Ikäosaaminen elää käsitteenä ja etenee käytännön tekoina

Arja Jämsén & Tuula Kukkonen

Ikäosaamisen käsite on elänyt ja tarkentunut vuosien varrella. Ikäosaamisen käsitteen perusta on kuitenkin säilynyt: on tärkeätä tarkastella ikääntymistä sekä yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä että yksilötasolla, ja ehdottomasti laajemmin kuin sosiaali- ja terveysalan kysymyksenä.

Olipa kerran kevät 2009 Pohjois-Karjalassa. Tavan mukaan ilmassa oli taas paljon ideoita ja kehittämisaihioita. Sattuma puuttui peliin. Saimme tietää, että maakunnassa jaossa olleiden EU-hankerahojen rippeitä oli vielä pussin pohjalla. Jos meillä olisi pieni ja kompakti, maakunnan näkökulmasta tärkeä teema, voisimme saada rahoituksen nopeaan selvitys- tai kartoitushankkeeseen.

Lamppu syttyi arkihavainnosta: maakunnassa oli yllättävän paljon ikääntymiseen liittyvää kehittämistoimintaa, koulutusta ja tutkimustakin. Oli myös kehittämisintoisia ihmisiä, jotka osasivat ennakoida tulevaa ja näkivät kehittämisen paikkoja. Väki ikääntyy niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin. Oli selvää, että tarvitaan palveluita ja osaavaa henkilökuntaa.

Kokosimme ripeällä aikataululla maakunnan vanhuspalveluihin ja ikääntymiseen liittyvät kehittämishankkeet yksiin kansiin (Jämsén & Koivumäki 2009).  Samalla syntyi vahva yhteinen oivallus, ettei perinteinen sosiaali- ja terveydenhuollon vanhustyöhön ja -palveluihin nojaava osaaminen ja kehittäminen riitä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Se, mitä tarvitaan, ei niinkään ole ”vanhuuspuhetta”, vaan ikääntymispuhetta. Ja se, mitä nyt ja jatkossa tarvitaan, on ikäosaamista.

Ensimmäisen kerran ikäosaamisen käsitettä avattiin vuonna 2009, ja siitä lähtien sitä on käytetty ja kehitelty pohjoiskarjalaisissa koulutus- ja kehittämisverkostoissa. (Jämsén & Koivumäki 2009; Jämsén & Kukkonen 2010; Nuutinen & Jämsén 2011; Jämsén 2013.)

Tuntui tärkeältä nimetä, mistä puhutaan, kun puhutaan vanhuuteen, ikääntymiseen, vanhuspalveluihin, vanhustyöhön, koulutukseen ja kaikkeen muuhunkin teemaan liittyvästä yhteisestä osaamisesta. Yhteinen nimike kokoaa yhteen pirstaleisen vanhuspalvelujen ja -työn sekä koulutuksen ja kehittämisen monimuotoisuuden. Samalla käsite ehkä myös nostaa ikäosaamisen arvoa ja merkitystä paremmin näkyville.

Katse kohti ikääntyvää yhteiskuntaa

Vanhuspalvelujärjestelmät, vanhustyön sisällöt ja hoitomenetelmät ovat olleet runsaan tutkimuksen ja kehittämisen kohteina erityisesti sosiaali- ja hoitotieteissä. Vanhuspalveluissa ja vanhustyössä toki riittääkin kehittämisen ja uudistamisen tarvetta. Ikäosaamisen käsitteen avulla haluamme kuitenkin avartaa katsetta vanhuspalveluista ja vanhustyöstä laajemmin ikääntyvän yhteiskunnan suuntaan.

Mielestämme nyt tarvitaan ensisijaisesti laajaa näkemystä, osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa koko yhteiskunnan, sen eri osien ja tasojen näkökulmasta. Tähän ajatteluun kuuluvat olennaisesti myös ikäihmisten oma toimijuus ja osallisuus, osaaminen ja kokemukset. Tässä mielessä ikäosaamisen käsitteeseen on alusta lähtien sisältynyt emansipatorisuuden, valtaistamisen, idea ja lähtökohta.

Osallisuuden vaatimus on noussut esille koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Meneillään olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja maakuntauudistukseen on kirjattu kansalaisten, asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus. Tästä on esimerkkinä muun muassa Kuntaliiton, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja Siun soten toimittama opas osallisuuteen: Kuulethan sie minnuu – kokemuksia Siun sotesta ja osallisuudesta suurten muutosten ytimessä (Pyykkönen & Partanen 2016). Myös ikäihmisten oma toiminta uudistuksen moottoreina muuttaa perinteistä vanhuskuvaa ja siten myös ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä. Tästä on yhtenä esimerkkinä Proud Age -liike, joka on tavoittanut tämän näkökulman tuomalla ikäkeskusteluun uutta, räväkkää ja kapinallistakin ajattelua vanhenemisesta ja vanhuksista. (Proud Age 2017).

Ikäosaamisen käsite ja ajattelu ovat eläneet ja tarkentuneet vuosien varrella. Siihen ovat vaikuttaneet lukuisat yhteistyössä kirjoitetut artikkelit ja julkaisut, opiskelijoiden opinnäytetyöt, ikäihmisten kommentit ja ihmettelyt sekä muut moninaiset pohdinnat ja keskustelut. Myös ympäröivän yhteiskunnan ja palvelujärjestelmien muutokset, poliittisten ideologioiden painopisteiden siirtymät ja yhteiskunnan yleinen ilmapiiri vaativat ikääntymiseen liittyvän ajattelun tarkistamiseen. Ikäosaamiseen on yhteiskunnallisena käsitteenä jo sisäänkirjoitettu avoimuus ja herkkyys, refleksiivisyys. Ikäosaamisen käsitteessä pyritään häivyttämään sektorirajoja, korostamaan kokemusasiantuntijuutta ja luotaamaan ikääntymisen ilmiötä laaja-alaisesti.

Mitä ikäosaamisella tarkoitetaan

Ymmärrämme ikääntymisen laajana ja monimuotoisena ilmiönä. Ikääntymisen vaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan monialaista ja -tieteistä osaamista. Ikäosaaminen on tietoa, taitoa, asenteita ja etiikkaa. Ikäosaaminen koskettaa kaikkia yhteiskunnan tasoja, yksilöitä ja yhteisöjä.  Lisäksi tarvitaan myös ikäihmisten omaa osaamista ja osallistumista. Osaamisen ytimessä on sosiaali- ja terveysalan tieto ja taito. (Jämsén & Kukkonen 2010).

Näin määrittelimme ikäosaamisen vuonna 2010. Tässä halusimme korostaa ikääntymisen monitahoisuutta. Se ei mahdu yksilölliseen ikääntymiseen eikä fyysiseen raihnaisuuteen. Se ei myöskään tarkoita vain vanhuspalveluita eikä järjestelmiä tai viranomaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi lääketiede tai hoitotiede ovat yksinään turhan kapeita tieteenaloja ikääntymisen ilmiöiden käsittelyyn, ymmärtämiseen tai hoitoon. Tarvitaan monitieteistä ja monialaista osaamista. Halusimme tiedon ja taidon lisäksi nostaa vahvasti esille asenteiden ja etiikan merkityksen. Joskus asenteet saattavat olla se kaikkein merkityksellisin ulottuvuus ikääntymisen näkökulmasta.

Ikäosaaminen tarvitsee monialaisuudesta ja monitieteisyydestä huolimatta – tai juuri sen vuoksi –  kotipesän. Näemme ikäosaamisen ytimen sosiaali- ja terveysalan tiedossa ja taidossa, sillä ikääntyminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus ja ilmiö.

Seuraavassa tarkentamisen ja kehittämisen vaiheessa vuonna 2014 nostimme vielä aikaisempaa vahvemmin esille ikäosaamisen eri tasoja. Ikäosaamista tarvitaan ja se kytkeytyy ikääntymisen niin yhteiskunnallisiin, yhteisöllisiin kuin yksilötasonkin vaikutuksiin. Tavoitteena on tarkastella näitä eri tasoja samanaikaisesti. Yksilö- tai yhteisötason vaikutukset eivät ole irrallaan yhteiskunnallisista vaikutuksista – ja päinvastoin. Ikäosaamisen tarve näyttäytyy kaikkialla, missä ihmisiä kohdataan ja ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Sitä tarvitsevat niin vanhat kuin nuoretkin.

Ikäosaaminen on ikääntymiseen ja sen yhteiskunnallisiin, yhteisöllisiin ja yksilöllisiin vaikutuksiin liittyvää osaamista. Ikäosaaminen on sekä ammatillista että kokemuksellista osaamista, joka kokoaa yhteen ikäihmisiä, asiantuntijoita, ammattilaisia ja kehittäjiä eri aloilta. Ikäosaamisen ytimessä on sosiaali- ja terveysalan tieto ja taito. Ikääntyminen koskettaa koko yhteiskuntaa, ja ikäosaamista tarvitaan kaikkialla, missä ollaan tekemisissä ihmisten ja heidän moninaisten elämän olojensa kanssa. (Jämsén & Kukkonen 2014.)

Haluamme tässä ikäosaamisen määrittelyssä korostaa ammatillisen osaamisen rinnalla erityisesti myös kokemuksellista osaamista ja näkemystä. Ikäosaamisen keskeinen ydin on yhteisessä osaamisessa. Mukaan tarvitaan ikäihmisiä ja ammattilaisia, käytännön työntekijöitä ja tutkijoilta – ja vielä eri aloilta. Silloin alkaa syntyä uudenlaista ajattelua ja uutta luovaa ikäosaamista.

Ikäosaaminen on nostettu Pohjois-Karjalassa yhdeksi keskeiseksi strategiseksi painoalueeksi muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiohjelman toimeenpanossa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2017). Ikäosaaminen on myös yksi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kolmesta kehittämisteemasta (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2017).  Ikäosaamisen viitekehyksestä nousevia kehittämishankkeita valmistellaan ja rahoitetaan, ja ikäosaaminen nähdään yhtenä aluekehityksen mahdollisuutena ja tulevaisuuden voimana.

Ikäosaamisesta ikäystävällisyyteen

Ikäosaamiselle on kansainvälisessä yhteistyössä ollut vaikea löytää luontevaa ja suhteellisen yksiselitteistä käsitettä englanninkielellä. Kielentaitajat ovat tarjonneet käännöksiksi muun muassa ”ageing knowledge, ”knowledge on ageing” ja ”competence in ageing”.  Mikään näistä ei kuitenkaan mielestämme osu ihan naulan kantaan.

Jatkossa käytämmekin yhä useammin ikäystävällisyyden käsitettä.

Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan ikääntymiseen liittyvien ilmiöiden ja iän huomioimista eri elämänalueilla. Ikäystävällisyyttä ja ikäosaamista voidaan kuvata sisäkkäisiksi käsitteiksi: ikäosaaminen edistää ikäystävällisyyttä ja sitä kautta ikäihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Yhteiskunnassa ja yhteisöissä tarvitaan ikäosaamista, jotta ikäystävällisyys voi toteutua. Näin ollen emme hylkää ikäosaamisen käsitettä: se on yhä tarpeen, kun puhumme esimerkiksi koulutuksesta ja kehittämisestä.

Ikäystävällisyyden käsite helpottaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä käsitteet ”Age-Friendly” sekä ”Ageing-Friendly” ovat käytössä laajasti Euroopassa ja muualla (Towards an Ageing-Friendly World 2017). Eurooppalaisittain taustalla on aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012, jota jatkaa Euroopan Unionin aloite ikäystävällisestä Euroopasta, Ageing-Friendly Europe, vuoteen 2020 mennessä. (Global Ageing-Friendly Cities: A Guide 2017.) Eurooppalaisen teemaverkoston AFE-Innovnet ´n tavoitteena on edistää ikäystävällistä ajattelua ja ikäystävällisiä ympäristöjä. Ikäosaamisen näkökulma liittyy tähän vahvasti: tarkoituksena on eurooppalaisittain vahvistaa rakenteellista ja teknistä tietämystä ja osaamista ikäystävällisistä ympäristöistä sekä vaikuttaa myös asenteisiin. (Towards an Age-Friendly Europe 2017.)

Konkreettisen esimerkin ikäystävällisestä ajattelusta ja sen toteuttamisesta tuo englantilainen Manchester. Suur-Manchesterin alueella asuu yli 2,5 miljoonaa ihmistä, ja alue tavoittelee maailman ensimmäisen ikäystävällisen kaupungin asemaa. Manchesterin ikäohjelmassa vahvistetaan ikäystävällisiä ympäristöjä ja naapurustoja, tehdään tutkimusta ja arvioidaan ikäystävällisyyden etenemistä sekä vahvistetaan palvelujen ikäystävällisyyttä. (Our age-friendly Work 2017; Manchester: A Great Place to Grow Older 2017.)

Palvelujen ikäystävällisyyden vahvistamiseksi Manchesterissä lisätään tietoisuutta ikääntymisestä ja ikäohjelman periaatteista sekä edistetään ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää palveluita. Samalla ikäihmisten terveys ja hyvinvointi kohenee. Merkille pantavaa on, että Manchesterin ikäohjelma on hahmoteltu kattamaan kaikki yli 50-vuotiaat. Ohjelmassa korostetaan pieniä askeleita. Työ etenee muun muassa selkeiden ja käytännönläheisten oppaiden kautta. (Living in Manchester 2017.)

Kohti ikäystävällisiä yrityksiä

Yksi ikäosaamisen sovellusalue on yritysten ikäosaamisen vahvistaminen. Tätä tarvitaan, jotta ikäihmiset saisivat mahdollisimman hyvin tarpeisiinsa vastaavia tuotteita ja palvelua, ja jotta yritysten asiakaspalvelu olisi mahdollisimman ikäystävällistä.

Olemme kehittäneet ikäosaavan yrityksen konseptia (Jämsén 2013). Konseptin kehittämisen seuraavassa vaiheessa puhumme ikäystävällisestä yrityksestä. Tästä teemasta ilmestyy kevään 2017 aikana kirja ”Ikäystävällinen yritys – senioriasiakkaat tulevat!” Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Kirja on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka haluavat vahvistaa ikäystävällisyyttään.

Lähteet

Age-Friendly environments in Europe (AFEE). 2017. World Health Organization. Regional Office for Europe.http://www.euro.who.int/en/health-topics/Life-stages/healthy-ageing/activities/age-friendly-environments-in-europe-afee

Global Ageing-Friendly Cities: A Guide. 2017. Ageing and Life Course, Family and Community Health. World Health Organization. http://www.who.int/ageing/publications/Global_age_friendly_cities_Guide_English.pdf?ua=1.

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 2017. http://www.isonet.fi/web/guest/kehittamisteemat.

Jämsén, A. & Koivumäki E. 2009. Pohjois-Karjala ikäosaamisen maakunnaksi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.http://www.karelia.fi/projektit/raportit/ikä_peruspaperi_090609.pdf.

Jämsén A. (toim.) 2013. Ikäosaava yritys. Ikäosaamista pohjoiskarjalaiseen asiakaspalveluun. Karelia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja B:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-081-5

Jämsén, A. & Kukkonen, T. 2010. Ikäosaaminen innostaa. Artikkeli teoksessa Väistö, R. (toim.) Monikulttuurisista kohtaamisista innostavaan ikäosaamiseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C:41, 30-39.

Jämsén, A. & Kukkonen, T. 2014. Ikäosaaminen elää Pohjois-Karjalassa. Gerontologia 2/2014, 117–122.

Living in Manchester, our Age-Friendly City. 2017. http://www.manchester.gov.uk/downloads/download/6534/living_in_manchester_our_age-friendly_city

Manchester: A Great Place to Grow Older. 2010–2020. 2017. http://www.manchester.gov.uk/site/scripts/download_info.php?downloadID=3596

Nuutinen, T. & Jämsén, A. 2011. Ikäosaamisen askelmerkit – muutostalkoisiin Pohjois-Karjalassa! Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:32.

Our age-friendly Work. About Age-Friendly Manchester. 2017. http://www.manchester.gov.uk/info/200091/older_people/7116/our_age-friendly_work

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2015. POKAT 2017 – maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016. http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/808855/TOPSU+2016/948d8824-4a67-4cd0-b0a5-c37403b6a05f

Proud Age. 2017. http://www.proudage.fi/. https://www.facebook.com/ProudAge/

Pyykkönen, A. & Partanen, H. (toim.). 2016. Kuulethan sie minnuu – kokemuksia Siun sotesta ja osallisuudesta suurten muutosten ytimessä. Kuntaliitto. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Siun sote.

http://www.who.int/ageing/age-friendly-world/en/

Towards an Age-Friendly Europe. 2017. Covenant on Demographic Change. http://www.afeinnovnet.eu/

Towards an Ageing-Friendly World. 2017. World Health Organization. http://www.who.int/ageing/age-friendly-world/en/

 

Arja Jämsén, YTM, yksikön johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO, Pohjois-Karjalan yksikkö
Tuula Kukkonen, YTT, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu