Tämä artikkeli pohjautuu Pirjo Uusoksan puheeseen Karelia-ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 24.8.2017.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, nykyinen Karelia-ammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna vuonna 1.8.1992 ja vakinaisena ammattikorkeakouluna 1.8.1996. Matkalla tähän päivään, 25 vuoden aikana, on ammattikorkeakoulussamme tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet paitsi ammattikorkeakoulumme toimintaan ja koulutuksiin myös henkilökuntaan ja työyhteisöömme. Hallinto, TKI- ja projektitoiminta sekä tukipalvelut ovat pääosin keskittyneet Tikkarinne-kampukselle ja opetus Tikkarinne- ja Wärtsilä-kampuksille, unohtamatta Länsikadulla, Tiedepuiston tiloissa toimivaa Media-alan koulutusta. Erilaisten toiminnallisten ja organisaation rakenteellisten muutosten myötä henkilöstö on vähentynyt vuosien varrella noin 400:sta vajaaseen kolmeensataan. Olen työskennellyt ammatti-korkeakoulussamme sen alkuajoista lähtien eri tehtävissä, eri kampuksilla. Artikkelissani katsonkin tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta henkilökunnan näkökulmasta, omiin kokemuksiini perustuen.
Monet toimipisteet ja työyhteisöt
Terveellinen ja turvallinen työpaikka on edellytys hyvälle työyhteisölle. Hyvässä työyhteisössä työntekijät ovat ammattitaitoisia, sitoutuneita organisaatioon ja tyytyväisiä työhönsä sekä saavat työnantajan tuen. Pohjois-Karjalan ammatti-korkeakoulussa oli parhaimmillaan 7 toimipisteitä Joensuussa ja neljä maakunnassa; Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa. Hallinto toimi väliaikaisen ammattikorkeakoulun aikana Sortavalan kadulla, entisen kauppaoppilaitoksen tiloissa, mutta muutti vakinaistumisen myötä 1996 Tikkarinteelle, jonne samalla keskitettiin palkkahallinto sekä laskenta-, tietohallinto- ja opiskelijahallinnon palvelut. Aluksi keskittämistoimenpiteitä vastustettiin mutta silloiset rehtori Maljojoki ja apulaisrehtori Saarelainen olivat kauaskatseisia siinä, että korkeakoulussa tulee olla keskitetyt yhteiset palvelut. Kaikkiin toimipisteisiin muodostui vuosien varrella oma, tiivis, toimiva ja osaava työyhteisö, jossa jokainen tunsi toisensa ja jolla oli omat tavat hoitaa asioita. Yhteisissä tiloissa – opettajien huoneissa ja toimiston kahvihuoneissa – pannu oli aina kuumana. Taisipa jokaisella olla pöydän ympärillä oma paikkakin! Lukuvuoden avajaiset ja päättäjäiset, pikkujouluista puhumattakaan, olivat kaikkien yhteisiä juhlia ja niihin osallistuttiin innolla. Joissakin toimipisteissä henkilökunta järjesti vuoden aikana illanistujaisia oman työyhteisön kesken. Näistä Liiketalouden koulutuksen väki taitaa kokoontua vuosittain vieläkin ja samoin ”Sortavalan tytöt”, joka muodostui jo kauppaoppilaitoksen aikana toimiston tytöistä, silloisesta vararehtori-Aulikista ja terveydenhoitajasta.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aloittaessa vakinaisena ammattikorkeakouluna oli samaan aikaan käynnissä nuorisosteen koulutuskokeilu. Samoissa tiloissa toimi sekä ammattikorkeakoulun että ammatti-instituutin koulutus 2000-luvun taitteeseen saakka. Opettajista osa siirtyi opetustehtäviin ammattikorkeakouluun, osa ammatti-instituuttiin, myös toimistopalvelut eriytettiin, mikrotukipalvelujen jäädessä yhteisiksi. Liiketalouden koulutuksessa, entisellä kauppaoppilaitoksella, tämä näkyi selvästi siten, että ammattikorkeakoulu toimi oppilaitoksen toisessa kerroksessa ja Joensuun ammatti-instituutti alakerrassa. Ennen samoissa tiloissa toiminut tiivis työyhteisö hajosi ja muuttui ”kahden kerroksen väeksi”.
Rakenneuudistuksia ja toimintojen keskittämistä
Ammattikorkeakoulumme on kokenut useampia omistajuuspohjaisia rakennemuutoksia: toiminta aloitettiin kuntayhtymäomisteisena organisaationa, joka vakinaistamisen myötä muuttui osakeyhtiöksi. Oli totuttu, että joka oppilaitoksella oli oma hallinto ja rehtori. Nyt amk:ssa oli yksi rehtori ja uutena perustettiin yksi apulaisrehtorin toimi, suunnitellun kahden sijasta. Tätä vastustettiin ja varsinkin opettajilla oli huoli siitä, että hallinto keskittyi liikaa yhdelle henkilölle ja ettei henkilökuntaa kuulla asioiden valmistelussa ja päätöksissä. Muutaman vuoden kuluttua amk muutettiin osakeyhtiöstä kaupunkiomisteiseksi Joensuun kaupungin liikelaitokseksi. Silloin maakunnan päättäjillä oli huoli siitä, säilyykö ammattikorkeakouluopetus maakunnan yksiköissä. Huoli ei ollut aivan turha, sillä maakunnassa toimivat yksiköt lakkautettiin 2000-luvun lopulla ja toiminta keskitettiin Joensuuhun. Seutukunnissa ammattikorkeakoulutus jatkui maakunta-ammattikorkeakoulun muodossa. Vuoden 2013 alusta organisaatio muuttui osakeyhtiöksi ja samalla nimi muuttui Karelia-ammattikorkeakouluksi.
Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulumme toimintaympäristö ja työyhteisöt ovat muuttuneet. Koulutusten ja toimipisteiden lakkauttamiset ja yhdistämiset sekä muutot toimipisteestä toiseen, tilojen remontit ja uuden rakentaminen ovat olleet haastavia prosesseja ja koetelleet henkilökuntaa ja sen jaksamista. Koulutusten lakkauttamiset eivät tarkoittaneet opetustyön välitöntä loppumista, sillä sisällä oleville opiskelijoille tuli järjestää koulutusta valmistumiseen saakka. Tieto työn loppumisesta vaikutti työmotivaatioon ja työn tekemiseen.
Pikkuhiljaa toimintoja ryhdyttiin keskittämään myös Joensuun toimipisteissä niin, että v. 2010 toiminta oli keskittynyt neljälle kaupunkialueella olevalle kampukselle. Kaikki muut koulutukset paitsi media-alan, tekniikan alan ja terveysalan toiminnot ovat vuosien saatossa siirtyneet kampukselta toiseen. Muuttoihin on liittynyt paljon järjestelyjä, opetus- ja työtilojen muuttamista, uuden rakentamista ja vanhan purkamista, henkilöstön tunnetiloista puhumattakaan. Harmia ja surua tutusta ja turvallisesta pois muuttamisesta, uuteen, ”vieraaseen” paikkaan sijoittumisesta ja sopeutumisesta. Työyhteisöjen sulautumista uusiksi, isommiksi ja monialaisemmiksi. Vanhasta luopumisen opettelua, uuden toimintatavan ja -kulttuurin omaksumista. Toimintakulttuurien erot näkyivät toiminnoissa ja jokapäiväisessä työssä pitkään. Muutokset vaikuttivat myös ihmisten toimintaan eri tavalla; olemmehan erilaisia, koemme ja toteutamme itseämme eritavoin, eri tahdissa. Kaiken ei tarvitse, eikä voi tapahtua hetkessä. Selvimmin kampusten yhdistämisen muutos näkyy Wärtsilä-kampuksella, jossa insinöörikoulutus on saanut rinnalleen liiketalouden, luonnonvara-alan ja matkailun koulutukset. Oman kansainvälisen tunnelman kampuksen elämään antavat IB:n koulutuksen kansainvälisen opiskelijat. Alkuvaikeuksien jälkeen toiminta yhteisissä tiloissa ja isossa, monialaisessa työyhteisössä on sujunut loppujen lopuksi hyvin. Muutoista on jäänyt mieleen myös mukavia asioita, joista yhtenä Utran toimipisteen henkilöstön siirtyminen uusiin, vasta valmistuneisiin tiloihin Sirkkala-kampukselle v. 2010. Tuolloin henkilöstö osoitti yhteenkuuluvaisuutta ja me-henkeä siirtymällä uudelle kampukselle Pielisjokea pitkin, veneillä soutaen.
Myös nimi- ja nimekemuutokset ovat aiheuttaneet välillä harmaita hiuksia; ammattikorkeakoulun nimen muutos, yksiköistä toimipisteisiin ja kampuksiin, nykyisiin toimialoihin, koulutusohjelmista koulutuksiin, henkilöstön nimikemuutokset tehtävämuutosten myötä.
Haastava 2010-luku
Kuluva vuosikymmen on ehkä ollut vaikein amk:n toiminnassa. Valtakunnalliset koulutus- ja määrärahojen leikkaukset ja oman toiminnan uudelleen organisointi on ajanut ammattikorkeakoulut useisiin YT-neuvotteluihin. Karelia-ammattikorkeakoulussa pidettiin vuosina 2013 – 2016 kuudet, pääosin koko ammattikorkeakoulun henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, joiden tuloksina koko henkilöstö lomautettiin määräajaksi kaksi kertaa, työntekijöitä osa-aikaistettiin ja irtisanottiin. Käytyjen neuvottelujen tulokset ovat vaikuttaneet paitsi yksittäisiin ihmisiin, koko henkilöstöön ja työyhteisöihin. Epävarmuus ja pelko omasta asemasta ja tulevaisuudesta neuvottelujen aikana. Neuvottelutuloksen selvittyä huojennus, suru, epäoikeudenmukaisuuden tunne neuvottelun kohteeksi joutuneiden puolesta, helpotus mutta samalla myös syyllisyyden tunne siitä, että itse sai jäädä töihin. Jatkuva, vuosia kestänyt muutoksen tila sai ihmiset väsymään ja luottamus työnantajaan sai säröjä. Vakaa työpaikka muuttui epävarmaksi, työmotivaatio heikentyi, luottamus esimiehiin ja johtoon koki kolauksen.
Viimeisin organisaatio muutos tehtiin keväällä 2016, kun toimintoja ja tehtäviä keskitettiin ja mm. kampusten toimistot lakkautettiin ja toimistoväki siirtyi uusiin tehtäviin henkilöstö- ja opiskelijapalveluihin. Oli totuttu turvautumaan monessa asiassa toimistosihteereihin ja nyt tämä palvelu loppui. Kampuksilla kasvoi huoli siitä, miten aikaisemmin toimistossa hoidetut asiat hoituvat jatkossa. Miten opiskelijat saavat aikaisemmin kampukselta saamansa palvelut? Kampusten opetushenkilöstö tunsi, ettei heitä oltu kuultu ja että heidät jätetään yksin. Siirtyminen uusiin tehtäviin aiheutti monille epävarmuutta omasta osaamisesta ja jaksamisesta. Tehtävien keskittäminen on kuitenkin mielestäni osoittautunut hyväksi asiaksi; tiedetään keneen ottaa missäkin asiassa yhteyttä, kuka hoitaa matkustusasiat, kuka laskutusasiat. Opiskelijat saavat suurimman osan palveluista sähköisenä ja voivat asioida Opiskelijapalveluissa sähköpostin, chat-palvelun tai puhelimen välityksellä tai käymällä toimistossa Tikkarinteellä.
Digitalisaatio muuttaa työtä
Digitalisaatio on tuonut mukanaan työtapojen ja työ- ja oppimisympäristöjen muutoksia, mm. älypuhelimet, nopeat yhteydet, sähköisen asioinnin sekä viimeisimpänä pilvipalvelut ja käyttöönotettu uusi MoodleRooms-oppimisympäristö. Vuosisadan vaihteessa olimme edistyksellisiä, kun toimitimme kuukausittain Kelalle opiskelijatiedot modeemin välityksellä muiden ammattikorkeakoulujen lähettäessä tiedot levykkeillä postitse. Videoneuvotteluja varten oli yhdet laitteet / toimipiste. Aluksi laitteistoja arasteltiin käyttää ja mikrotuki olikin usein paikalla kokouksia aloiteltaessa. Nykyään Kela saa tarvitsemansa tiedot Virta-tietovarannosta ja jokaisella on mahdollisuus osallistua Skype-kokoukseen omalta työasemaltaan. Melkeinpä jokaisella työntekijällä on työssään käytössä älypuhelin, josta voi käyttää sähköpostia, hallita kalenterivarauksia ja hakea tietoa internetistä. Luotettavat ja toimivat yhteydet mahdollistavat myös etätyöskentelyn. Opiskelijat hoitavat hakemusasiansa sähköisen asioinnin kautta, joka on nopeuttanut ja sujuvoittanut hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa, mm. AHOT-hakemukset, valmistumislomakkeet, opinto-oikeuteen liittyvät asiat. Henkilöstöltä muutokset ovat vaatineet ajan hermolla pysymistä, ohjelmiin ja työkaluihin tulleiden muutosten opettelua, opettajille uusia opetusmenetelmiä ja -ympäristöjen omaksumista ja käyttöönottoa. Tietohallinto on muutoksen keskipisteessä ja mahdollistaa työkalujen joustavan käytön.
Positiivisesti eteenpäin
Työnantajan tulee huolehtia työntekijöistään kuten puuseppä työkaluistaan, jotta ne pysyvät parhaassa terässä ja tuottavat haluttua tulosta. Karelia onkin viime aikoina panostanut henkilöstön työhyvinvointiin enemmän kuin ennen. Työyhteisöjä tukevia ja toimintoja selkeyttäviä toimintaohjeita ja sääntöjä on uudistettu, esim. Sympan osaamiskartoituksen ja kehityskeskustelujen uudistaminen. Henkilökunta on myös käyttänyt mahdollisuutta osallistua moniin erilaisiin työhyvinvointia edistäviin toimintoihin, joita aikaisemmin ei ole ollut tarjolla; työajan käyttö omaehtoiseen koulutukseen, kulttuuri- ja liikuntasetelit, yhteistyössä opiskelijakunta Pokan ja yliopiston kanssa muutama vuosi sitten käynnistynyt Sykettä-toiminnan tarjoamat erilaiset liikuntamuodot niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Iloa elämään -toiminnan myötä henkilöstö on innolla tutustunut mm. eri maiden ruokakulttuureihin yhdessä kokaten ja kokkauksista nauttien.
Muutokset ovat tuoneet mukanaan myös myönteisiä asioita; tilojen remontointien ja uuden rakentamisen myötä olemme saaneet toimivat, nykyaikaiset tilat ja oppimisympäristöt, käytössämme on nykyaikaiset työvälineet, laitteet ja yhteydet, työyhteisön me-henki ja yhteenkuuluvaisuuden tunne on kasvanut, meistä on muotoutunut moniammatillinen asiantuntijajoukko. Olemme saaneet aikaan hyviä, valtakunnan ja kansainväliselläkin tasolla huomioituja ja arvostettuja tuloksia. Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme yksi maan parhaimmista ammattikorkeakouluista, Karelia-ammattikorkeakoulu. Hyvä me!
Pirjo Uusoksa, opiskelijapalvelujen päällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu
