Avainsana-arkisto: verkko-opetus ja -ohjaus

Oppimisen ohjaamista prosessilla

Oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi, joka koostuu osista, moduuleista tai teemoista. Sellaisista kokonaisuuksista, joissa käsitellään joku yksittäinen toteutuksen sisältö. Vuorovaikutusta ovat tekstit, videot, yhteis- ja itseopiskeluaikojen toiminta, sovellukset, tehtävät, testit, keskustelut, tietokilpailut, äänestykset, palaute sekä arviointi. Sitä on kaikki toiminta, jota toteutuksella tehdään. Jokaisen sisältökokonaisuuden kohdalla on tärkeää tuoda esiin, mitä siinä opitaan. Johdannossa opettaja kertoo videoilla miksi ja kenelle toteutus on tehty. Mitä toteutuksen aikana opitaan, miten opitaan (esim. oppimistehtävin, yhteisöllisesti, yksin), miten oppimisprosessi etenee, mitä jatkuva palaute juuri tällä toteutuksella on. Ja kuka vastaa toteutuksesta ja miten hänet parhaiten tavoittaa.

Prosessikuva

Kuva: Toteutuksen osien sisällöt

Videot

Opettajan esittelyvideo on hyvä tehdä irrallaan toteutuksen sisällöstä, jolloin sen voi sisällyttää jokaiselle toteutukselle. Jos samalla esitellään toteutus niin sitä ei voi käyttää muilla niin saman opintojakson toteutuksilla tai eri opintojaksoilla.

Videot koetaan usein henkilökohtaisiksi, mikäli niissä samalla puhutellaan opiskelijoita. Kokeile! Videot auttavat vaikeiden asioiden sisäistämisessä, kun opettaja selittää konkreettisin esimerkein opittavaa asiaa. Salli opiskelijoiden ladata tallenteet itsellesi julkaisuaikasi (alle 14 päivää) puitteissa. Mikäli julkaisuaikasi on pidempi niin tallenteet on tekstitettävä.

Mitä osissa opiskellaan?

Kerro eri osien, moduulien, teemojen jne. sisällössä aina, mitä juuri tässä osiossa pitää oppia, mikä osion pääviesti on. Esimerkiksi sellaista sisältöä, joka muuttuu jatkuvasti ei ole tarpeen opetella ulkoa, vaan ajantasainen tieto on saatavana sisällöstä vastaavan taholta. Keskeiset käsitteet ja sellaiset sisällöt, jotka puolestaan pitää hallita opitaan esimerkiksi käytännön soveltamis- ja analysointitehtävillä. Opettaja tietää oppiaineen sisällöt, jotka haastavat opiskelijoita ja, jotka puolestaan ovat esimerkiksi itseopiskeltavissa. Aikaa kannattaa “tuhlata” haastavien sisältöjen läpikäyntiin. Ei itseopiskeltaviin.

Monimutkaiset, vaikeasti omaksuttavat asiat kannattaa havainnollistaa esimerkiksi kuvioin. Sanoittaa ja visualisoida ne sisällöt, jotka opiskelijan on muistettava. Osaamistavoitteet on hyvä kuvata opiskelijan kannalta konkreettisina ja realistisina. Oppimistavoitteiden on oltava sellaisia, jotka jokaisen opiskelijan on mahdollista saavuttaa opintopisteajassa. Ei yli- eikä alimitoitusta. Ajankäyttö aina positiiviseen suuntaan.

Osaamisen näytöt

Toteutuksen suorittamisen ja osaamisen näyttämisen keinoja on monia. Muun muassa itsearviointi (osien monivalintakysymykset), itsenäiset ja vertaisten kanssa käytävät pohdintatehtävät, moderoidut keskustelutehtävät, laskutehtävät, graafiset tehtävät (esim. käsitekartta, infograafi), blogi- ja artikkelikirjoitukset sekä perinteinen lopputentti.

Soveltavat tehtävät ja yhteisöllinen oppiminen aktivoivat sekä linkittää opiskelijoiden aiemman osaamisen ja uuden tiedon. Erilaiset virikkeet ja tehtävät (yksilö sekä ryhmä) aktivoivat aiempaa tietoa ja osaamista. Edellytä opiskelijoilta opetukseen valmistautuminen ja testaa opetustuokion alussa valmistautuminen. Opiskelijat osallistuvat opetukseen, kun pelisäännöt on selvät. Pelisäännöillä sitoutat opiskelijat opiskeluun ja osaamisen näyttöihin.

Ryhmätehtävät koetaan – riippuu toki keneltä kysyy – joko positiivisina tai negatiivisina. Osalle ne ovat neutraaleja. Toteutusten yhtenä pedagogisena periaatteena voisi olla positiivinen keskinäinen riippuvuus, sen synnyttäminen ja ylläpito. Erityisesti jos oppimistavoitteena on työelämätaidot.

Motivaation tiedostaminen

Toteutuksen päättäminen on yhtä tärkeää, kuin ennakkoon kohderyhmän tunteminen. Pyydä opiskelijoita kertomaan, mikä heitä innostaa ja motivoi toteutuksen sisällöissä. Mitkä ovat heidän omat tavoitteet. Käytä vaikka toteutuksesi arviointikriteerejä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen työkaluna. Kannusta opiskelijoita tuomaan esille niin oppimista edistävät kuin estävät asiat. Niin ennakkoon kuin opintojakson päättämisvaiheessa voit selvittää millä tavalla kukin opiskelija mieluiten opiskelee. Motivaatiotekijöihin et pääse käsiksi ellet kysy. Et esimerkiksi voi muuttaa sitä, minkä et tiedä toimimattomaksi.

Oppimisen tavoitteena jokaisella on, mitä ilmeisemmin saada aikaan pysyvää muutosta opiskelijan tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja ennen kaikkea käytännön tekemisessä. Oppimiskokemuksen suunnittelun avulla voidaan helpottaa jokaisen opiskelijan yksilöllistä oppimismatkaa, ja tehdä oppimisesta mahdollisimman antoisaa. Oppiminen alkaa, kun on motivaatiota oppia jotain uutta.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen tulevan kurssitoteutuksen suunnittelussa ja valittujen toteutusratkaisujen validoimisessa 

Johdanto 

Kun opettaja suunnittelee kursseilleen seuraavia toteutuksiahän voi hyödyntää edellisiltä toteutuksilta tekemiään havaintoja. Oppimisanalytiikka antaa opettajalle välineitä pukenäitä havaintoja tilastollisiin muotoihin, jotka sopivasti visualisoituina antavat opettajalle nopeasti tarkkaa ja tiivistä kuvaa kurssin pidemmän aikavälin tapahtumista epätarkkojen muistinvaraisten mielikuvien sijaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa on osana eAMK– ja APOAhankkeita kehitelty erilaisia keinoja tuoda Moodle-oppimisympäristöön kytketty oppimisanalytiikka opettajan kurssisuunnittelun tueksi.        

Tavoitteenamme oli hyödyntää oppimisanalytiikkaa kurssin suunnittelussa ja kehittämisessä (mm. käytettävyys, opittavuus, opiskeltavien asioiden järjestys) sekä todentaa sen kautta myös toimivat asiat, joita ei tarvitse muuttaa uuteen toteutukseen. 

