Lataa tulostuskelpoinen PDF-versio tästä luvusta koneellesi!
SQL
Relaatiotietokantojen tapauksessa tietokannan käsittelykielen standardiksi on muodostunut SQL-kieli (eng. Structured Query Language). E.F. Coddin julkaistua relaatiomallin vuonna 1970, IBM lähti kehittämään relaatiomallin mukaista prototyyppitietokantaa. Tietokannassa tietokantakielenä käytettiin SEQUEL-kieltä, jota myöhemmin alettiin kutsua SQL-kieleksi. Ensimmäinen kaupallinen SQL-tuote oli Oracle vuonna 1979. IBM itse julkisti ensimmäisen SQL-tuotteensa SQL/DS:n vasta vuonna 1981. 1980-luvulla syntyi joukko SQL-pohjaisia tuotteita ja nykyisin suurin osa niin kaupallis-hallinnollisista kuin luonnonvarainhallintaan tarkoitetuista sovelluksista tehdään SQL-pohjaisille relaatiotietokannoille.
SQL:ää voidaan käyttää SQL-tuotteissa vuorovaikutteisesti antamalla erityisellä käyttöliittymällä SQL-käskyjä ja saamalla sitten vastaukset omaan ikkunaansa. Näitä käyttöliittymiä ovat mm. Oraclen SQLPlus, SQLBasen SQLTalk, kotimaisen Solid Serverin Solid SQL Editor, SQL Serverin ISQL/w ja DB2:n QMF.
Dynaaminen SQL
SQL-käskyjä voi myös upottaa ohjelmointikieleen. Tällöin vastauksena saadut attribuuttien arvot siirretään yleensä ohjelmointikielen muuttujille. SQL-käskyjä voi myös muodostaa dynaamisesti ohjelmassa ja lähettää sitten generoitu SQL-käsky tietokantajärjestelmälle käännettäväksi ja suoritettavaksi (Dynamic SQL). Sovelluskehittimet tukeutuvat usein dynaamiseen SQL:ään.
Tyypillisesti SQL-kysely tuo joukko-opillisesti (vrt. relaatioalgebra) joukon samanrakenteisia taulun rivejä raakamuodossa. Käytännön raportoinnissa tarvitaan välisummia, loppusummia ja esim. numeroiden desimaaliosien muotoilua. Nämä viimeksi mainitut asiat hoituvat parhaiten jollakin raportointivälineellä. Useat relaatiotietokantoja käyttämään kykenevät paikkatietojärjestelmät sisältävät raportin muotoilutyökaluja. Esimerkiksi MapInfo sisältää Crystal Reports-nimisen raportointiohjelman.
Client/Server ja ODBC
Nykypäivänä sovellukset ovat usein asiakas-palvelinjärjestelmiä (Client/Server). SQL:n rooli on muodostunut tätä laitteistoarkkitehtuuria käyttävissä järjestelmissä erityisen tärkeäksi. Näissä järjestelmissä asiakkaiden työasemilla sijaitsevat ohjelmat lähettävät verkon yli korkean tason SQL-lauseita palvelimella olevalle tietokannalle, joka suorittaa tietokannan luvun ja lähettää halutut rivit takaisin asiakkaalle tai päivittää ehdot täyttävät tietueet.
ODBC (Open DataBase Connectivity)-standardin myötä miltei minkä tahansa sovelluskehittimen, raporttigeneraattorin tai taulukkolaskimen voi liittää lähes mihin tahansa SQL-tietokantatuotteeseen.
Tietokantaan on kohdistettu SQL-kysely, jonka avulla on poimittu metsätyyppiä MT edustavat metsikkökuviot. Nämä on sitten väritetty punaisiksi teemakartaa luotaessa (MapInfo)
Perustuu teokseen:
Tokola ja Kalliovirta: Paikkatietoanalyysi. Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksen julkaisuja 34.