4.2 WWW-paikkatietopalvelu

 

 

 

Lataa tulostuskelpoinen PDF-versio tästä luvusta koneellesi!

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrittelyn vaiheet 

Paikkatietopalvelua rakennettaessa, tulle ensin määritellä käyttäjän tarpeet. Määrittelyssä on yleensä mukana ainakin tilaaja, palvelun tarjoaja ja/tai palvelun tekninen toteuttaja.

Paikkatietopalvelun määrittely voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: 

  1. Identifioi käyttäjän GIS-tarpeet

  2. Määrittele karttapalvelulle asetettavat vaatimukset

  3. Määrittele käyttäjän näkymältä vaadittava toiminnallisuus

  4. Valitse selaimen tyyppi

1. Identifioi käyttäjän GIS-tarpeet 

Käyttäjän tarpeiden tunnistamiseksi on hyvä käydä läpi ainakin seuraavat kysymykset:

  • Kuka käyttää  palvelua?  

  • Mitä tehtäviä sovelluksen tulee suorittaa?

  • Kuinka taitavia WWW-teknologian hyödyntäjiä käyttäjät ovat? Kuinka tuttuja  data ja tausta-aineistot ovat hyödyntäjille?

  • Millainen välineistö ja verkko käyttäjillä on?

  • Onko kyseessä intranet- vai internet-sovellus?

  • Mitä dataa ja tausta-aineistoja tarvitset? Saatavuus, tekijänoikeudet, hinta?

  • Mistä saat datan ja missä formaatissa? 

  • Kuka pitää yllä palvelua?

Mikäli suunnittelet palvelun Internet-ympäristöön, tulee sinun suunnitella itse paitsi palvelun toiminnot, myös WWW-kartta ja sitä tukeva WWW-sivusto. Nämä yhdessä muodostavat WWW-karttapalvelun.

2. WWW-karttapalvelun vaatimukset

Karttapalvelullesi asetetut vaatimukset määräävät WWW-karttasi sisällön. Voit aloittaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  •  Mitä tasoja tarvitaan/näytetään?

  •  Mistä data/tasot ovat peräisin?

  • Asettaako aineistojen myyjä joitain rajoituksia esimerkiksi näyttömittakaavalle ja/tai kopioitavuudelle.

  • Mitä tasoja käyttävät useat palvelut l. WWW-ympäristöt? Mitkä ovat vain yhden palvelun käyttämiä?

  • Tuleeko jotkut tasot suojata paremmin kuin muut?

  • Visualisointi? (Tasojen laajuus, värit ja symbolit, mittakaavasta riippuva kuvaus) 

3. WWW-kartan toiminnallisuus

Päätettyäsi julkaista WWW-karttapalvelun, tulee sinun valita palvelinratkaisu. Yleensä joudut valitsemaan kahdesta perustyypistä jotka ovat Image Server ja Feature Server. 

Image Server käsittelee selainkoneelta tulevat pyynnöt, koostaa tuloksen, ja lähettää sen grafiikkatiedostona (GIF, PNG, JPG jne.) takaisin selaimelle. Feature Server taas lähettää pyynnön mukaista dataa selaimelle, joka koostaa datasta katsojalle näkyvän kartan.  

Yleisesti Image Server-ratkaisua käytetään palveluissa, joissa karttapalvelulta ei edellytetä kovin monimutkaisia toimintoja. Tällöin selaimenakin käytetään yleensä suhteellisen yksikertaista HTML-selainta. Käyttäjän ei yleensä tarvitse asentaa mitään uusia ohjelmia selaimeensa voidakseen käyttää palvelua.  

Image Server-ratkaisuilla toteutetaan yleensä palveluita, joissa käyttäjä voi:

  • Katsella, selata karttoja

  • Zoomata tai loitontaa

  • Kysellä karttatasoihin liitettyjä ominaisuustietoja

Feature Server-ratkaisulla on mahdollista toteuttaa huomattavasti monimutkaisempia toimintoja, mutta selaimena käytetään yleensä Java-selainta, joka taas vaatii käyttäjältä yleensä joidenkin PlugIn-ohjelmien asennusta. Kyseessä on yleensä ns. Java-appletti, joka auttaa selainta koostamaan karttaikkunaan kartan. 

Feature Server-ratkaisuilla voidaan toteuttaa palveluita, joissa käyttäjä voi edellisten lisäksi esim: 

  • Editoida tai  täydentää karttoja ja/tai ominaisuustietoja

  • Muuttaa itsenäisesti näkymää lisäämällä ja poistamalla karttatasoja

  • Suorittaa analyysejä

HTML vai Java-selain?

Kuten edellä todettiin, HTML-selain ei anna yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Java-selain. Kuitenkin HTML-vaihtoehto on käyttökelpoinen, kun: 

  • Oletat käyttäjillä olevan monenlaisia selaimia.

  •  PlugIn-ohjelmien asennus ei ole käyttäjille sallittua.  

  • Käyttäjän ei tarvitse prosessoida karttoja.

  • Ainoastaan katselu-, zoomaus- ja kyselytoimintoja tarvitaan. 

Java-selaimet toimivat paremmin jos: 

  • PlugIn ohjelmien asennus on sallittua ja käyttäjillä on tarvittava kokemus niiden asentamiseksi.

  • Selainkoneet ovat tarpeeksi tehokkaita prosessointiin.

  • Käyttäjät tekevät analyyseja, täydentävät tai editoivat karttoja  

On ilmeistä, että Java-selainta käyttävä Feature Server-ratkaisu on parempi vaihtoehto, jos esimerkiksi samaa aineistoa käyttävää vaativaa paikkatietotyötä tehdään organisaatiossa monessa pisteessä, ja Intranetiin halutaan ohjelmoida työtä tukeva paikkatietoratkaisu. 

HTML-selain lienee käyttökelpoisempi kenelle tahansa internet-käyttäjälle suunnatussa palvelussa, jonka toiminnallisuus on rajoitettua, mutta toimivuus ja luotettavuus sekä käytön helppous tärkeää.