Kuvan sommittelu
Kuvan skannaaminen ja käsittely kuvankäsittelyohjelmalla antaa meille
pimiötyöskentelystä tutun mahdollisuuden rajata kuviamme.
Rajaamisella voimme tiivistää kuvia tai jopa muuntaa niiden tunnelmaa
täysin toisenlaiseksi. Myös kuvien käyttö osana sivun taittoa
helpottuu ratkaisevasti sopivan rajauksen avulla.
Kuvien sommittelusta on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja, eikä
tässä voida puuttua kuin muutamiin perussääntöihin:
Kultainen leikkaus syntyy silloin, kun jana jaetaan kahteen osaan
siten, että lyhyemmän osan suhde pidempään on sama kuin pidemmän
osan suhde koko janaan.
Lukuarvoina janojen suhteet ovat 0.382 ja 0.668. Kuvaa rajattaessa
nämä ovat yleensä myös kuvan lyhyen ja pitkän sivun suhteet.
Maisemakuvissa
horisonttia ja esinettä, johon silmän halutaan kohdistuvan, ei kannata
laittaa keskelle. Tällöin on hyvä käyttää ns. Jako
kolmanneksiin -menetelmää, jolloin päästään lähelle kultaista
jakoa. Sekä pysty- että vaakasuora jaetaan kolmeen samansuuruiseen
osaan. Kuvakohde sijoitetaan pystysuoran ja vaakasuoran linjan yhtymäkohtaan.
Kuvakohteen sijoittaminen keskelle toisi kuvan pysähtyneen ja
tasapainottoman tunnelman.
Ks. myös seuraava Kari Sihvolan maisemakuva
Kultaisen kolmion lisäksi on hyvä muistaa joitain sommittelun
perussääntöjä:
Tiukasti
rajatut kuvat ovat usein vaikuttavia
Taustan
mukaanotolla luodaan vaikutelma henkilöstä ympäristössään
Henkilökuvissa
kohde katsoo yleensä kuvan keskelle.
Liike
suuntautuu yleensä diagonaalisesti kuvan keskelle, liikkeen suuntaan
jätetään enemmän tilaa.
Valitettavasti mahdollisuudet muokata alun perin epäonnistunutta
kuvaa ovat rajalliset. Juuri tämän takia ammattilaiset ottavat
näennäisesti käsittämättömän paljon kuvia tarvitsemistaan
kohteista.
Isompi on kauniimpaa
Alkuun
|