Ikäihmisten kotona asumiseen uutta tukea

Siun sotessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omais- ja perhehoitoa. AVOT, Pohjois-Karjalan I&O –hanke, tukee vilkasta kehittämistyötä. Tutustu kiinnostaviin avauksiin: Yhden hoitajan ensihoitoyksikköön, lääkehoidon arviointiin kotihoidossa sekä Miun aktiiviseen arkeen.

Yhden hoitajan ensihoitoyksikkö kokeilussa Siun sotessa

Jouni Gerres, ensihoidon kenttäjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Yhden hoitajan ensihoitoyksikköä kokeillaan Siun sotessa osana Pohjois-Karjalan I&O-kärkihanketta (Siun sote / Avot).

Tavoitteena on, että ihmisen terveydentilaa pystytään entistä paremmin selvittämään kotona. Samalla voidaan tehdä määrättyjä hoitotoimenpiteitä. Yksikkö tuo tarvittavan avun kotiin tai tarpeen mukaan ohjaa asiakkaan oikeanlaiseen hoitoon.

Uutta mallia kokeillaan viiden kuukauden ajan (1.1.–31.5.2018). Kahden ensimmäisen toimintaviikon aikana yksikkö sai yli 60 yhteydenottopyyntöä. Kokeilualueena on Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Yksikkö on läheisessä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Alueella asuu noin 1 600 säännöllisen kotihoidon asiakasta.

Yhden hoitajan autoa voidaan kuvata ambulanssiksi pienoiskoossa: sieltä löytyvät ihmisen auttamiseen tarvittavat välineet. Autolla ei kuitenkaan voi kuljettaa potilaita sairaalaan.

Yhden hoitajan ensihoitoyksikkö täydentää Pohjois-Karjalan operatiivista ensihoitojärjestelmää tukemalla muiden ensihoitoyksiköiden toimintaa. Yksikössä toimii ensihoitajan pätevyyden omaava sairaanhoitaja, jolla on käytössä laaja tutkimus- ja hoitovälineistö. Tarvittaessa paikan päällä hyödynnetään potilastietojärjestelmää ja suoraa lääkärikonsultaatiota.

Kotihoidossa yhden ensihoitajan toimintamalli on koettu erinomaiseksi avuksi. Eteen tulee paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole perinteisiä ensihoitotehtäviä eikä niissä ole kyse henkeä uhkaavasta tilanteesta. Kokeilussa kotihoito voi ottaa suoraan yhteyttä yksikköön tilanteessa, jossa kotihoito kaipaa tarkempaa sairaanhoidollista näkemystä ihmisen hoidon tarpeesta.

Yhden hoitajan yksikön toiminta ei kuitenkaan ole kotihoitoa eikä päivystystä. Yhden hoitajan yksikön tavoitteena on lisätä sairaanhoidollista apua ja tukea kotihoidolle. Samalla se samalla helpottaa yhteispäivystyksen työtaakkaa.

Moniammatillinen yhteistyö ihmisen avun tarpeen kartoittamisessa on tuottanut hyvä tuloksia ensihoidon ja Siun soten AVOT-hankkeen aiemmissa yhteistyökokeiluissa. Yhden hoitajan yksikön arvellaan lisäävän kotona asuvien vanhusten ja heidän omaistensa turvallisuuden tunnetta. Yksikön toimintaa arvioidaan ja kehitetään pilottijakson aikana. Toiminnan jatkosta päätetään myöhemmin.

Miun aktiivinen arki onnistuu

Anneli Muona, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kati Nygren, kehittämisasiantuntija, Siun sote, AVOT-hanke
Soili Särmä, palvelupäällikkö, Siun sote
Katja Sorjonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anne Ryhänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten pärjäämistä ja omatoimisuutta tuetaan monin eri tavoin. Siihen kannustavat kansalliset linjaukset vanhuspalvelulaista hallituksen kärkihankkeisiin ja laatusuosituksiin.

Siun sotessa Pohjois-Karjalassa kokeiltiin kotihoidon asiakkaiden kanssa aktiivisemman arjen mahdollisuuksia. Kokeiluun osallistui yhden kotihoidon alueen asiakkaita kuukauden ajan. Tulokset olivat niin hyviä, että Miun aktiivinen arki -työtapaa levitetään nyt Siun soten muille alueille.

Aluksi kotihoidon asiakkaan toimintakykyä, kykyä pärjätä jokapäiväisessä arjessa, arvioidaan kokonaisvaltaisesti kotioloihin soveltuvilla mittareilla. Arvioinnin kohteina ovat fyysinen toimintakyky, esimerkiksi kävely, tasapaino ja ravitsemus sekä koettu elämänlaatu ja muisti.

Erityisen tärkeäksi osoittautui se, että työntekijä kertoo ja tulkitsee mittausten tulokset asiakkaalle. Asiakkaan kanssa lähdetään yhdessä miettimään arjen tavoitteita, jotka voivat olla hyvinkin pieniä. Tavoitteiden on kuitenkin oltava riittävän konkreettisia, esimerkiksi roskien vienti yksin ulos jäteastiaan.

Tavoite kirjataan ja asetetaan näkyville vaikkapa jääkaapin oveen. Näin kaikki asiakkaan läheiset voivat tukea tavoitteiden saavuttamista. Tilanne arvioidaan kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa tavoitteita tarkennetaan.

Ketterässä kokeilussa mukana olevien asiakkaiden toimintakyky vaihteli heikosta keskimääräiseen. Kokeilu kesti vain kuukauden, mutta osalla asiakkaista toimintakyky parani merkittävästi. Asiakkaat motivoituivat tavoitteista toimintaan, ja osa oli innoissaan yhteisistä keskusteluista ja tavoitteiden asettelusta. Myös osa omaisista innostui osallistumaan ja esimerkiksi viemään läheisiään kävelylenkille tai kulttuuritapahtumiin.

Kotihoidossa on tarvetta lääkehoidon arvioinneille

Kirsi Pesonen, proviisori, lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys, Siun sote / AVOT-hanke

Lähes kaikki 75 vuotta täyttäneet käyttävät lääkkeitä ja heistä yhä useampi käyttää yli 10 lääkettä. Monilääkitys lisää lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä ja altistaa lääkkeiden haittavaikutuksille.  Ikääntymiseen kuuluvat fysiologiset muutokset, kuten munuaistoiminnan heikkeneminen, tulee ottaa huomioon lääkehoidossa. Hyvin onnistunut ja laadukas lääkehoito onkin keskeinen tekijä kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnissa ja kotona selviytymisessä.

Outokummun ja Liperin kotihoito on mukana Pohjois-Karjalan I&O kärkihankkeessa (Siun sote/AVOT), jossa kehitetään moniammatillista lääkehoidon arvioinnin mallia, jolla voitaisiin vähentää kotihoidon asiakkaiden mahdollisia lääkkeiden aiheuttamia haittoja ja parantaa lääkehoidon onnistumista.

AVOT-hankkeessa muokattiin Maarit Dimitrowin kehittämästä kotihoidon lääkehoidon riskien seulontamittarista (Dimitrow et al. 2016, 23–29; Dimitrow 2016) suppeampi asiakkaan haastattelulomake. Hoitaja täyttää lomakkeen haastattelemalla asiakasta. Jos haastattelu ei ole mahdollista, voi asiakkaan hyvin tunteva hoitaja täyttää lomakkeen itse. Lomakkeen kysymyksillä on tarkoitus löytää ne kotihoidon asiakkaat, jotka mahdollisesti hyötyisivät lääkehoidon arvioinnista, jonka proviisori toteuttaa.

Lääkehoidon arvioinnin tekemisessä käytetään apuna Terveysportin tietokantoja sekä Fimean Lääke75+ tietokantaa. Tiedot asiakkaiden käyttämistä lääkkeistä sekä heidän diagnooseistaan, laboratoriotuloksistaan ja hoitokertomuksistaan saadaan Mediatri-potilastietojärjestelmästä. Arviointiin liittyvät huomiot ja toimenpide-ehdotukset kirjataan Mediatriin Farmasia-lehdelle. Lääkehoidon arviot käydään keskustellen läpi asiakkaan oman hoitajan kanssa. Hoitaja välittää tiedon lääkärille, joka tekee tarpeelliseksi katsomansa muutokset asiakkaan lääkitykseen.

Tähän mennessä tehtyjen lääkehoidon arviointien (yhteensä 23) perusteella asiakkailla on ollut käytössä keskimäärin 12 lääkettä (vaihteluväli 4–27 lääkettä). Usein jo pelkästään suuren lääkemäärän voi ennakoida tuovan lääkehaittoja ja lääkkeiden välisiä yhteensopimattomuuksia.

Yleisimmät tietokantojen perusteella ilmenneet lääkehaitat ovat olleet antikolinergisiä haittoja, jotka ilmenevät muun muassa suun kuivumisena, huimauksena, virtsaamisvaikeutena ja muistihäiriöinä. Myös ortostatismi (huimaus ylös noustaessa) ja sedaatio (uneliaisuus) olivat yleisiä monilääkityksen aiheuttamia haittoja. Kaikki nämä haitat lisäävät iäkkäiden kaatumisia, sekavuutta ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja voivat siten vaikeuttaa iäkkään kotona selviämistä.

Merkittävimmät vältettävät lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat liittyneet masennuslääkkeiden ja dementialääkkeiden samanaikaiseen käyttöön, jolloin seurauksena saattaa aiheutua rytmihäiriöitä sekä antikoagulanttien (veren hyytymistä estävät lääkkeet) ja kipulääkkeiden yhteiskäyttöön, joka puolestaan lisää verenvuotoriskiä.

Useimmat muutosehdotukset ovat liittyneet lääkeannosten pienentämisiin. Asiakkaan munuaisten toimintakyky on voinut olla heikentynyt tai psyykenlääkekuormaa on ollut tarpeen vähentää. Taustalla voi olla myös se, että yleensäkin iäkkäille suositellaan pienempiä hoitoannoksia. Joskus taas alun perin lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu lääke on jäänyt pitkäaikaisesti käytettäväksi.

AVOT-hankkeen lääkearviointipilotin aikana kertyneen tiedon ja kokemuksen perusteella näyttää siltä, että moniammatilliselle lääkearvioinnille on tarvetta. Se järkevöittää lääkehoidon kokonaisuutta ja vähentää lääkehoitoon liittyviä riskejä.

Lähteet

Dimitrow, M., Leikola, S., Puustinen, J., Airaksinen, M., Kivelä, S.-L. 2016. Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari kotihoidon lähi- ja perushoitajille. Yleislääkäri 6/2016, vsk 31, 23–29.

Dimitrow, M. 2016. Development and Validation of Drug-Related Problem Risk Assesment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Farmasian tiedekunta

Lue myös Dimitrow’n,  Airaksisen ja  Kivelän artikkeli iäkkäiden lääkehoidon seulontamittarista tästä lehdestä.