Työelämäjakso auttaa kehittämään ikääntyvien hoitotyön opetusta

Virpi Maijala

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, koska ne kouluttavat suurimman osan työvoimasta. Suomalainen väestö ikääntyy ja esimerkiksi lievästä muistisairaudesta kärsiviä on noin 100 000 ja lievää tiedonkäsittelyn heikkenemistä ilmenee noin 200 000:lla. Sosiaali- ja terveys (sote) palveluiden piirissä jopa 80-85%:lla on muistisairaus. Tulevaisuudessa hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu siitä, kuinka hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) mahdollistaa opettajilleen kahdesta viikosta kahteen kuukauteen mittaisen jakson työelämäsuhteiden syventämiseen ja ammatilliseen kehittymiseen kotimaassa tai ulkomailla. Yhtenä työelämäjaksojen tavoitteena on, että niiden avulla voidaan kehittää ja uudistaa opetusta työelämän tarpeita vastaavaksi.

Ikääntyvän väestön terveyserot haastavat sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen

Sairaanhoitajan osaamiseen vaikuttavat väestön palvelutarpeissa ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, uusi tutkimustieto, palvelurakenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012; Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Suomalainen väestö ikääntyy vauhdilla. Kun vuonna 2015 väestöstä yli 75-vuotiaita oli noin 9 %, niin vuonna 2030 heitä on arvioitu olevan 14 % väestöstä. Väestön ikääntymisen lisäksi monet epäterveellisistä elintavoista johtuvat terveyshaitat, kuten alkoholin suurkulutus, uhkaavat väestön terveyttä ja ovat yksi merkittävä tekijä, joka tulee vaikuttamaan terveysalan ammattilaisten osaamisvaatimuksiin seuraavien vuosien aikana (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015; 2017.)

Kansallisissa terveyspoliittisissa linjauksissa ja tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa painopiste on varhaisessa puuttumisessa, sairauksien ennalta ehkäisyssä, terveellisten elintapojen tukemisessa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien ympäristöjen luomisessa (Terveydenhuoltolaki 2010; Hallitusohjelma 2015). Asiakkuusajattelun ja toimintaympäristön muutos sekä digitalisaatio haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kiinnittämään aikaisempaa suurempaa huomiota palveluiden laatuun. Koska henkilöstön kyky palvella asiakkaitaan on entistä kallisarvoisempaa pääomaa tulevaisuudessa myös sote –palveluissa, edellä kuvatut muutokset tuovat väistämättä uusia vaatimuksia sairaanhoitajan ammatilliselle osaamiselle.

Työelämälähtöinen opetuksen kehittäminen

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli sote -palveluiden uudistuksessa, koska ne kouluttavat suurimman osan työvoimasta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) mahdollistaa kehittämisrahastostaan vuosittain ensisijaisesti vakituiselle ja päätoimiselle opetushenkilöstölle kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestävän työelämäjakson. Tämän ajan he ovat työvapaalla opetustyöstään. Työelämäjaksojen tavoitteena on, että opettajat voivat syventää työelämäsuhteitaan ja ammatillista kehittymistään kotimaassa tai ulkomailla.  Työelämäjakson voi toteuttaa useampaan yritykseen tai yhteisöön yhdessä tai useammassa jaksossa.

Ikäihmiset ovat paljon palveluja tarvitseva asiakasryhmä ja yksi sote-uudistuksen mittavimmista haasteista on se, miten monilta eri tahoilta erilaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelut saadaan sujumaan nykyistä paremmin. Joka kymmenes suomalainen sote-asiakas tarvitsee räätälöityä henkilökohtaista apua (Hujala & Lammintakanen 2018, 16). Koska erityisesti ikääntyvän väestön muuttuvat terveys- ja palvelutarpeet tulevat vaikuttamaan sairaanhoitajien osaamisvaatimuksiin tulevaisuudessa, hoitotyön opettajana halusin (neljän viikon työelämäjaksollani) tutustua ikäihmisille suunnattuihin palveluihin, joissa korostuu asiakkaan kotona tapahtuva terveyden ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen.

Uudenlaiset ikäihmisille suunnatut kotiin vietäviin palvelut

Työelämäjaksostani puolet (kaksi viikkoa) toteutui Pirkanmaan Muistiyhdistyksellä, jossa olin mukana Muistiperheiden vertaistukiryhmässä, joka oli tarkoitettu työikäisenä muistisairausdiagnoosiin saaneille sairastuneille ja heidän puolisoilleen. Ryhmässä oli alkuun aina yhteinen kuulumisten vaihtokierros, jonka jälkeen puolisot ja sairastuneet jakaantuivat omiksi ryhmikseen. Tämä mahdollisti sen, että puolisot saivat tietoa, jakoivat kokemuksia ja saivat vertaistukea sairastuneen kanssa elämiseen ja virkistystä arkeen. Toisaalta sairastuneet saivat toisiltaan vertaistukea sairauden kanssa elämiseen. Lisäksi osallistuin Pirkanmaan Muistiaktiivit ryhmään, joka oli tarkoitettu muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Muistiaktiivit pyrkivät edistämään muistiperheiden arjen sujuvuutta ja hyvinvointia ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin, esimerkiksi asuinympäristöjen suunnitteluun, Pirkanmaan alueella.

Toinen kaksi viikkoa työelämäjaksostani toteutui Tampereen kaupungin psykogeriatrisella poliklinikalla sairaanhoitajavastaanotolla, jonka palvelut on tarkoitettu yli 65-vuotiaille, joilla on mielenterveysongelmia tai muistisairautta tai näitä molempia. Hoitosuhteet ovat asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävää, ja käyntikerrat tapahtuvat harvakseltaan muutaman kuukauden välein joko asiakkaan kotona tai poliklinikan tiloissa. Sairaanhoitajat antavat myös konsultaatiota tuetun asumisen yksiköihin ja palveluasumiseen. Keskeinen työskentelytapa on asiakkaan omia voimavaroja vahvistava keskustelu ja tarvittaessa myös palveluohjaus. Työskentely on moniammatillaista. Poliklinikan henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajien ja lääkärin lisäksi fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä.

Psykogeriatrian poliklinikan yhteydessä on myös psykogeriatrinen kotikuntoutus, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille, joilla on mielenterveysongelmia tai muistisairautta tai näitä molempia. Psykogeriatrisen kotikuntouksen asiakkaat tarvitsevat arkeensa tiiviimpää tukea (noin yksi kerta/viikko), ja palveluihin tullaan usein psykiatrisen sairaalahoidon päätyttyä. Psykogeriatrinen kotikuntoutus on sairaanhoitajan tai lähihoitajan toteuttamaa, asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää, kotiin vietävää psyykkistä toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Toiminta voi olla joko keskustelua tai toiminnallista, esimerkiksi ulkoilua tai yhdessä tutustumista erilaiseen päivätoimintaan.

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Tulevissa sote -palveluissa asiakas on vahvasti keskiössä. Lisäksi painotetaan asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä sekä yhdenvertaisten ja kustannusvaikuttavien palveluiden varmistamista koko maassa. Jotta asiakaslähtöisyys toteutuu ikääntyville suunnatuissa sote -palveluissa, asiakkaan kanssa yhdessä määritellään tavoitteet ja sovitaan tarvittavat palvelut arkea tukevaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma ohjaa kaikkia asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaavia toimijoita, asiakasta itseään, omaisia ja eri palveluntuottajia (Hujala & Lammintakanen 2018, 20-21). Tämä edellyttää käytännössä uudenlaisia osaamistarpeita hoitotyöntekijöille: hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää palveluasennetta – sekä ohjausosaamista. Lisäksi tarvitaan näkemystä asiakkaan (potilaan) kokonaishoidosta ja hoitoketjusta (palveluprosessista) – mistä asiakas tulee ja mihin hän menee ja mistä hän saa tarpeenmukaista sote-palvelua. On siis oltava järjestelmäosaamista ja ymmärrystä palveluiden kustannusvaikutuksista (eli talousosaamista).

Työelämäjakson hyödynnettävyys sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä

Työelämäjaksoni lisäsi ymmärrystäni siitä, että sairaanhoitajakoulutuksessa opetus- ja oppimismenetelmiä sekä oppimisympäristöjä on kehitettävä nykyisestä luokkahuonemaisesta opiskelusta merkittävästi. Esimerkiksi simulaatiossa tapahtuvaa oppimista tulee kliinisten hoitotyön taitojen lisäksi kehittää siten, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ja vahvistamaan osaamistaan myös ennalta ehkäisyn, vuorovaikutustaitojen ja ohjausosaamisen alueilla. Yhdistyksissä ja järjestöissä tehdään paljon terveyttä edistävää hoitotyötä. Tämän vuoksi ne sopivat erinomaisesti ohjatun harjoittelun oppimisympäristöiksi myös sairaanhoitajakoulutuksen suuntaavassa vaiheessa. Lisäksi pitää kehittää projektiopintoja ja opinnäytetöitä toteutettavaksi yhdessä esimerkiksi yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki. L 14.11.2014/932.

Hallitusohjelma 2015. Hyvinvointi ja terveys. http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/hyvinvointi, 10.1.2018. 

Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 12.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2012: 7, 1-29.

Terveydenhuoltolaki. L 30.12.2010 /1326.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Sotkanet.fi. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=178 , 10.1.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015. AVTK (1978–2011). https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/suomalaisen-aikuisvaeston-terveyskayttaytyminen-ja-terveys-avtk , 10.1.2017.

 

Virpi Maijala, lehtori,
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kuva: SalFalKo (CC BY-NC 2.0)