Hei! Olen Ilkka ja opiskelen fysioterapiaa toista vuotta Karelia ammattikorkeakoulussa. Suoritan Voimalassa toista harjoitteluani, jonka kesto on 5 viikkoa. Voimala on koulun oppimisympäristö, missä moniammatillisesti suunnittelemme, kehitämme ja toteutamme hankkeita yhteistyössä ulkoisten toimijoiden kanssa. Muihin hankkeisiin voit tutustua selaamalla Voimalan blogia.

Yhtenä hankkeena Voimalassa teimme yhteistyötä P-KTT:n, eli Pohjos-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry:n kanssa. P-KTT on maakunnan työttömien yhdistysten kattojärjestö. Heidän toimintansa tarkoituksena on edistää työttömien henkistä ja fyysistä hyvinvointia, valvoa heidän etujaan ja tarjota maksutonta neuvontaa. Järjestö tekee yhteistyötä muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa ja sitä tuetaan Veikkauksen varoilla.

Tiistaina 8.5 olimme kahden terveydenhoitajaopiskelijan kanssa Nurmeksessa Näre ry:n kanssa yhteistyössä toteutetussa tapahtumassa. Ennen varsinaista ohjelmaa meille esiteltiin Näre ry:n toimintaa, mihin kuului esimerkiksi kirpputori, oleskeluun tarkoitettu olohuone sekä Närekartano, missä meidänkin tapahtumamme järjestettiin.

Päivän teemana meillä oli kipu ja sen hoitaminen. Kerroimme osallistujille mitä kipu on, miksi sitä tulee ja miten sitä voi hoitaa lääkkeettömästi, sekä vähän lääkkeistä. Painotimme vahvasti myös milloin kannattaa hakeutua terveydenhuollon piiriin. Esittelimme erilaisia fysikaalisia hoitomuotoja ja perusteluja niiden käytölle. Osallistujat kyselivät aktiivisesti meiltä esityksen edetessä, mikä monipuolisti esitystä entisestään. Kipuesityksen jälkeen pidimme taukojumpan ja viimeisenä osiona oli kipuvisa, sekä kipupiirroksen täyttö. Kipupiirroksen tarkoituksena oli saada ihmiset keskustelemaan mahdollisista kivuistaan ja niihin liittyvistä historioista. Keskustelua syntyikin paljon ja kaikki osallistuivat aktiivisesti.

Saamamme palaute oli todella positiivista ja itsekin olimme tyytyväisiä. Keskustelimme jo mahdollisesta jatkosta syksyllä ja tekemämme yhteistyö on koettu todella arvokkaaksi. Tämän kaltaiset teemapäivät ovat mainio tapa viedä tietoa kentälle ja kohdata ihmisiä, jotka muuten saattaisivat jäädä vaille apua ja tukea. On todella tärkeää tukea työikäisten henkistä ja fyysistä jaksamista, jotta heidät saadaan pidettyä työkykyisinä ja taataan voimavarat arkeen.

Ilkka, fysioterapeuttiopiskelija

Moro, olen Moilasen Sami 26-vuotias fysioterapiaopiskelija Karelia-ammattikorkeakoulusta. Suoritan toista käytännön harjoitteluani Voimalassa. Täällä opit työskentelemään moniammatillisissa tiimeissä. Aikatauluista ja muista asioista sopiminen sekä sovituista asioista kiinni pitäminen ovat taitoja, joita sinulta vaaditaan Voimalassa. Toisinaan kompromissejakin joutuu tekemään!

Valitsin blogipäivitykseni kantavaksi aiheeksi tänä keväänä käyntiin pyörähtäneen Muistin virkistäjät-ryhmän. Ryhmässä on kahdeksan jonkin muistisairauden kanssa elävää ihmistä. Heti ensimmäisellä kerralla ryhmästä muotoutui todella yhtenäinen. Vertaistuen suuri, voimaannuttava merkitys nousi vahvasti esille.

Muistin virkistäjät-ryhmän tuokiot ovat pitäneet sisällä fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista harjoittelua. Joka kerran tavoitteena on ollut mahdollisimman monipuolisen tuokion järjestäminen. Ryhmäläiset ovat olleet esimerkillisen hienosti mukana kaikessa, mitä olemme heidän aktivoimiseksi suunnitelleet. Vapaamuotoista keskustelua aiheesta kuin aiheestakin on riittänyt joka kerralla. Muistin virkistäjät on varmasti monelle ryhmäläiselle tärkeä ja helppo keino saada sosiaalisuutta sekä vertaistukea elämäänsä.

Voimalaa voin suositella lämpimästi kaikille! Täällä opit työskentelemään monipuolisesti erilaisten ihmisten/ihmisryhmien parissa.

Kiitos ja tsemppii,
Sami ”Pappa” Moilanen
fysioterapeuttiopiskelija

Moi, olen sh-opiskelija Emmi ja suoritan Voimalassa perhehoitotyön harjoittelua tänä keväänä. Takana on nyt viisi ja puoli viikkoa harjoittelua, vielä olisi muutama päivä jäljellä. Harjoittelu Voimalassa on ollut silmiä avaava kokemus aikaisempiin harjoitteluihini verrattuna. Taustalla minulla on 5 eri harjoittelua sairaanhoitajan opinnoissa ennen tätä. Valitsin Voimalan perhehoitotyön harjoittelupaikakseni oikeastaan sen takia, että halusin mahdollisimman laajan ja monimuotoisen harjoittelukokemuksen lasten ja perheiden parissa. Aiempaa kokemusta projektityöskentelystä minulla ei juurikaan ollut, joten lähdin harjoitteluun avoimin mielin.

Alkuun Voimala tuntui todella haastavalta, sillä projektiluonteensa vuoksi kalenterin hankkiminen ja ajankäytön tarkka suunnittelu on välttämätöntä. ”Ilman” omaa ohjaajaa työskenteleminen tuntui myös aika erikoiselta. Ensimmäinen viikko meni nopeasti pelkästään tutustuessa Voimalan projekteihin ja suunnitellessa kalentereita yhdessä tiimin kanssa. Alkujäykkyyden jälkeen harjoittelu alkoi kuitenkin sujumaan kuin omalla painollaan. Tottuminen kuitenkin vei oman aikansa.

Voimalassa meillä on ollut käyntejä mm. Oma aika-perheissä. Itse kävin vain yhdessä näistä yhteistyöperheistä, jossa oli 3kk ikäiset kaksospojat. Oma aika-perheeseen meneminen ensimmäistä kertaa oli jännittävää, enhän ollut koskaan hoitanut vauvaa ja nyt vastassa niitä olikin kaksi. Jännitys kuitenkin laantui heti perheeseen mentyä, sillä äiti oli oikein rento ja lapset suloisia. Vauvojen hoitaminen onnistui hyvin ja koen oppineeni perheessä ydinasiat vauvojen tarpeista.

Perheitä kohtasimme myös nimensä mukaisesti Perheentalolla, jossa pidimme Nalleneuvolaa ja lapsiparkkia 0,5-6 v. lapsille. Nalleneuvolan pitäminen oli leppoisaa ajanvietettä lasten kanssa leikkien. Hoitotoimenpiteiden tekeminen lelunallelle näytti olleen pikkuhoitajien mielestä oikein hauskaa. Lapsiparkissa tehtävämme oli huolehtia lapsista sen aikaa, kun vanhemmat ovat luennolla. Sanoisin oppineeni Perheentalon toiminnassa paljon siitä, miten lasten kanssa toimitaan ryhmissä ja miten heille ollaan turvallisia aikuisia.

Projekteinamme oli myös Paiholan vastaanottokeskuksen lapsiperheille suunnattua tekemistä, sekä Luovin ammattiopistolle teemapäivän pitämistä. Paiholan lapsiperheille suunnattu toimintailtapäivä oli onnistunut, vaikkakin osallistujia oli vähemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Uskon kuitenkin, että jokainen tiimistämme koki päivän onnistuneena ja työntäyteisenä yhteisenä asianamme. Luovilla pidimme rastia seksuaalisuudesta,sekä unesta. Luovi oli upea paikka, täynnä ihania opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan. Uskon, että juuri Luovi oli se paikka, josta sain eniten oppimiskokemuksia sairaanhoitajuuttani varten.

Vaikka Voimala tarjoaakin monipuolista harjoittelua erilaisissa paikoissa, täytyy sanoa, että päällimmäisenä minulle tästä harjoittelusta jää mieleen Tiimi 1 ja sen jäsenet. On ollut todella mukavaa työskennellä tiimin jäsenten kanssa, jotka ovat kaikki aivan huipputyyppejä. Voimala on antanut minulle vahvuuksia sekä itsenäiseen-, että tiimityöskentelyyn. Olen oppinut mitä vahvuuksia minulla on tiimin jäsenenä, sekä myös sen, mitä minun tulee omassa tiimityöskentelyssäni parantaa tulevaisuudessa.

Voimala on hyvä paikka sellaiselle, joka kykenee itsenäiseen työskentelyyn, mutta haluaa myös toimia tiimissä tasavertaisena jäsenenä. Voimalassa opiskelijana teet kaikkea sitä, mikä jää ns. ”normiharjoittelussa” kokematta. Tällaisesta harjoittelumahdollisuudesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti olemalla mahdollisimman aktiivinen. Kokemuksesta voin myös sanoa, että kannattaa järjestää oma lukujärjestys niin, ettei muita opintoja ole yhtä aikaa harjoittelun kanssa. Antoisaa harkkaa Voimalaan meneville!

Emmi, sairaanhoitajaopiskelija

Hei kaikki. Olen Vuorisen Jere, 21-vuotias fysioterapian opiskelija Karelia AMK:sta. Harjoitteluni Voimalassa kestää yhteensä 5 viikkoa, ja nyt on viimeinen viikko edessä. Suoritan nyt vasta ensimmäistä harjoitteluani, ja mielestäni Voimala oli todella hyvä paikka aloittaa käytännön harjoitteluni.

Blogipostaukseni kertoo AULIS –hankkeen kautta mukaan tulleista asiakkaista, joita minun aikanani ehti olemaan kaksi. Asiakkaat olivat aluksi todella varautuneita, eivätkä he nauttineet sosiaalisista tilanteista kovinkaan paljoa. Asiakkaiden tulosyy AULIS –hankkeeseen oli erinäiset mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä pitkäaikaistyöttömyys.

Asiakkaiden kanssa kävimme paljon kuntosalilla, sekä Joensuu Areenalla juoksemassa ja tekemässä kuntopiiriä. Tavoitteenamme oli se, että asiakkaat saavat ammattitaitoisen seuralaisen kuntosalille, jolloin he saavat tarvittaessa neuvoa harjoitteluunsa, sekä myös kynnys kuntosalille menemiseen laskee. Kävimme heidän kanssaan kuntosalilla poikkeuksia lukuun ottamatta 3 kertaa viikossa.

Kuten jo mainitsin, aluksi asiakkaat olivat hyvin varautuneita, sekä sisäänpäin kääntyneitä. Heidän kanssaan työskennellessä tuli olla todella avoin, pirteä sekä puhelias, ja valmis puhumaan mistä tahansa aiheesta. Minä koin saavani heidän kummankin luottamuksen kahden ensimmäisen kerran aikana, jolloin juttu alkoi luistaa todella hyvin, ja rohkenivat kyselemään mieleen tulleita asioita, ja tavoitteisiin päästiin.

Kuten asiakkaat, myös minä sain tapaamisista paljon irti. Opein vuorovaikutustaitoja ennestään täysin tuntemattoman kohderyhmän kanssa (MiPä), ja kehityin terapeuttina askeleen edemmäs. Aluksi tapaamiset jännittivät, ja juttelu ei meinannut sen vuoksi lähteä rullaamaan, mutta jo muutaman tapaamisen jälkeen olin kuin toinen ihminen. Tiesin milloin puhua mitäkin, ja luin omasta mielestäni tilannetta kuin ammattilainen. Kaikin puolin AULIS –hanke oli siis todella opettavainen ja tärkeä askel kohti fysioterapeutin ammattia, ja olen todella kiitollinen Voimalalle tästä kokemuksesta.

Jere ”Jermu” Vuorinen, fysioterapeuttiopiskelija

Opiskelen Karelia-ammattikorkeakoululla sairaanhoitajaksi kolmatta vuotta. Voimalassa pääsin suorittamaan neljännen perustason harjoitteluni, joka oli ikäosaamisen harjoittelu, eli vanhushoitotyötä. Voimalassa pääsin olemaan monessa eri projektissa mukana organisoimassa, suunnittelemassa, sekä kehittämässä toimintaa. Moniammatillisuutta mielestäni tuli myös hyvin opittua uusien yhteistyötahojen tultua Voimalan toimintaan mukaan.

Voimalassa oli harjoitteluni alussa mukana ensimmäistä kertaa lähihoitajaopiskelijoita Riveriasta, sekä Wärtsilän kampukselta medianomiopiskelija. Lisäksi kolme musiikinala nopiskelijaa olivat koko kevään niin sanotusti Voimalan käytössä. Tämä oli erittäin hyvä voimavara erityisesti vetämämme muistiryhmän osalta, koska musiikilla on tutkittu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa juuri muistiin. Vanhan ajan laulut myös yhdistivät ryhmää, kun kaikki lauloivat yhdessä.

Koulussamme sairaanhoidon koulutuksen lisäksi järjestetään myös koulutusta sosionomeille, terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille. Niin sanottu ydintiimi koostui pääasiallisesti näistä aloista. Työtehtävien jakaminen ja tuntien suunnittelu luonnistui oikein jouhevasti. Jokainen oma-aloitteisesti toi omaa ammatillista osaamistaan ja tietämystään tiimin käyttöön. Tämä ei pelkästään tehnyt tiimityöskentelystä helppoa, vaan antoi tiimille erittäin hyvät edellytykset niin tiimihengen kehittymiseen kuin myös uusien innovaatioiden kehittämiselle.

Eri ryhmien vetämiselle olimme myös suunnitelleet tiimin sisällä työparit. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelua suorittavat olivat mukana päihdekuntoutujien projektityössä. Itse tein geriatrista hoitotyötä, joka Voimalassa opiskelijan roolissa oli aivan erilaista kuin aikaisemmin missään muualla. Työn laadun erilaisuus korostui muun muassa ryhmien vetämisenä ja painottuen terveyden edistämisen ohjaamiseen. Työparit myös muuttuivat aikataulujen vaihtuessa. Eli siis kaikki pääsivät työskentelemään kaikkien kanssa.

Mielestäni paras asia Voimalassa on ollut nimenomaan työn ja työskentelytapojen monipuolisuus ja monimuotoinen toteuttaminen. Ammatillisten taitojen hiominen on edistynyt osaltani erittäin hyvin, niin eettisen ajattelutapojen kuin sosiaalisten tilanteiden tuomien keskusteluhetkien tilannetajun karttumisella. Kipinä yhdistyksissä työskentelyyn ja eri hankkeita kohtaan on herännyt ja mahdollisuuksien määrä avartunut.

Toivon, että Voimalaan saataisiin isommat tilat opiskelijoita varten, koska se saattaisi myös lisätä eri ammattialojen kiinnostusta tulla töihin tai harjoitteluun.

Ystävällisin terveisin,
Niina
sairaanhoitajaopiskelija, muusikko

Hei! Olen Samuli, 26-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Kontiolahdelta. Suoritan Voimalassa mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelua. Mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelu on osa mielenterveyden- ja päihdetyön opintoja. Harjoittelun kesto on 5 viikkoa ja noihin viikkoihin on mahtunut vaikka sun mitä.

Voimalassa harjoittelu oli itselle erittäin positiivinen kokemus. Voimalassa ei varsinaisesti ole ohjaavaa opettajaa hönkimässä niskaan joka päivä, mikä muissa harjoittelupaikoissa, esim, sairaalalla tai vuodeosastoilla on, vaan miellä ohjaavat opettajat löytyivät omista työnurkistaan, tai he tulivat aina välillä kyselemään, mikä meininki meillä on. Tämä toi itselle ja muille ryhmäläisille paljon vastuuta. Olet itse vastuussa kaikista ryhmistä mitä vedät ja jos joku juttu menee reisille, ei voi muuta tehdä, kun katsoa peiliin. Projektien suunnitteluvaiheessa ohjaavat opettajat olivat paljon mukana. Heidän tietotaito oli todella hyödyllistä ja he avasivat meille hyvin erilaisia näkemyksiä projekteihin liittyen.

Työryhmämme (tiimi 2) koostui muitten alojen opiskelijoista. Meitä oli sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja terveydenhoitajaopiskelijoita samaan aikaan mukana. Osa suoritti mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelua ja osa ikäosaamisen harjoittelua. Ryhmähenki oli meillä kyllä hyvä ja oli aina kiva tulla töihin. Hommat luistivat, kun työryhmän kanssa oli helppo sopia eri ryhmien vedot ja suunnittelut jne. Myö mipä (Mielenterveys- ja päihdetyön) harkkalaiset vedettiin pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvät projektit ja ryhmät ja ikäosaamisen opiskelijat sitten enemmän ikääntyneisiin liittyvät.

Itse pääsin olemaan mukana monissa projekteissa, mutta päällimmäisenä jäi itselle mieleen Aulis-projekti, jonka pääsin aloittamaan Voimalan projekteista. Kyseessä siis Mipä-asiakkaille suunnattu tukiprojekti, jossa kävimme mipä-asiakkaan kanssa liikkumassa ja jumpilla. Ensimmäinen asiakas sanoi palaverissa, että kerran viikossa voisi aloittaa salilla käynnin, mutta se yllätti heti, että asiakas halusikin sitten 3 kertaa viikkoon käydä jumpalla, ja myöhän käytiin. Tuossa projektista itselle jäi hyvä maku, kun sai itse pistää sen aluille ja käydä sen asiakkaan kanssa jumpilla ja olla vähän niin kuin se personal traineri hänelle. Projektista oli kanssa infoa yhdessä seminaarissa mikä järjestettiin Joensuussa, joten asiakkaita tulee varmasti lisää. Tällä hetkellä asiakkaita on 2 ja yksi asiakas on taas kiinnostunut toiminnasta.

Summa summarum. Voimalasta jäi harjoittelu paikkana todella hyvä maku, 5/5. Ensimmäinen viikko oli vähän ihmettelemistä ja projekteissa pyörimistä, mutta toiselle viikolle sai jo omat projektit rullaamaan ja viikot menivät erittäin nopeasti. Tällaista harjoittelua ja kokemusta sairaanhoitaja ei voi saada muualta, kun täältä. En usko, että sairaaloilla tai vuodeosastoilla sairaanhoitajat vetävät näin paljon mitään projekteja, vaan siellä keskitytään siihen hoidolliseen puoleen pääasiassa. Jos ryhmien vetäminen ei ole vielä tuttua juttua ja se jännittää, niin täällä sitä saa tehdä ja täällä se kokemus ja varmuus ryhmien vetämisestä tulee.

Samuli, sairaanhoitajaopiskelija

Hei,

olen Heidi 2. vuoden fysioterapiaopiskelija Karelian ammattikorkeakoulusta. Teen toista käytännön harjoittelua voimalassa Keväällä 2018. Harjoittelun pituus on 5 viikkoa yhteensä.  Voimalan harjoittelu opettaa työskentelemään moniammatillisessa yhteistyössä sekä työskentelemään projektiluontoisesti. Harjoittelu koostui useista teemapäivistä, ryhmistä ja tuokioiden suunnitteluista.

Aloittelimme Voimalassa keväällä 2018 Muistin Virkistäjät-ryhmän, joka toimii yhteistyössä Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Ryhmä on toiminut aikaisempinakin vuosina. Ryhmä koostui työikäisistä muistisairautta sairastavista henkilöistä. Ryhmän ideana on saada vertaistukea ryhmäläisiltä, selviytymään arjen haasteista, yhteistä mukavaa tekemisestä ja löytää vastauksia mietityttäviin kysymyksiin.

Aloitimme tämän kevään toiminnan tutustumalla ryhmäläisiin etukäteen vierailemalla Muisti ry:llä, jossa heidän viikoittainen kokoontuminen yleensä tapahtuu. Osallistujat kertoivat taustoistaan, sairaudestaan ja sairauden tuomista haasteistaan. Oli mielenkiintoista päästä näkemään osallistujat etukäteen, sillä itsellä ei ole ollut aikaisempaa muistisairauksista ja varsinkaan työikäisten muistisairaiden parissa työskentelystä. Pääasiassa ryhmäläiset ovat siis fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta haasteita tuottaa muistin kanssa ja se tuo arkeen monenlaisia uusia haasteita ja vaikeita tilanteita. Ryhmäläisiltä kartoitettiin millaisen toiminnan he kokevat tarpeelliseksi ja millaisia toiveita ja ehdotuksia heillä olisi meille antaa suunnitteluun.

Ensimmäinen tapaaminen amk:lla oli onnistunut kokonaisuus. Ohjelmassa oli nimikylttien askartelua, jutustelua/vertaistuen saaminen, jumppatuokio, musiikki- ja tietovisa pareittain. Osallistujat olivat tyytyväisiä tuokioon ja kiittelivät kovasti pirteää asennetta sekä mieluisaa ohjelmaa. Osallistujia oli kahdeksan ja kaikki olivat aktiivisesti toiminnassa mukana. Toinen kerta koostui muun muassa keskustelusta, musiikkiesityksestä, kuntotestauksesta ja keskustelusta. Muisti ryhmä jatkuu vielä harjoitteluni päätyttyä, mutta jokainen kerta on erilainen ja suunnittelussa huomioidaan erityisesti osallistujien toiveet ja palautteet.

Ryhmä toiminta oli mieluisaa minulle, sillä osallistujat olivat motivoituneita ja innostavia. Muistiryhmän avulla tuli etsittyä enemmän tietoa muistisairauksista, hoidosta ja ennaltaehkäisystä, joka lisäsi entisestään oppimistani. Ryhmän ohjaaminen oli todella mieluisaa ja antoisaa, sillä ryhmäläisiltä sai palautetta ja näki osallistujille onnistumisen hetkiä. Jatkossa ymmärtää paremmin millaisia haasteita muistisairaalla on niin arjessa kuin myös ohjaamistilanteissa.

Heidi, fysioterapeuttiopiskelija

Olen Helena ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Karelia AMK:sta. Suoritin opintoihini kuuluvan mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoitteluni Voimalassa maalis-huhtikuun 2018 aikana.

Ennen harjoittelun alkamista mielessä risteilivät monenlaiset ajatukset harjoittelusta, toisaalta kovasti mietitytti mitä tuleman pitää ja toisaalta taas koin hyvänä asiana, että pääsisin näkemään ja kokemaan niin kovin erilaista harjoittelua, mitä edelliset ja tulevatkin olisivat sisällöltään.

Voimalan toiminta oli minulle ennen harjoittelua aikalailla tuntematonta. Harjoittelun alettua ja vähän aikaa siihen tutustuttua tuli huomattua, miten monipuolista ja tärkeää työtä siellä tehdään. Pääosassahan ovat opiskelijat suunnitelmineen ja toteutuksineen. Täytyy todeta että todella mahtavaa työtä opiskelijat yhdesssä tiimeissä saavat aikaan! Tässä korostuu hyvin tiimityön ja moniammatillisen työn voima.

Koska minun harjoitteluni oli mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelu pääsin mukaan näkemään ja tekemään erilaisiin ryhmiin ja tapahtumiin. Tutuiksi tulivat ainakin  Avot-kuvapuhelut perhekoteihin, Touhutuokiot L23-osastolle ja ”Voimaannuttavaa stressinhallintaa”-ryhmä.

Moni varmasti mietti minkälaista harjoittelu Voimalassa voisi olla? Kannattaa mennä rohkeasti ja kokeilla! Itselleni jäi hyvät muistot ja ryhmät ja tapahtumat joihin pääsin osallistumaan, olivat tarpeellisia ja niissä oli ohjaajankin roolissa mukava olla.

Helena, sairaanhoitajaopiskelija