Kurssin esittely 

Karelian tietojenkäsittelyn koulutuksen Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakso, laajuus 5 opintopistettä, on tarjolla ICT-koulutuspolun opinnoissa Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian opiskelijoille valinnaisena opintojaksona. Valinnaisuus tuo epävarmuutta vuosittaisten toteutusten välille, sillä osallistujien määrä voi vaihdella muutamasta kymmenestä pariin sataan osallistujaan. Lukumäärän suuruusluokka tarkentuu käytännössä opintojakson alkaessa. Tämä tuo haastetta opintojakson toteutuksen suunnitteluun sekä ennalta opettajalle resurssoidun työajan riittävyyden arviointiin työaikasuunnitelmia tehtäessä  

Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakso koostuu (1) alkutestitehtävistä, joissa testataan kurssilla tarvittava osaaminen, joka olisi hyvä olla kurssille osallistuvilla, (2) yksittäisistä teoriatehtävistä sekä laajemmasta (3) projektitehtävistä, joihin liittyy mobiiliresponsiivisen websivuston työstäminen lähtien aineiston keruusta, suunnittelusta, toteutuksesta päättyen käytettävyyden arviointiin ja testaukseen. Projektitehtävillä on arvioinnissa vahvempi painotusOpintojakson kaikki tehtävät ovat pakollisia. 

Opintojakso on jaoteltu Moodlessa osioihin (kuva 1), joihin jokaiseen kuuluu tehtäviä. Opintojaksolle on suunniteltu ohjattua palautusta siten, että osioissa pääsee etenemään sen jälkeen kuin edellisen opintojakson tehtävät on palautettu. Alkutestejä lukuun ottamatta tehtävien arviointi tehdään manuaalisesti. 

Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakson rakenne

Kuva 1. Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojakson rakenne.

Opintojakson toinen toteutus alkoi tammikuussa 2020, jolloin aloimme suunnitella analytiikan hyödyntämistä opintojakson kehittämiseksi. Kokemuksia opintojakson toimivuudesta oli jo ensimmäiseltä toteutukselta, mutta halusimme analytiikan avulla selvittää toisaalta, mitä pitää muuttaa opintojaksolla ja toisaalta myös saada vahvistusta omille oletuksillemme opintojakson toimivista kohdista. Kevään 2020 toteutus alkoi Moodlen Collaboraten kautta pidetyllä aloitusluennolla, jossa oli lyhyt johdatus kurssin sisältöön sekä esittely opintojaksolla opiskeluun liittyvistä asioista. Luento tallennettiin. Toteutuksella oli suositusaikataulu, mutta opiskelija pystyi etenemään hieman myös omassa tahdissaan.  

Menetelmän käytön kuvaus 

Analytiikan tarkentamiseksi kohti haluamiamme tavoitteita käytimme Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä suunnittelumallia, jonka käytön yleisiä periaatteita on kuvattu tarkemmin Karelian verkkojulkaisun VASUN artikkelissa (Gröhn et al. 2020). Web- ja mobiilikäyttöliittymät -opintojaksolla analytiikan tavoitteena oli keskittyä tarkastelemaan sitä, miten opiskelijoiden taustatiedot ja kurssin osioiden suoritusjärjestys mahdollisesti vaikuttavat kurssin menestyksekkääseen suorittamiseen. Pyrimme löytämään vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:  

  1. Onko osioille varattu työstöaikaa (liian vähän, sopivasti, liian paljon)? 
  2. Mitkä tehtävät pudottavat opiskelijat? 
  3. Miten lähtötasotestin tulokset korreloivat lopullisiin opintojakson tuloksiin? 
  4. Missä järjestyksessä opiskelijat tekevät projektiosion suunnittelu- ja toteutustehtäviä? 

Kahteen ensimmäiseen kysymykseen saatujen vastausten pohjalta pyrimme arvioimaan, nousevatko kurssitehtävien vaikeustasot sopivassa/samassa suhteessa opiskelijoiden tietojen karttumisen kanssa. Kolmannen kysymyksen avulla halusimme selvittää, miten ennakko-osaaminen auttaa opintojaksosta selviytymistä. Analytiikan kolmanteen kysymykseen antamien vastausten pohjalta pohdimmeonko kurssille tarvetta rakentaa erilaisia oppimispolkuja eritaustaisille opiskelijoille. Neljännen kysymyksen vastausten avulla pyrimme varmentamaan, että opiskelijat tekevät projektin eri osiot tietyssä oppimisen kannalta oleellisessa järjestyksessä. 

Havaintoja 

Se, että opiskelija käy Moodlessa avaamassa esimerkiksi jonkin aktiviteetin, ei vielä kerro sitä, kuinka paljon hän käyttää aktiivisesti aikaa kyseisen aktiviteetin parissa. Aika-arvion mittaamista varten onkin säädetty niin sanottu “paras arvaus”. Jos opiskelija avaa Moodlessa aineiston tai aktiviteetin, oletuksena on, että hän viettää sen parissa vähintään 15 minuuttia. Esimerkkikurssin ajallinen seuranta osoitti, että opintojakson suunniteltua viikkorytmiä noudatettiin melko hyvin, mutta tyypillisesti opiskelu painottui lähelle eräpäivää tai eräpäivään. Web-sivuprojektille oli varattu aikaa kaksi viikkoa, joista ensimmäisellä viikolla tapahtumia Moodleen leimautui vähän. Visualisoinnin tulos ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita, että opiskelija ei opiskelisi tuona aikana, koska www-sivun tekeminen ei tapahdu Moodlessa.  

Kun tarkastelimme tehtävistä saatuja arvosanoja, havaitsimme, etteivät mitkään yksittäiset tehtävät pudottaneet opiskelijoita. Yhdessä suunnitellun noudattamisen kanssa tämä havainto indikoi, että kurssin kokonaisrytmi ja yksittäisten vaatimustasot ovat tasapainossa keskenään. Tosin kahden tehtävän vaatimustasoa olisi visualisoinnin (kaavio 1) perusteella syytä tarkastella uudelleen, koska riittävää arvosanavaihtelua ei ollut. 

Mitkä tehtävät pudottava opiskelijan?

Kaavio 1. Mitkä tehtävät pudottava opiskelijan?

Ensimmäisen toteutuksen jälkeen opintojaksopalautteista ilmeni, että osalla osallistujista ei ollut tarvittavaa ennakko-osaamista. Ensimmäisellä toteutuksella kurssille ilmoittautuneita oli paljon, mutta myös kurssin kesken jättäneitä oli useita. Toiseen toteutukseen lisäsimme kurssikuvauksen esitietovaatimukset jo ennen oppimisanalytiikan käyttöönottoa. Tämä vähensi opintojaksolle ilmoittautuneiden määrää, mutta toisaalta keskeyttäneiden määrä oli pieni. Tehty korjaus sekä opintojakson ennakkotehtävät ja kurssin koko suorituksen analytiikka (kts. kaavio 1) tukevat ajatusta, että esitietovaatimukset edesauttoivat sopivan opiskelija-aineksen valikoitumista. Ennakkovaatimusten lisääminen yhdenmukaisti osallistujajoukkoa eikä näin ollen erilaisien oppimispolkujen suunnittelulle ole tarvetta.  

Kurssin tehtävistä osa oli erillisiä itsenäisiä kurssitehtäviä ja osa oli yhtenäisen kurssiprojektin yksittäisiä osia. Edellisen toteutuksen jäljiltä havaitsimme, että osa opiskelijoista siirtyy liian nopeasti projektin toteutusvaiheeseen, jättäen suunnitteluvaiheen minimiin. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opiskelijat palauttivat sivuston rakennetta esittävän vuokaavion sijaan jo toteutetun sivuston. Halusimme selvittää analytiikan avulla, tekevätkö opiskelijat tehtävät oikeassa järjestyksessä ja käyttävät riittävästi aikaa eri osioihin, etenkin projektin suunnittelu- ja toteutustehtävien osalta. Kaavio 2 kertoo, että projektin osalta tehtävät tehdään oikeassa järjestyksessä ja niihin käytetään aikaa.  Oivalsimme, että tehtävien järjestyksen tai osioiden ajastuksen muuttamisen sijaan suunnittelun tärkeyttä pitää korostaa tehtävien uudelleenmuotoilun kautta. Esim. Teettää kaksi erilaista sivustorakennetta esittävää vuokaaviota.  

Tehtävien suoritusjärjestys

Kaavio 2. Tehtävien suoritusjärjestys.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan koimme oppimisanalytiikan antaneen meille mahdollisuuden testata kyseisen opintojakson aiempien toteutusten pohjalta syntyneitä oletuksiamme nykyiseltä toteutukselta kerättyä oppimisdataa vasten ja auttaa tarkentamaan näkemyksiämme kurssin pedagogiikan osalta.  

Yksi opettajia aina kiinnostavista kysymyksistä on, kuinka paljon opiskelija viettää aikaa opittavan asian parissa (mm. tehtävät, annettu materiaali, luentotallenteet). Jos tähän halutaan vastaus analytiikan kautta, se edellyttää analytiikka-ajatuksen sisällyttämistä kaikkeen opintojakson suunnitteluvaiheeseen jo heti alusta alkaen rakennetta mietittäessä, jotta analytiikkaan tarvittavia jälkiä jää  

Kirjoittajat Sanna Kukkasniemi, lehtori ja Seppo Nevalainen, lehtori  

APOA-hanke
ICT-koulutuspolku, ISAT–UEF-yhteistyö 

Lähteet 

Gröhn, A. &  Öhman, M. & Väistö, L. & Suomalainen, M. 2020. Oppimisanalytiikkaa Svensk klinik Rautalankaruotsi -opintojaksolla. Vasu 6/2020. 

Etäopetustyötilasta digipedayhteisöön

Etäopetuksen käynnistyttyä keväällä 2020 Kareliassa pystytettiin Howspace-ympäristöön Etäopetustyötila. Karelialaiset oli kutsuttu tähän työtilaan toimijoiksi. Kuvasta 1 voi päätellä, että lähes puolet karelialaisista olivat aktiivisia työtilan käyttäjiä. Kommentointtiin innostui 1/5 käyttäjistä.

Aktiivisuusprosenttipiirakat

Kuva 1: Käyttäjä- ja kommentointiaktiivisuus

Aktiivisuus-käppyräkuvasta (kuva 2) näkyy, että maaliskuusta kesäkuun alkuun on ollut vilkkainta. Elokuussa, todennäköisesti opetuksen alettua vapaajaksojen jälkeen, ilmeni myös aika-ajoin aktiivisuutta. Vuoden loppupuoli aktivoi osallistujia myös tässä työtilassa.

Aktiivisuusviivakaaviona

Kuva 2: Aktiivisuuskäyrät

Työtila on nyt vuoden 2021 alusta uudistettu, siivottu ja jäsennetty. Tällä uudistustyöllä toivotaan keskustelujen keskittyvän paremmin teemaan kuin teemaan. Työtilan nimeksi tuli Digipedayhteisö. Uudelleen nimeämisen taustalla on se, että arjen hektisyys syö opettajalta aikaa perehtyä itsenäisesti kaikkeen sovelluskirjoon ja pedagogisiin suuntauksiin. Kollegoilta voi tässä työtilassa kysyä ”matalan kynnyksen” periaatteella vinkkejä ja vastaavasti jakaa omia.

Kaikki ei osaa kaikkea, eikä tarvitsekaan, joten yhteisönä olemme enemmän kuin yksi opettaja tai tukipalveluhenkilö. Joukkoomme mahtuu useita asiantuntijoita. Yhteisöön jokainen voi tuoda kysymyksiä, ideoita, osaamista ja tarpeita yhteisesti pohdittavaksi. Jokainen voi vinkkailla hyviä ja kokeilemisen arvoisia digipeda-käytänteitä. Jokainen opettaja on mukana Karelian opetustoiminnassa, kehittämässä sitä sekä osaltaan kokeilemassa uutta. Digipedayhteisönä me opitaan yhdessä!

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Oppimislupauksesta toteutukseen

Opintojaksojen toteutusten, kurssien suunnittelun hyväksi todettu työkalu on prosessimaisuus. Sen voit tehdä näkyväksi esimerkiksi piirtämällä tai post-it-lapuilla. Pääasia on, että teet prosessin näkyväksi niin itsellesi kuin opiskelijoille. Lähdet liikkeelle tavoitteista ja etenet vaiheittain toteutuksen testaukseen ja sen aloitukseen esimerkiksi oheisen kuvan mukaisesti.

Prosessikuva

Lopputuloksen määrittely

Lupaa vain sitä, mitä voit toteuttaa. Taustalla hyvään oppimiseen on opiskelijan motivaatio, jonka vahvistamisessa organisaation eri toimijat voivat auttaa opiskelijaa. Keskeisessä roolissa on opettaja, joka tukee opiskelijaa niin uuden oppimisessa kuin motivoitumisessa opiskeltavaan aiheeseen. Itselle on hyvä esittää kysymyksiä – ajatella ääneen, esimerkiksi:

  • Mitä osaamista ja taitoja oppijoilla on, kun oppimis- ja ohjausprosessi päättyy?
  • Mitkä ovat tavoitteet? Tavoitellaanko tällä toteutuksella uuden sisällön oppimisen lisäksi itseohjautuvuutta, pitkäjänteistä työskentelyä, sosiaalista toimintaa, itseopiskelua tai jotain muuta.
  • Tarjotaanko yksilöllinen ja osallistava oppimispolku, mahdollistuuko eriyttäminen?

Opettajan rooli oppimisprosessissa on aktiivinen siinä missä opiskelijankin. Ihan kaikissa kohtaamisen tilanteissa niin verkkovälitteisissä (virtuaalitunnit, sähköpostit, pikaviestintävälineet jne.) kuin luokkahuoneissa tai käytävillä tapahtuvissa tapaamisissa. Tärkeää on mahdollistaa matalan kynnys kohtaamisille. Läsnäolon ja ryhmään kuulumisen tunne on hyvä varmistaa jokaisen käytetyn viestintävälineen osalta. Osa välineistä voi heikentää läsnäolon tuntua ja osa puolestaan lisää sitä. Opettajan käyttämä pedagoginen lähestymistapa (esim. Käänteinen opetus​ – flipped learning tai Laatuaikaoppiminen – primetime learning tai ABC Learning Design​) auttaa osaltaan opettajaa läsnäolon toteuttamisessa. Kysy itseltäsi:

  • Miten oppimisen soveltaminen mahdollistuu?
  • Miten sosiaalisuus tulee näkyväksi?

Kaikilla opintojaksoilla ei opiskella yksin. Sosiaalisuuden voit tehdä näkyviin esim. Microsoft 365 -ympäristössä tai erilaisten virtuaaliseinien (esim. Padlet) työkalujen avulla. Ota yksi väline haltuun ja monipuolista sen käyttöä tekemisessäsi.  

Hyväksyttävä osaaminen – Oppimisprosessin suunnittelu

Oppimisympäristössä toteutuksen rakenne, prosessi toimii taustaohjaustyökaluna. Kysy itseltäsi:

  • Tukeeko oppimisympäristöön laatimani rakenne oppimisen motivointia?
  • Onko tarpeellista huomioida toteutuksen visuaalisuus? Auttaako se oppimista?
  • Voinko hyötyä vaikka pelillisyydestä tai erilaisista metaforista (esim. polku, vuori, talo, ruokalista…).
  • Mahdollistanko yksilöllisen oppimispolun, eriyttämisen?
  • Tiedänkö opiskelijoiden lähtötason?
  • Voinko hyötyä sosiaalisesta paineesta? Esim. tehtävien tekemisen tila näkyy kaikille tai sopisiko vertaisarviointi minun toteutukseen.

Kaikki visuaaliset ja pelillistämistoimet auttavat ja koukuttavat opiskelijaa työskentelemään ympäristössä ja saavuttamaan hyväksyttävä osaaminen. Voit pyrkiä auttamaan opiskelijaa ja linkittämään opittavaa asiaan hänen arjen käytäntöön/ilmiöön muun muassa oppimistehtävillä.

Hyvät kysymykset, jokaisen oppimistehtävän tai -materiaalin kohdalla, jonka voit itsellesi tehdä, ovat Millä tavalla juuri tämä -asia/taito näkyy opiskelijan arjessa?, Millä tavalla tämä sisältö vastaa tarvittavia työelämätaitoja? ja Millä oppimistehtävillä sekä toiminnalla opiskelija osoittaa hyväksyttävän osaamisen? Keskeistä oppimistehtävissä on palautteen anto ja työskentelyn arviointi. Oppimisympäristöihin integroidut videoneuvottelutyökalut (esim. Karelian Moodlen Collaborate) tukevat reaaliaikaista yhdessäoloa ja Collaboratella toteutetut ohjaus- ja/tai palautteenantotunnit vahvistavat läsnäolon tuntua sekä opiskelun imua.

Oppimistehtävissä vertaisarvioinnin keskustelualue sopii hyvin ryhmätöiden ja yhteistyöskentelyn välineeksi. Tehtävänantojen yhteydessä on erityisen tärkeää pohtia niiden selkeyttä, sopivuutta, konkreettisuutta sekä toimivuutta halutun ongelman ratkaisuun. Luetuta tehtävänantosi ulkopuolisella, esim. kollegalla, ennen tehtävän julkistamista. Siten varmistut ohjeiden riittävyydestä. Oletko ohjeistanut riittävän yksityiskohtaisesti, tietääkö opiskelija miten tehtävä tehdään, siihen vastataan ja miten arviointi toteutuu. Miten tämä tehtävä vaikuttaa kokonaisarviointiin ja miten tehtävästä saa suoritusmerkinnän. Erilaisiin kysymyksiin saat myös vastauksia toteutus toteutukselta, kun pyydät opiskelijapalautetta niistä. Palautteen pyytäminen on laadun tae ja sillä ohjaat opiskelijoita tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä opiskeltavan alan ydinosaamisen kehittämiseen ja osaamisen syventämiseen. Palaute auttaa kaikkia osapuolia toteutuksen kehittämis- ja uudistamistoimissa.

Opiskelija toimijana hyväksyttävässä suorituksessa

Opiskelija muun muassa:

  • lukee oppimateriaaleja, tehtävänanotoja jne.
  • katsoo opetustallenteita, videoita
  • kuuntelee äänitallenteita (podcast), opetustallenteita, videoita
  • tuottaa oppimistehtäviä
  • on sosiaalinen

Pohdi omassa opintojaksossasi onko siinä syytä huomioida sosiaalisuus. Sosiaalinen läsnäolo vahvistaa yhteisöllistä oppimista, mutta yksilöllinen oppiminen pitää mahdollistaa, mikäli yhteisöllinen oppiminen ei ole tavoitteena. Sosiaalisessa läsnäolossa on tärkeää tasavertaisuuden toteutuminen opiskelijoiden välillä tapahtuupa opiskelu sitten fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa.

Toteutuksen eri vaiheissa opiskelija arvioi omaa oppimista, tekemistä. Raivaa tieltään mahdolliset oppimisen esteet (esim. arkuus virheissä, puutteelliset valmistautumistavat) ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa sinun, opettajan ohjauksella. Opettaja auta opiskelijaa ymmärtämisessä, osaamisen kehittymisessä muun muassa avaamalla asiayhteyksiä laajoissa kokonaisuuksissa. Reflektoi opiskelijoiden kanssa siitä, mitä opiskelijat tarvitsevat työpaikalla tämän toteutuksen sisällöstä. Eilisen osaamista ei tarvita.

Käytäntöön vieminen – Testaus ja toteutuksen aloitus

Sinun, opettajan valitsema opetusteknologia, opetuksen välineet vaikuttavat toteutukseen ja sen onnistumiseen. Osaamisen vahvistamisesta valittujen teknologioiden käyttöön on huolehdittava. Yhdellä kertaa ei ole suositeltavaa ottaa useita välineitä haltuun, vaan edetä väline/toiminnallisuus kerrallaan. Tärkeää on varmistua, että valittu toteutuksen tekniikka toimii ja tuottaa halutun tuloksen.

Karelian aitojen Moodlen opiskelijatunnusten käyttö opintojakson testauksessa on hyvä käytänne. Ne löytyy intrasta esim. hakussanalla “Moodlen tekstitunnukset”. Opettaja ylläpidä, ponnisteluista huolimatta, omaa ammattitaitoa! Tunnista oma tasosi ja tarpeesi. Määrittele tavoite, kerro se avoimesti esimiehelle ja etene tavoitelähtöiseen suunnitteluun.

Kirjoittaja: Maarit Ignatius, monimuotopedagogiikan suunnittelija

Digivisio2030: Oppijan käyttäjämatkalla

Digivisio2030-hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu oppijan hyöty. Mistä hyöty sitten syntyy? Tarvitaan ainakin sujuvia digitaalisia palveluja, oppijan omassa käytössä olevaa, elinikäistä oppimista ja työllistymistä tukevaa dataa, monipuolisia ja saavutettavia opintopolkuja sekä oppimista tukevaa ohjausta ja pedagogiikkaa. Selvää on, että oppijan polut, tarpeet, osaaminen ja tavoitteet ovat usein hyvinkin erilaisia. Se mikä takaa yhdelle sujuvan oppimisen, voi toiselle olla jopa oppimisen este.

Digivisio2030-hankkeen ensimmäisessä työpajassa viime syksynä pohdittiin pienryhmissä erilaisia oppimisprofiileja, niille sopivia tulevaisuuden polkuja ja näiden polkujen mahdollistajia. Mukana työpajassa oli laaja joukko eri korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä työnantaja- ja keskusjärjestöjen edustajia.

Mitä tarvitsee Urhea Unelmoija, joka vastaa etsii omaa urapolkuaan ja opiskelupaikkaa? Entä Kokenut Kansainvälinen, joka haluaa kehittää osaamistaan ja löytää töitä Suomesta? Taito Työtön on elämänsä käännekodassa ja edessä on alan vaihto ja tuntuu, että aika on ajanut osaamisesta ohi. Mikä tukisi häntä osaamisen päivittämisessä? Omat haasteensa kohtaavat myös sairauden jälkeen uutta suuntaa pohtiva Keveä Kohtuullistaja, urallaan etenevä Mainio Manageri tai parempaa maailmaa toivova humanisti, Into Ikuinen.

       

Vaikka eri oppijaprofiilien tarpeet erosivatkin osin toisistaan, löydettiin työpajassa myös suuri joukko yhteisiä tarpeita ja kehittämisteemoja. Opintoihin hakuvaiheen kehittämistarpeina esille nousivat osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus, tekoälypohjainen analytiikka ja ohjaus sekä organisaatio- ja koulutusasteiden rajat ylittävät ohjauspalvelut. Avoimen koulutustarjonnan näkökulmasta keskeisinä tarpeina esille nousi aikaan ja paikkaan sitomaton, joustava monimuoto-opiskelu, pedagogisen laadun varmistaminen sekä yhteisöllisyyden rakentaminen joustavassa monimuoto-opiskelussa.

Digivisio2030-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää oppijan MyData-palvelu, joka kokoaa hänen koulutuksensa ja osaamisensa yhteen palveluun. MyData-palvelua varten kehittämistarpeina tunnistettiin digitaalinen osaamisportfolio, osaamisen kuvaaminen ja todentaminen sekä sujuvat AHOT-käytänteet. Oppijan datan hyödynnettävyys vähintään kansallisesti, osaamisen sertifiointi sekä jatkuva vuoropuhelu työelämän kanssa nousivat esille myös työllistymistä tukevina tekijöinä. Digitaalisissakin oppimisympäristöissä tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja mentorointia sekä opiskeluhyvinvointia tukevia palveluita ja toimintamalleja.

Lue lisää erilaisista oppijan poluista ja niiden mahdollistajista Digivisio2030-verkkosivustolta.

Marjo Nenonen
Koulutuksen kehittämispäällikkö
Digivisio2030-hankkeen ohjausryhmän jäsen

 

 

 

Opetus sujahtaa verkkoon

Kaaviokuva, keskiössä taidot

Opetus verkossa – etänä – edellyttää suunnittelua siinä missä lähiopetus (luokka- tai muussa oppimisen tilassa) toteutettava opetuskin. Etäopetukselle on monta eri määritelmää riippuen siitä, miten opetus toteuttaa. Etäopetuksen näytön paikka -wikissä on kirjattuna etäopetuksen eri määritelmät. Tässä blogsuksessa käytetään ensisijassa määritelmää Monimuoto-opiskelu verkossa ja etänä.

Monimuoto-opintojakson suunnittelu on hyvä aloittaa prosessikuvauksella. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi polkumaisella kuvakäsikirjoituksella. Siinä näkyväksi tehdään se, mitä polkua opiskelija kulkee (ei kuvata opettajan työskentelyprosessia), mitkä ovat vaiheet ja mitä välineitä ja/tai menetelmiä käytetään. Lähtökohtana on aina opintojakson opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, sisältö, arviointikriteerit ja opintopistemäärä (ajankäyttö). 

Terveydenhuollon logistiikkaopintojakson prosessikuva.

Esimerkki polkumaisesta kuvakäsikirjoituksesta. Case: Terveydenhuollon logistiikka -opintojakso. Ignatius. M. 2020.

Kuvakäsikirjoitus (polkua tai muuta metaforaa käyttäen) on visuaalinen suunnitelma, jossa oppimisprosessia konkretisoidaan teemojen/aiheiden, tehtävien ja sisällön avulla. Em. esimerkkikuvaan tulee vielä sisällyttää tehtävien, ajankäytön sekä arvioinnin/palautteen saannin/tavan kohdat. Tämän tyyppinen visuaalinen kuvakäsikirjoitus havainnollistaa, niin opettajalle opintojakson suunnitteluvaiheessa kuin opiskelijoille opintojakson esittelyssä, opintojaksolla käytettävät monimuoto-opetuksen erilaiset menetelmät ja työskentelytavat:

  • itsenäistä työskentelyä
  • työskentelyä pienryhmässä
  • työskentelyä opettajan johdolla.

Kareliassa etäopetuksen toteuttamisessa hyödynnetään tuettua Moodle-oppimisympäristöä. Mobiilisovelluksia: QuizletKahootSocrativeSeppoEducaplay ja Mentimeter kerätään parhaillaan kokemuksia muun muassa kielten opetuksessa. Olipa käytössämme, mikä tahansa ympäristö on keskeistä se, että käytettävistä sovelluksista oppija:

  • löytää oppimateriaalit
  • voi palauttaa tehtäviä
  • on vuorovaikutuksessa ja työskentelee vertaisten ja opettajan/ohjaajan kanssa
  • saa ohjausta ja palautetta niin rakenteen, sisältömateriaalin kuin eri toimijoiden taholta.

Oppimisprosessi etenee teemasta/aiheesta toiseen ja kukin teema/aihe sisältää: teeman tavoitteet, oppimistehtävät, materiaalit, vuorovaikutuksen, arvioinnin ja palautteen. Tavoitteena kaiken aikaa on osaaminen. Niiden saavuttamiseksi on tavoitteet pilkottava pienempiin osatavoitteisiin esimerkiksi teemoittain/aiheisiin. Suunnittelussa kiinnitetään huomio myös niin yksilö- kuin ryhmäprosesseihin. Mahdollistetaanko yksilöllinen aikataulu ja/tai eteneminen. Opiskeleeko ryhmä yksilöinä, yhdessä suurena ryhmänä vai pienryhmissä? Nämä prosessit on hyvä kertoa ja selventää opiskelijoille esimerkiksi johdantoluennossa. Kaikki se, mitä ei kerrota jää opiskelijan omaksi päätelmäksi ja pahimmoillaan siitä muodostuu virheellinen tulkinta. Esimerkiksi tehtävien palautteesta, jos ei kerrota, minkälaista palautetta ja keneltä opiskelija tehtävästä saa. Olettaa opiskelija, että hän saa yksilöpalautetta. Näitä “pelisääntöjä” on syytä myös kerrata, muistuttaa opiskelijoille, aika ajoin oppimisprosessin aikana.

Oppimistehtävät ovat keskeisiä osaamisen kehittymisessä. Opiskelija oppii tehtäviä tehdessään muun muassa uusia asioita, taitoja, tiedonprosessointia ja tavoitteellista työskentely. Myös ohjeet ja täsmäohjeistus on etäopetussisällöissä tärkeässä roolissa. Ohjeet kuljettavat oppimisprosessin työskentelyä ja sisältö eteenpäin. Etäopetusta toteuttaessa ei ohjeita ja ohjeistusta ole koskaan liikaa. Tänä päivänä niin ohjeistuksessa kuin muussa sisällöntuotannossa on hyvä huomioida saavutettavuusasiat. Monesti ohjeistusta tai oppimistehtäviä laaditaan Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Saavutettavasti.fi-sivustolla on ohjeet saavutettavien Word-asiakirjojen tekemiseen. Saavutettavuus.fi-sivustolta löytyy myös muita saavutettavat asiakirjat -ohjeita. Niitä ohjeita voi hyvin soveltaa eri ympäristöissä toimiessa ja sisältöä tuottaessa.

Työskentelyn suunnittelussa on hyvä listata kaikki ne mahdollisuudet tai tarpeet, joissa opiskelijaa aktivoidaan oppimaan. Oheisiin kuviin on listattu symbolein eri vuorovaikutustapoja/-työkaluja niin lähi- kuin verkkokontaktissa. Huom. symbolit eivät ole tyhjentäviä.

Lähikontaktissa käytettäviä työkaluja.

Lähikontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Verkkontaktissa käytettäviä työkaluja.

Verkkokontaktissa opiskelijan aktivoinnissa hyödynnettäviä työkaluja. Ignatius. M. 2020.

Kirjoittaja monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius

Oppimista innoittava oppimistehtävä

Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Oppimisprosessi kannattaa suunnitella kokonaisuutena, jossa oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimistehtävien merkitystä e-oppimisessa on käsitelty blogimerkinnöissä osassa 1 ja osassa 2. Tämä blogiteksti pohjautuu Hanne Kolin (2016) teokseen ”Innoita oppimaan”, joka muuten löytyy myös sähköisenä kirjana Karelia AMKn kirjastosta!

Millainen on hyvä oppimistehtävä?

Oppimistehtävä voi parhaimmillaan ohjata oppijaa oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Uuden oppiminen voi kohdistua mm. tiedollisen tai taidollisen osaamisen, tiedonhaun, ajatteluprosessien, työskentelytapojen tai yhteisöllisen toiminnan kehittymiseen. Oppimistehtävä on osa oppimisprosessin kokonaisuutta, joilla opettaja pedagogisesti ohjaa oppimista asetettujen tavoitteiden suunnassa. Hyvä oppimistehtävä herättää kiinnostuksen aiheeseen ja aktivoi ja motivoi oppijaa. Ja tähän liittyy selkeä viestintä, johon oppimistehtävän laatimisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita, varsinkin verkossa.

Onnistuneen oppimistehtävän elementit

Onnistuneessa oppimistehtävässä selkeä viestintä on ensisijaisen tärkeää. Tehtävänannon tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Pidä lauseet lyhyinä ja yksinkertaisina. Tee ”rautalankaohjeet” selkokielellä. Jokaisen osallistujan tulee ymmärtää tehtävänanto. Näin vältyt myös ylimääräisiltä tehtävänantoon liittyviltä sähköposteilta.

Onnistuneessa oppimistehtävässä on näkyvillä vähintään seuraavat elementit

  1. Otsikko
  2. Oppimistehtävän tavoitteet
  3. Aikataulu ja ajankäytön arviointi
  4. Aineistot ja materiaali
  5. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)
  6. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä
  7. Palautus
  8. Arviointi ja palaute
  1. Otsikko

Otsikoi oppimistehtävä sen sisältöä kuvaavasti. Otsikko itsessään kannattaa laatia mielenkiintoa herättäväksi ja ”iskeväksi”. Oppimistehtävän nimessä toimii hyvin myös kysymysmuodot, koska ne voivat aktivoida ajattelua. Oppimistehtävän otsikossa on hyvä tulla esille, onko kyseessä tiimitehtävä vai yksilötehtävä. Mikäli opiskelijat palauttavat tehtävän esim. Moodleen, nimeä palautuspaikkana toimiva aktiviteetti oppimistehtävän nimellä. Lisäksi opiskelijoilta on tullut palautetta, että jos otsikossa on oppimistehtävän palautuspäivämäärä, se helpottaa aikataulujen seuraamista. Oppimistehtävän muut elementit voi näppärästi kirjoittaa palautuspaikkana toimivan aktiviteetin tekstilaatikkoon.

  1. Oppimistehtävän tavoitteet

Kirjaa tavoitteet, joita oppimistehtävän avulla on oppimisprosessin kokonaisuudessa tarkoitus saavuttaa. Tämä orientoi opiskelijaa ajattelemaan, millaista osaamista oppimistehtävän avulla on tarkoitus kerryttää.

  1. Aikataulu ja opiskelijan ajankäytön arviointi

Aikatauluta työskentely, että opiskelija voi suunnitella omaa ajankäyttöään. Aikataulutus sisältää ajankäytön arvion palautusajan määrittämisen. Ajankäytön arvio on oleellinen osa oppimistehtävää. Sen avulla opiskelija hahmottaa riittääkö tehtävän tekemiseen lyhyt hetki, vai täytyykö asiaan perehtyä syvällisemmin. Palautusajan määrittämisessä Moodlen Tehtävä-aktiviteetti toimii parhaiten, koska tehtävän voi aikatauluttaa opiskelijoiden sähköiseen kalenteriin. Kun oppimistehtävien ajankäytön arviointi ja palautusaikataulu on suunniteltu koko oppimisprosessista, on opiskelijan helpompi kalenteroida omaa ajankäyttöään. Myös opettajan on helpompi arvioida, mihin opintojakson aika kuluu opiskelijan näkökulmasta. Aikataulutuksessa auttaa oppimisprosessista tehty pedagoginen käsikirjoitus, joita oppimistapahtumat tukevat.

  1. Aineistot ja materiaali

Kirjaa opiskelijan tarvitsemat aineistot ja materiaalit tai niiden hankintatavat. Aineisto ja materiaali voi olla opettajan ennakkoon valitsema tai opiskelija voidaan ohjata hankkimaan oppimistehtävässä tarvittavan aineisto ja materiaalin. Mikäli opiskelija ohjataan hankkimaan tarvittava aineisto itse, kannattaa oppimistehtävän tavoitteissa huomioida tiedonhankintataitojen kehittyminen.

  1. Tehtävänanto (tai työskentelyohje)

Kuvaa tehtävänannossa (tai työskentelyohjeessa) konkreettinen toimeksianto, mahdollisimman yksinkertaisesti. Mikäli oppimistehtävä sisältää vaihtoehtoisia toimintatapoja, vaihtoehdot kuvataan tähän.

  1. Vinkkini, kuinka edetä oppimistehtävässä (oppimistehtävän vaiheistus)

Oppimistehtävä kannattaa vaiheistaa eli pilkkoa pienempiin palasiin. Tämä on ikään kuin työskentelyohje tai toimintaohje, miten oppimistehtävässä kannattaa edetä. Opettajan äänen ja roolin esiintuominen voi lisätä ohjauksen näkyvyyttä oppimistehtävässä, jonka vuoksi tämän kohdan voi otsikoida ”Vinkkini, kuinka edetä tehtävässä”.  Tarkentavat ohjeet ”kohta kohdalta” periaatteella annettuna voivat tukea oppimaan oppimista ja tuoda prosessinomaisuutta työskentelyyn. Tämän myötä opiskelija tuntee itsensä aikaansaavaksi ja tehtävä etenee. Selkeimmillään toimintaohje on pilkottu osiin ”käskymuodossa”, esimerkiksi näin:

  1. Tutustu innostavan oppimisprosessin suunnittelun ja oppimistehtävän luomisen periaatteisiin teoksesta: Hanne Koli. (2016) Innoita oppimaan, erityisesti sivut 21–31 ja 67–78. Löydät teoksen Karelia AMKn kirjastosta e-kirjana.
  2. Listaa onnistuneen oppimistehtävän elementit Word-tiedostoon (vähintään kohdat 1-8).
  3. Kirjaa tämän jälkeen jokin olemassa oleva oppimistehtäväsi edellä listaamiesi elementtien avulla uudella tavalla.
  4. Tallenna laatimasi oppimistehtävä Karelia AMK:n OnDriveen. Ohjeet tiedostojen tallentamiseen OneDriveen.
  5. Lähetä uudella tavalla kirjaamasi oppimistehtävän linkki OneDrivesta kollegallesi (tai opiskelijoillesi) sähköpostilla vertaisarvioitavaksi ja pyydä häneltä palautetta a) selkeydestä ja yksiselitteisyydestä sekä b) selkokielisyydestä. Ohjeet tiedostojen jakamisesta OneDrivesta löydä Karelia AMKn video-ohjeista, Moodlen etusivulta.
  6. Pohdi oppimistehtävän suorittamiseen liittyen ja saamasi palautteen ja itsearvioinnin avulla seuraavia asioita a) millaisia ajatuksia oppimistehtävän rakentaminen ja tehtävänannon laatiminen sinussa herätti ja b) miten aiot muuttaa toimintaasi tulevaisuudessa?
  7. Kokoa tekemäsi toimenpiteet Word-dokumentille otsikoiden ne dokumenttiin seuraavasti: 1. Alkuperäinen oppimistehtävän tehtävänanto, 2. Uusi, innostavan oppimistehtävän tehtävänanto, 3. Saamani palaute ja 4. Pohdintani

Oppimistehtävän laadusta riippuen tässä voi käyttää myös väljempää, prosessimaista kieltä ”kohta kohdalta”: Valintavaihe, Analyysivaihe, Työstövaihe ja Yleismallin luominen/Kokonaisuuden luominen. Mikäli oppimistehtävässä on oleellista määritellä, millä välineillä työskennellään (sovellukset, alustat, muut digitaaliset välineet), se kannattaa ohjeistaa työskentelyohjeen yhteydessä.

  1. Oppimistehtävän palautus

Anna selkeät ohjeet missä muodossa palautus tehdään ja minne. Esimerkki: Palauta kokoamasi Word-dokumentin linkki OneDrivestasi tälle palautusalustalle 1.6.20xx mennessä. Mikäli saat kirjattua palautuksen ohjeet selkeästi jo tehtävänantoon (työskentelyohjeeseen), niin tämä kohta on tarpeeton. Oppimistehtävän palautuksen muoto voi olla esim. liite vai verkkolinkki. Liitteenä tai verkkolinkkinä voi olla Word-dokumentti, PP-esitys, kuvio, kuva, video, tms. Varmista, että olet Moodlen työkalussa määrittänyt asetukset niin, että tiedoston ja verkkotekstin/linkin liittäminen on mahdollista. Oppimistehtävän palautuksen paikka kirjataan myös näkyville, onko se tähän tehtävänpalautusalustalle (suositeltava), keskustelualueelle vai opettajan sähköpostiin (ei suositeltava).

  1. Arviointi ja palaute

Kerro opiskelijalle, millä kriteereillä oppimistehtävä arvioidaan. Näin opiskelija tietää millä perusteella hän saa arvioinnin ja/tai palautteen oppimistehtävästään. Voit linkittää laatimasi arviointikriteerit (tai Karelia AMKn yleiset arviointikriteerit) tehtävänantoon (tai työskentelyohjeeseen). Oppimistehtävien arviointi täytyy suunnitella huolella, koska se arviointi ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden toimintaa oppimisprosessin aikana. ”Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan” (Virtanen, Postareff & Hailikari 2015). Arvioinnissa oleellisinta lienee, että arvioinnissa huomioidaan niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden kannalta keskiössä.

Kirjaa myös, miten ja millaista palautetta hän saa oppimistehtävästä.  Ja millä aikataululla. Palaute voi perustua itse-, vertais-, tiimiarviointiin ja/tai opettajan tekemään arviointiin. Opiskelija kehittyy palautteen avulla ja palautteen antamisen kehittämisen tarve nousee esiin OPALA-kyselyissä joka vuosi.

Kirjoittaja Sini Puustinen, lehtori, TtM, Tft, PT

Lähteet:

  • Koli, H. 2016. Innoita oppimaan. Miten luoda oppimiselle mahdollisuuksia ja tehdä oppimisesta mukaansatempaavaa. House of Leading & Learning Oy.
  • Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 22 (1), 3–11.

Yhtä aikaa läsnä verkossa

Etä- ja verkko-opiskelun suosio on kasvanut huomattavasti viimevuosina ja nyt poikkeustilan päällä ollessa entisestään. Luokkahuoneessa tapahtuva, perinteinen opetus on nyt estynyt. Siirtyminen etä- ja verkko-opiskeluun on Kareliassa mahdollista muun muassa Moodle-oppimisympäristöä käyttäen.

Karelian oppimisympäristöt tuovat vapautta, mutta samalla myös vastuuta jokaiselle niiden käyttäjälle ja osaamista kartuttavalle. Opiskelijat ovat vastuussa oman opiskeluaikataulun järjestämisestä monessa kohtaa enemmän kuin luokkahuoneessa, oppilaitoksen tiloissa opiskeltaessa. Vastuunotto omista opinnoista ja myös vertaisten edistymisestä opinnoissa kasvaa yksilötasolla huomattavasti. Etä- ja verkko-opiskelussa oma-aloitteisuus ja itsenäinen vastuunotto korostuu. Hatunnosto jokaiselle opiskelijalle sekä opettajalle eri digivälineiden pikaisesta haltuunotosta.

Karelian Moodle-oppimisympäristössä Collaboraten kautta etä- ja verkko-opetus toteutuu näin:

Ennakkoon:

  1. Luo opintojakson Moodle-tilaan Collaborate-aktiviteetti.
  2. Tiedota opiskelijoille, että opetus toteutetaan Collaboraten kautta.

Online:

  1. Avaa esitettävät materiaalit (dokumentit / verkkosivut / jne.) Firefox-selaimeen.
  2. Avaa tietokoneelta Chrome-selain ja sitä kautta Moodle ja siellä oleva Collaborate kurssihuone.
  3. PowerPoint-esityksen tai PDF-dokumentin jakaminen:
    • Collaborate kurssihuoneen avautuduttua avaa näytön oikeasta alakulmasta ”Collaborate-paneeli / Open collaborate panel”.
    • Valitse ”Jaa sisältöä / Share content”.
    • Valitse ”Jaa tiedostoja / Share Files”.
    • Valitse ”Lisää tiedostoja / Add Files”  ja lataa koneeltasi haluamasi tiedosto.
    • Tiedoston latauduttua, valitse oikeasta alakulmasta ”Jaa nyt / Share Now”.
  4. Laita mikrofoni päälle Collaborate ikkunan alaosasta.

Tarvittaessa opettajan voit tallentaa verkkosession. Ohjeet Moodlen opettajan ohjeessa.

Lopettaaksesi Collaboraten sulje kaikki ikkunat. Collaborate sulkeutuu automaattisesti samalla.

Opettaja voi halutessaan käyttää myös muita reaaliaikaisia yhteyksiä. Osa opettajista hyödyntää AC:ta tai Teams:a opetuksessaan.

Kirjoittajat monimuotopedagogiikan suunnittelija Maarit Ignatius ja opetusteknologia-asiantuntija Minna Rokkila

Digiaikanakin tarvitaan… yhteisiä tiloja oppimiseen!

Karelia–ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjen kehittämishanke ja siihen liittyvä pedagogisen kehittämisen hanke tarjosivat iskuryhmällemme (Pilvi Dufva, Mikko Hyttinen, Päivi Sihvo, Marika Turkia ja minä) syyn pakata laukkumme ja suunnata askeleet kohti Hollantia ja Delftin teknillistä yliopistoa. Tavoitteenamme oli tutustua korkeakoulun digitaalisten opetusmateriaalien tuotantoympäristöihin sekä Teaching Lab –toimintaan, joka keskittyy opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

TU Delft onkin maailman ykkösiä MOOC–tuotannossa. Kurssituotannossa he eivät enää yritä kilpailla määrällä, vaan löytää aiheet, joille on suuri kysyntä. Tavoitteena on koulutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ajatuksella “Educate the World”. TU Delftin suosituin kurssi liittyykin tällä hetkellä sähköautoihin – toki robotisaatio ja kiertotalouskin ovat vahvasti esillä. Kurssitarjonnasta esimerkki.

MOOC–tuotantoa on opettajan tukena toteuttamassa yhdeksän henkilön tuotantotiimi, josta löytyy asiantuntemusta mm. käsikirjoittamiseen, tekijänoikeuksiin ja videomateriaalien tuotantoon. Digitaalisen materiaalin tuotantotiloja löytyy aina ammattimaisista studioista yksinkertaisiin ja helppokäyttöisiin tee-se-itse-studioihin, joissa opettaja voi huolehtia nauhoituksesta yhtä nappia painamalla. Toki yliopistolta löytyvät myös laajat AR/VR-tekniikan tuotantotilat.

Hienojen digitaalisten tuotantotilojen sijaan ehkä suurimman vaikutuksen itseeni tekivät kampuksen monipuoliset oppimisympäristöt. Erilaisia tiloja löytyi runsaasti niin yksinopiskeluun kuin ryhmätöihinkin eri puolilta kampusta – ja ne olivat aivan täynnä opiskelijoita. Monimuoto-opetukseen panostaminen on nostanut pinnalle tarpeen erilaisten fyysisten oppimisympäristöjen rakentamiseen. Digitaalisuus ei suinkaan tarkoita, että fyysisten oppimisympäristöjen tarve katoaa: sen sijaan tarvitaan monipuolisia ja viihtyisiä tiloja yksin ja yhdessä oppimiseen!

Kirjoittaja Koulutuksen kehittämispäällikkö, Marjo Nenonen

Työkalu digiohjauksen laadun itsearviointiin – Tulossa

Vaikka eAMK-hankkeen päätösseminaari onkin jo takana, kehittämistyö hankkeessa jatkuu vielä kevään ajan. Viimeisteltävänä ovat vielä muun muassa digiohjauksen laatukriteerit ja niihin liittyvä työkalu, jonka avulla voidaan arvioida digiohjauksen laatuaSaimme eAMK–hankkeen päätösseminaarissa tammikuussa jo testailla, miten työkalu toimii ja samalla antaa palautetta kysymyksistä. 

Itsearviointityökalun avulla voi ohjaustoimintaa tekevä itse arvioida omaa toimintaansa. Samalla työkalua voidaan hyödyntää myös organisaatiotasolla tapahtuvassa itsearvioinnissa. Työkalua voivat hyödyntää niin ohjaus- kuin neuvontatyötä tekevät henkilöt. Näin työkalu palvelee meillä Kareliassa aika suurta osaa henkilöstöä. 

Digiohjauksen laatukriteerit on jaettu neljään teemaan:  

  • digiohjauksen palvelukokonaisuus  
  • digiohjaus toimintoina – prosessi ja tapahtuma  
  • digiohjaajan osaaminen ja ohjauksen menetelmät sekä ympäristöt   
  • tietosuoja, tietoturva ja eettisyys.

Vastaan tuli muun muassa seuraavia arvioitavia väitteitä: 

  • Ohjauspalveluissa huomioidaan koulutuksen kansainvälistymisen tuomat ohjaustarpeet (mm. aikaero, palvelukieli ja palvelukulttuuri). 
  • Ohjaaja on varmistanut sovitun ohjausympäristön toimivuuden ja varautunut miten toimia tarkoituksenmukaisesti teknisissä häiriötilanteissa. 
  • Digitaalisesti tuotettuja hyvinvointipalveluita (esim. terveys, liikunta, mielenterveys) on integroitu ohjausprosessiin. 
  • Video- ja äänimateriaaleissa on huomioitu tekstiraita tai erillinen tekstitiedosto. 

Kysymykset koskevat digiohjausta hyvinkin monesta näkökulmasta. Ainakin näin ensi kokeilulta työkalu vaikuttaa oikein hyvältä välineeltä digiohjauksen ja –neuvonnan kehittämiseen. Kunhan työkalu valmistuu, tiedotamme siitä lisää – stay tuned. Työkalu on viimeistelyssä ja valmis maaliskuussa, mutta voit halutessasi tutustua laatukriteereihin ja työkaluun jo nyt.

Lisätietoja eAMK:n digiohjaussivulta.

eAMK–terveisin,
kirjoittaja Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö