3.3.6 Vaikutusalueanalyysit

 

 

 

Lataa tulostuskelpoinen PDF-versio tästä luvusta koneellesi!

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikutusalueanalyysillä (buffering, buffer zones,  proximity analysis) voidaan hakea alueet, joissa etäisyys kohteesta on annettua raja-arvoa pienempi. Vektorimuotoisten kohteiden ympärille  saadaan tuloksena uusi vyöhykealue, jota voidaan edelleen käyttää vaikkapa edellisen luvun leikkausanalyysin syötteenä.

Jos riittää, että etäisyys on kuvattavissa vyöhykkeinä (intervalliasteikolla), eikä sovellus tai  analyysi tarvitse jatkuvan muutoksen kuvausta, voidaan käyttää vektoripohjaisia puskurivyöhykkeitä.

Kuva 1. Vektoriaineistossa puskurivyöhykkeet voidaan generoida pisteiden, viivojen tai alueiden ympärille.

 

Mikäli puskurointifunktion avulla muodostetaan rasteripinta, jossa jokainen solu saa arvonsa alkuperäisestä kohteesta lasketun etäisyyden funktiona, on erilaisten etäisyysriippuvien analyysien teko helppoa. Käyttöesimerkkejä ovat esimerkiksi tiemelun mallinnus korkeusmallin ja etäisyyden avulla, siitepölyn, saasteen tms. leviäminen jne (kuvat 2, 3 ja 4). 

 

Kuva 2. Rasterianalyysin keinoin on helppo luoda etäisyydestä riippuvia pintoja (kuvassa värillä indikoitu etäisyys ojasta).

 

Kuva 3. Ojaverkoston ympärille muodostettu 5 m puskuri.

Kuva 4. Edellisen puskurin (kuva 3) ja korkeusmallin yhdistelmänä luotu kuva, jossa väri indikoi ojan korkeutta merenpinnasta (punainen korkea, sininen matala). Ojaverkosto siis laskee kahteen suuntaan!

 Kuvan 4 kartta on luotu seuraavasti:

  • Ojaverkko erotettiin omaksi tasokseen.

  • Ojien ympärille luotiin 5 m puskurivyöhyke (alueobjekti).

  • Puskurivyöhyke (alueobjekti) rasteroitiin siten, että ojapuskurille tuli arvoksi 1, muille ei arvoa..

  • Luettiin toiseksi tasoksi samalta alueelta aiemmin luotu korkeusmalli (DEM).

  • Luotiin kyselyn avulla uusi rasteritiedosto, jossa ojapuskurirasterin soluille luettiin arvot korkeusmallista.

  • Luotiin em. rasteritiedostolle väripaletti.

Kyseessä on siis tyypillinen GIS-analyysi, jossa käytetään niin puskuroinnin, leikkausanalyysin kuin SQL-kyselynkin työkaluja.  

 

      

 

 

Vaikutusalueanalyysin käyttöä on tutkittu runsaasti myös liiketaloustieteessä. Esimerkiksi  ns. Huffin mallin avulla on pyritty etsimään liiketoimintapaikoille optimaalista sijaintia. 

Huffin malli on esimerkki ns. vetovoimamalleista, jossa kohteen vaikutus ympäristöön vähenee etäisyyden eksponentiaalisena funktiona. Esimerkkinä mallin avulla luotu kuvitteellisten huoltoasemien vaikutusalue. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtävä: Tee tämän sivun harjoituksen kaltainen puskurointiharjoitus omalla paikkatieto-ohjelmistollasi. Lähtötiedoiksi tarvitset korkeusmallin. Ojaverkoston voit digitoida itse esim. peruskartalta tai käyttää valmista aineistoa. MapInfo/Vertical Mapper-muotoiset esimerkkiaineistot saat tästä.