraavaksi tehdään pedagoginen käsikirjoitus, jossa pyritään loogiseen, tarinamaisesti etenevään kokonaisuuden rakentumiseen. Loogisen tarinan verkkokoulutukseen muodostavat koulutuksen rakenteen määrittely ja vaiheistaminen ydinsisällön mukaisiin osiin. Selkeän rakenteen ja vaiheistamisen avulla osallistujan on helpompi hahmottaa koulutuksen kokonaisuus, ydinsisällöt, koulutuksen eteneminen ja kulku. Karelialaisena sinulla on mahdollisuus hyödyntää Karelian intrassa olevia Pedapalvelun materiaaleja pedagogisen käsikirjoituksen tekemiseen.

Vaiheiden suunnittelu

Sen jälkeen siirrytään tarkempaan, verkkokoulutuksen eri vaiheiden tavoitteiden, sisällön ja toiminnan suunnitteluun. Vaiheita voidaan kutsua myös moduuleiksi, teemoiksi tai ydinsisältöalueiksi. Hyödyllinen työkalu eri vaiheiden suunnitteluun on käyttää oppimiskokemuksen rakennuspalikoita, joita ovat: sisältökokemus, osallistumiskokemus, käyttökokemus ja sosiaalinen kokemus. Jokaiseen osa-alueeseen on toivottavaa suunnitella ainakin yksi elementti. Mikäli jonkin vaiheen osalta huomioidaan ainoastaan sisältökokemus, ei se maailmaa kaada! Oppimiskokemukseen kuitenkin vaikuttaa, jos useissa tai kaikissa vaiheissa osallistumiskokemus ja/tai sosiaalinen kokemus jäävät huomiotta. (FITech 2019, 30.) Omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa sosiaalisen kokemuksen mahdollistaminen on haastavampaa. Sitä kuitenkin kannattaa pyrkiä sisällyttämään esim. kokemuksien kirjaamiseen ja jakamiseen soveltuvilla oppimisalustan työkaluilla (esim. Moodlessa: Keskustelualue). Kokemusten jakamisen tavoitteena on tuoda näkyväksi opiskeltavan sisällön yhteys oikeaan elämään osallistujien omien, erilaisten kokemusten kautta.

Oppimiskokemuksen rakennuspalikat

Kuva 1: Oppimiskokemuksen rakennuspalikat (Mukaellen FITech 2019, 30–31).

Kohti toimintaa selkeillä toimintaohjeilla

Omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa opiskelija kannattaa välittömästi ohjata kohti toimintaa. Toimintaan ohjaaminen onnistuu parhaiten käyttämällä selkeitä ja kattavia toimintaohjeita, joiden merkitys korostuu omaan tahtiin opiskeltavassa verkkokoulutuksessa. Koli (2021) suositteleekin kiinnittämään toimintaohjeisiin erityistä huomiota ja ”vääntämään ne rautalangasta”. Yksi kriittisimmistä koulutuksen vaikuttavuuteen ja tulosten saavuttamiseen liittyviä tekijöitä näyttää olevan ohjauksen ja toimintaa ohjaavien tekijöiden rakentamisen onnistuminen oppimisprosessin sisälle (Koli, 2021). Vinkkejä opiskelijan toiminnan ohjaamiseen ja oppimistehtävien toimintaohjeiden laatimiseen löydät aikaisemmasta blogitekstistäni: Oppimista innoittava oppimistehtävä. Selkeillä ja kattavilla toimintaohjeilla autetaan osallistujaa välttämään energiaa vievää ja motivaatiota heikentävää epätietoisuutta ja hämmennystä ja hän pystyy suuntaamaan kaiken tarmon oppimisensa edistämiseen.

Kokonaisuuden rakentaminen oppimisympäristöön

Kun kokonaisuus ja sen vaiheiden suunnittelu on viimeistelty, voidaan verkkokoulutus rakentaa sähköiseen oppimisympäristöön. Verkkokoulutuksen alkuun kannattaa tuottaa kouluttajan (video)tervehdys, joka luo kouluttajan läsnäolevuuden tuntua osallistujille. Kouluttajan kannattaa huomioida, että omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen alussa osallistujan pystyvyyttä lisää: tavoitteiden kuvaaminen ja konkretisointi, aiheen ja ydinsisältöjen merkityksellisyyden perusteleminen, rakenteen ja vaiheiden (moduuleiden) tarkempi esittely, verkkokoulutuksessa toimimisen ja etenemisen ohjeistaminen, suoritus- ja toimintaohjeiden läpikäyminen sekä arviointimenetelmien ja -kriteereiden esittely (Koli 2021).

Verkkokoulutuskokonaisuus

Kuva 2. Omaan tahtiin opiskeltavan verkkokoulutuksen perusperiaatteet.

Osallistujakokemuksen kehittäminen palautteen avulla

Osallistujan näkökulmasta verkkokoulutus päättyy koulutuksen kokonaisarviointiin ja siitä saatavaan suoritusmerkintään tai todistukseen. Tässä vaiheessa osallistujaa pyydetään antamaan palautetta verkkokoulutuksesta. Osallistujilta saadun palautteen lisäksi osallistujakokemuksen arvioinnissa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää esim. kognitiivisen läpikävelyn menetelmää (Koli 2021). Menetelmää voidaan hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa, mutta erityisen hyödyllistä se on sen jälkeen, kun osallistujat ovat edenneet koulutuskokonaisuuden läpi. Hyvä käytännön vinkki tähän on valita muutama osallistuja tai osallistujaryhmä antamaan kattavampi palaute käyttäjäkokemuksesta.

Kirjoittaja: Sini Puustinen, fysioterapian lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet

Opettajan omistajuus omaan digitaalisuuteen

Opettaja tarvitsee monia teknologisia taitoja (digitaitoja) pedagogisen osaamisen ohella. Ammattikorkeakouluopettajalla on pedagoginen pätevyys. Sen hän on hankkinut ennen amk-opettajuuttaan tai hankkii pätevyyden opetustyön ohessa.

Myös teknologisia taitoja opettaja opettelee muun työn ohessa sillä otteella ja tarpeella, jonka katsoo tarpeelliseksi sikäli, kuin taidoissaan kokee puutteita. Osaaminen ja ymmärrys digitaalisista työvälineistä pedagogisen osaamisen ohessa on tärkeää ja niiden tasapainoon on hyvä pyrkiä. Opettajalla on täysi omistajuus omaan digitaalisuuteensa, sen käyttötaitoon ja kehittämiseen.

Digitaidot

Siinä missä digitaalinen kehitys haastaa oppilaitoksen niin haastaa se myös opettajan. Kaikki hyötyvät, kun opettaja itse ymmärtää, osaa ja tietää, mitä teknologiaa juuri hänen opintojaksojen toteutukset tarvitsevat. Keskeistä on osata arvioida mistä teknologiasta (esim. sovelluksista) on hyötyä omassa opetuksessa. Tämän opettajamme osaavat.

Kaiken teknologian kehityksen ja välinekirjon keskellä on pidettävä opetuksen laatu mielessä. Jokainen voi tehdä itselleen kysymyksiä. Esimerkiksi, että tekeekö teknologia opetuksesta laadukkaampaa vai käykö monenkirjavan teknologian kanssa päinvastoin. Osa opettajista on kasannut oman “teknologiapakin”, jonka sisältöä he sitten järjestelevät oppimisympäristöihin opiskelijoiden käyttöön.

Digikansalaisen taidot

Riittävien digikansalaisen taitojen hankkimiseen on käytettävä aikaa. Opettaja hankkii ne teknologiset perustaidot ja lisäksi ne erityistaidot, jotka oman koulutuksen ala edellyttää. Digikansalaisena, meiltä jokaiselta edellytetään taitoa asioida sähköisesti, meillä pitää olla oikeus ja taitoa käyttää henkilökohtaisia laitteitaan sekä ohjelmia. Tietosuojan ja turvallisuuden huomioiminen kaikissa digitaalisissa ympäristöissä työskennellessä on yksilölle tärkeää. Omista henkilötiedoista ja yksityisyydestä me pidetään hyvää huolta ja tarvittaessa parannetaan suojaamistasoja tarvittaessa.

Digiopettajan taidot

Jokainen opettaja, joka toteuttaa opetusta oppimisympäristöissä on hankkinut tai hankkii käyttämänsä ympäristöjen teknologisen osaamisen riittävän käyttötaidon. Riittävyyden päättää yleensä opettaja itse ja saavuttaa tavoitteensa käytännön tekemisellä. Tietosuoja- ja turvallisuusasiat ovat niin arkityöskentelyn kuin oppimisen tukijalka. Digiopettaja tarvitsee opetustyön laitteiden, ohjelmistojen ja digityökalujen käyttöön tehokasta tieto- ja viestintätekniikka osaamista.

Tiedonhaku- ja tiedontallennustaidot edesauttavat henkilökohtaisen tietopankkien kokoamisessa. Digiopettajan ongelmanratkaisutaidot ja niiden kehittäminen korostuu, mitä useampaa teknistä järjestelmää hän käyttää. Opettaja oppii itse löytämään itselleen tarvittavat tietoresurssit ja ongelmien ratkaisut hyödyntämällä muun muassa opettajaverkostojaan ja parviälyä. Ongelmanratkaisua ei voi ulkoistaa eikä edellyttää valmiiksi pureskeltuja ratkaisuja. Opetustyössä opettaja ei anna opiskelijoille valmiita ratkaisuja, vaan opiskelija itse hakee ja oppii siten ratkaisemaan ongelmia. Näin toimien myös oman osaamisen kehittämisessä opettaja oppii itse.

Digiopettaja hallitsee oppimisympäristöjen ja digitaalisten oppimateriaalien käytön. Hän osaa tuottaa digitaalista oppimateriaalia ja -tehtäviä tai hyödyntää toisten tuottamaa sisältöä esimerkiksi kuratoimalla tietoa, jonka jokun muun on tehnyt, tekijänoikeudet huomioiden. Kaikenlainen digitaalisen osaamisvajeen tunnistaminen, tunnustaminen ja paikkaaminen on opettajan omalla vastuulla.

Digipedagoginen taito

Digipedagogisilla taidoilla tarkoitetaan sitä, että opettaja kykenee arvioimaan digiopetuksen kokemuksiaan. Hän osaa suunnitella sisältömateriaaleja, oppimisprosesseja ja muotoilla toteutuksensa oppimisympäristöön opiskelijan opiskeltavaksi. Hän osaa ohjata opiskelijan metagognitiivisten taitojen (esimerkiksi muistamista, oppimaan oppimista, ajattelua, havaitsemista, tarkkaavaisuutta, luovuutta ja ongelmanratkaisua) kehittymistä resurssiviisaasti substanssin oppimisen ohessa. Toisin sanoen opettaja tietää mitä, miten, missä, milloin ja miten pitkään opettaa. Hän opettaa esimerkiksi mallintamalla, johdattelemalla tai ryhmässä työskentelemällä ja riittävän kauan.

Digipedagoginen taito tulee näkyväksi digiympäristöissä oppimisprosessin ohjaamisen ja opiskelumotivaatiota ylläpitämisen osaamisella. Digiopetuksen ja -oppimisen suunnittelu ja toteuttaminen konkretisoituu tavoitteiden, palautteen ja arvioinnin kautta opiskelijoiden osaamisen kehittymisenä sekä suoritettuina toteutuksina.

Opettajan digitaidot

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Etäopetustyötilasta digipedayhteisöön

Etäopetuksen käynnistyttyä keväällä 2020 Kareliassa pystytettiin Howspace-ympäristöön Etäopetustyötila. Karelialaiset oli kutsuttu tähän työtilaan toimijoiksi. Kuvasta 1 voi päätellä, että lähes puolet karelialaisista olivat aktiivisia työtilan käyttäjiä. Kommentointtiin innostui 1/5 käyttäjistä.

Aktiivisuusprosenttipiirakat

Kuva 1: Käyttäjä- ja kommentointiaktiivisuus

Aktiivisuus-käppyräkuvasta (kuva 2) näkyy, että maaliskuusta kesäkuun alkuun on ollut vilkkainta. Elokuussa, todennäköisesti opetuksen alettua vapaajaksojen jälkeen, ilmeni myös aika-ajoin aktiivisuutta. Vuoden loppupuoli aktivoi osallistujia myös tässä työtilassa.

Aktiivisuusviivakaaviona

Kuva 2: Aktiivisuuskäyrät

Työtila on nyt vuoden 2021 alusta uudistettu, siivottu ja jäsennetty. Tällä uudistustyöllä toivotaan keskustelujen keskittyvän paremmin teemaan kuin teemaan. Työtilan nimeksi tuli Digipedayhteisö. Uudelleen nimeämisen taustalla on se, että arjen hektisyys syö opettajalta aikaa perehtyä itsenäisesti kaikkeen sovelluskirjoon ja pedagogisiin suuntauksiin. Kollegoilta voi tässä työtilassa kysyä ”matalan kynnyksen” periaatteella vinkkejä ja vastaavasti jakaa omia.

Kaikki ei osaa kaikkea, eikä tarvitsekaan, joten yhteisönä olemme enemmän kuin yksi opettaja tai tukipalveluhenkilö. Joukkoomme mahtuu useita asiantuntijoita. Yhteisöön jokainen voi tuoda kysymyksiä, ideoita, osaamista ja tarpeita yhteisesti pohdittavaksi. Jokainen voi vinkkailla hyviä ja kokeilemisen arvoisia digipeda-käytänteitä. Jokainen opettaja on mukana Karelian opetustoiminnassa, kehittämässä sitä sekä osaltaan kokeilemassa uutta. Digipedayhteisönä me opitaan yhdessä!

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija