Muistisairaan potilaan onnistunut kohtaaminen

Piia-Riikka Valkeinen, Iida Yli-Hietanen, Virpi Salo , Asta Heikkilä

Muistisairaudet ovat yleisiä maassamme ja muistisairaita potilaita kohdataan päivittäin lähes kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla. Siten on tärkeää, että jokainen hoitoalalla työskentelevä osaa kohdata muistisairaan potilaan ammattitaitoisesti. Tässä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyöhön perustuvassa artikkelissa kuvataan muistisairaan potilaan onnistuneeseen kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä ja esitellään työn tuotoksena syntynyt muistilista.

Vuorovaikutus hoitajan ja muistisairaan potilaan välillä

Muistisairaan potilaan kohtaamisen perusta on sama kuin kenen tahansa ihmisen kohtaaminen (Mönkäre 2014, 85). Muistisairasta potilasta kohdatessa avainasemassa on hyvä vuorovaikutus hoitajan ja potilaan välillä sekä kunnioittava, luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri. Potilasta tulee puhutella kohteliaasti ja kohdata hänet arvokkaana yksilönä. Hoitajan ja muistisairaan potilaan välisessä keskustelussa on oleellista käyttää selkokieltä eli puhua muistisairaalle tutuilla sanoilla ja esittää hänelle helppoja kysymyksiä. (Hennala 2014, 73–77; Jenkins ym. 2016, 20–23; Koskenniemi ym. 2014, 6–8.) Tarvittaessa keskusteluun voidaan palata uudelleen myöhemmin, sillä potilaan vireystilalla on merkitystä kohtaamisen onnistumiseen. Muistisairaan kanssa keskusteltaessa on myös hyvä antaa riittävästi aikaa potilaalle. Potilaan lisäksi hoitajan on tärkeää huomioida myös hänen läheisensä (Koskenniemi ym. 2014 6–8; Suhonen ym. 2015, 267).

Muistisairaan potilaan tunteiden ilmaiseminen ja niiden kokeminen muuttuvat sairauden edetessä. Potilaan äänensävy ja eleet kertovat usein tunteista. Tavallisimpia tunteita muistisairaalla ovat pelko, häpeä ja syyllisyyden tunne. Muistisairaalle potilaalle voi kivun ilmaiseminen olla sanallisesti vaikeaa, ja kipu voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, vetäytymisenä, hoitotoimenpiteiden vastusteluna, sekavuutena, väsymyksenä, hikoiluna tai sydämen nopeana sykkeenä (Hallikainen & Nukari 2017, 156-157; Mönkäre 2017, 38-50.) Potilaan tunneilmaisujen hyväksyminen luo potilaalle turvallisen ilmapiirin.

Haastavat tilanteet muistisairaan potilaan kohtaamisessa

Hoitajan oma persoonallinen tapa toimia ja käyttäytyä saattaa joko laukaista tai ehkäistä muistisairaan haasteellista käyttäytymistä. Aggressiivisesti käyttäytyvän muistisairaan voi saada rauhoittumaan keskeyttämällä hoitotilanteen, rauhoittamalla muistisairasta puheella tai pyytämällä apua toiselta hoitajalta. Joskus hoitotoimenpidettä tekevän hoitajan vaihtaminen toiseen saattaa helpottaa toimenpiteen toteutusta. Muistisairaan fyysinen aktiivisuus ja mielekkäiden askareiden tekeminen voivat niin ikään rauhoittaa muistisairasta. Hoitoympäristö olisi hyvä olla muistisairasta rauhoittava. Hoitajat itse kokevat haasteellisiksi tilanteiksi perushoitoon ja lääkehoitoon liittyvät tilanteet, joissa muistisairas vastustaa hoidon toteutusta. Lisäksi haastavia tilanteita ovat muihin potilaisiin tai hoitajiin kohdistuva häirintä tai aggressiivisuus. (Saarnio & Isola 2010, 323-334.) Haastetta hoitotyöhän luovat myös tilanteet, joissa potilas ei ymmärrä tarvitsevansa apua, mutta todellisuudessa sitä tarvitsee (Riikonen & Palomäki 2014, 151).

 Hoitajien osaaminen muistisairaan potilaan kohtaamisessa

Muistipotilaat ja heidän omaisensa toivovat, että hoitohenkilökunta on vuorovaikutustaitoista, heillä on hyvä palveluasenne ja he kohtelevat muistisairasta ja hänen läheisiään hyvin. Hoitajalta toivotaan myönteistä suhtautumista ja kunnioitusta muistipotilasta kohtaan. Läheiset toivovat myös, että hoitaja keskustelee muistisairaan kanssa ja että hoitaja ylläpitää hänen toimintakykyään sopivilla virikkeillä. (Suhonen ym. 2015, 267.) Herkkyys, myötätunto ja empatia ovat muistisairaita potilaita hoitavien hoitajien ammatillisia vahvuuksia (Jenkins, Keenan & Ginesi 2016, 20–23). Hoitajien riittävä koulutus muistisairaiden kanssa toimimisesta, tieto siitä miten muistisairaus vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen sekä työkokemus muistisairaiden parissa ovat onnistuneen kohtaamisen edellytyksiä (Koskenniemi ym. 2014, 6; Saarnio & Isola 2010, 330–332).

Muistisairaan potilaan onnistuneen kohtaamisen muistilista

Tämä artikkeli perustuu kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön (Valkeinen & Yli-Hietanen 2018). Opinnäytetyön aineistona oli 12 tieteellistä tutkimusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten perusteella muodostettiin hoitajille tarkoitettu muistisairaan potilaan onnistuneen kohtaamisen muistilista:

Muistisairaudet ovat kasvava sairausryhmä yhteiskunnassamme, joten muistilistaan kirjatut asiat voivat toimia ohjeena kenelle tahansa hoitotyön ammattilaiselle muistisairasta potilasta kohdatessa.  Muistilista on tuotettu tutkimustiedon pohjalta, ja se on siten hyödynnettävissä muistisairaan potilaan näyttöön perustuvassa hoidossa.

Lähteet

Hallikainen, M. & Nukari, T. 2017. Kivun arviointi ja hoito. Teoksessa: Hallikainen, M., Mönkäre, R. & Nukari, T. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. Helsinki: Duodecim.  156–157.

Hennala, L. 2014. Radikaaleja innovaatioita vai pieniä tekoja- ikäihmisten ääni kotihoidon palvelujen uudistamisessa. Gerontologia 28 (2), 67–82.

Jenkins, C., Keenan, B. & Ginesi, L. 2016. Dementia 4: The nurse’s role in caring for people with dementia. Nursing Times 112 (27/28), 20–23.

Koskenniemi, J., Stolt, M., Hupli, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014. Muistipotilaan haastattelu- haaste kliinikoille ja tutkijoille. Tutkiva Hoitotyö 12 (1), 4–11.

Mönkäre, R. 2014. Muistisairaan kohtaaminen ja ohjaaminen. Teoksessa: Hallikainen, M., Mönkäre, R., Nukari, T. & Forder, M. Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Kustannus OY Duodecim. 85–91.

Mönkäre, R. 2017. Vuorovaikutus ja ohjaaminen. Teoksessa: Hallikainen, M., Mönkäre, R. & Nukari, T. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. Helsinki: Duodecim. 38–50.

Riikonen, M. & Palomäki, S-L. 2014. Seurantateknologia muistisairaan ihmisen näkökulmasta- autonomiaa vai tunkeilevuutta? Gerontologia 28 (3), 143-155.

Saarnio, R. & Isola, A. 2010. Hoitajien kokemuksia haasteellisesti käyttäytyvän dementoituvan vanhuksen onnistuneesta kohtaamisesta. Gerontologia 24 (4), 323–334.

Suhonen, R., Koskenniemi, J., Röberg, S., Stolt, M., Hupli, M. & Leino-Kilpi, H. 2015. Muistipotilaiden optimaalisen palvelukokonaisuuden ominaisuudet. Hoitotiede 27 (4), 259–273.

Valkeinen, P-R. & Yli-Hietanen, I. 2018. Muistisairaan potilaan kohtaaminen sairaanhoitajan näkökulmasta: Kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://www.theseus.fi/handle/10024/126 22.9.2018

Piia-Riikka Valkeinen, sairaanhoitaja (AMK) –opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Iida Yli-Hietanen, sairaanhoitaja (AMK) –opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Virpi Salo, lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Asta Heikkilä, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu