Neljännesvuosisata ammattikorkea­koulutusta

0 Julkaisija - 6.3.2017 - Artikkelit, Karelia

’There is only one thing in the long run more expensive than education: no education’

John F. Kennedy

Kun Suomen ammattikorkeakouluverkostoa alettiin rakentaa reilut 25 vuotta sitten, oli uudistuksen keskeisenä tavoitteena mahdollistaa korkeakoulututkinto mahdollisimman monelle. Korkeakoulutuksen alueellinen tasapaino toteutettiin yhdistämällä aiemmin erillään toimineita oppilaitoksia toisiinsa. Näin tapahtui myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, jonka synnyn yhteydessä vuonna 1992 paikalliset keskiasteen oppilaitokset yhdistyivät yhdeksi alueelliseksi ammattikorkeakouluksi.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä korkeakoulujen tutkintojärjestelmäksi muodostui duaalimalli, jossa yliopistojen tehtävässä korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus, kun taas ammattikorkeakoulut keskittyvät työelämän tarpeita vastaavaan ja työelämää kehittävään koulutukseen ja soveltavaan tutkimukseen.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämän kehittäjänä

Alemman korkeakoulututkinnon lisäksi ammattikorkeakouluissa on vuodesta 2005 lähtien voinut suorittaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on profiililtaan työelämän kehittämiseen tähtäävä maisterikoulutus. Koulutukseen vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus korkeakoulututkinnon jälkeen, ja opinnoissa yhdistyy käytännön asiantuntijakokemus sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Vahvan työelämäyhteyden ansiosta ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot työllistävät erittäin hyvin. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat kehittyneet suomalaiseksi koulutusinnovaatioksi, josta on valmistunut jo yli 13 000 opiskelijaa, Karelia-ammattikorkeakoulustakin jo reippaasti yli 200.  Hieno saavutus, jonka vaikutus alueella on ollut merkittävä, sillä ovathan opiskelijat olleet jo työelämässä kouliintuneita konkareita, jotka ovat pystyneet integroimaan opintonsa lähes poikkeuksetta oman organisaationsa kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulu aluevaikuttajana

Ammattikorkeakoulujen erityisenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka palvelee etenkin alueiden pienten ja keskisuurten yritysten vahvuuksia sekä työ- ja elinkeinoelämän uudistumista.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa ja aluevaikuttavuustyössä korostuu yhteistyö ja kehityskumppanuus elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on Suomessa poikkeuksellisen kattavaa ja monimuotoista. Uudenlaisia toimintatapoja syntyy koko ajan. Opiskelijat ja työelämä kohtaavat entistä enemmän jo opintojen aikaisissa projekteissa ja työelämäharjoitteluissa. Nämä kaikki asiat ovat juuri ammattikorkeakouluille tyypillisiä toimintatapoja ja vahvuuksia.

Vain muutos on pysyvää

Ammattikorkeakoulujen koko 25-vuotinen elinkaari on ollut jatkuvan muutoksen ja uuteen sopeutumisen aikaa. Varsinkin 2010-lukua ovat leimanneet merkittävät korkeakoulureformit ja toisaalta osittain uudistusten kanssa päällekkäin osuneet korkeakoulujen resursointien huomattavat leikkaukset.

Korkeakoulujen resurssien leikkaaminen ja siitä johtuva ennustamattomuus on jo muotoutumassa uudeksi normaaliksi tilanteeksi. Siksi koko suomalainen korkeakoulujärjestelmä joutuu asemoimaan itsensä uudelleen suhteessa muuttuneisiin reunaehtoihin. Muutos ei ole helppo, ja esiin nousee monenlaisia kysymyksiä ja uhkakuvia korkeakoulujen kyvyistä toimia kehityksen dynamoina ja vastata kiihtyvässä muutoksessa oleviin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin haasteisiin. Korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on käynyt selväksi, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamista on edelleen jatkettava. Samanaikaisesti on huolehdittava koulutuksen vaikuttavuudesta ja osaamisen tasosta.

Vetovoimainen, tehokas ja ketterä

Ammattikorkeakoulut ovat vahvoja käytännönläheisen korkeakouluosaamisen uudistajia ja innovatiivisia työelämäyhteistyönkehittäjiä. Ammattikorkeakoulututkinnot – niin perustutkinnot kuin ylempi ammattikorkeakoulutus – kiinnostavat opiskelijoita ja työelämää kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulut ovat myös erittäin kustannustehokkaita. Opinnoista valmistutaan nopeasti ja tutkintojen sisällöt antavat opiskelijalle osaamista jolla työllistytään hyvin. Ammattikorkeakoulut ovat monella opetusministeriön rahoituksen tulosmittarilla tarkasteltuna parhaiten menestyviä korkeakouluja. Ammattikorkeakoulut ovat myös hyvin vetovoimaisia. Yritys- ja työelämäyhteistyö sekä aluekehitystehtävä ovat vakiintuneet osaksi ammattikorkeakoulujen ketterää ja proaktiivista toimintakulttuuria.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu