|
|
GALILEO |
||||
|
|
6.4 GALILEO Eurooppalaiset ovat olleet tähän asti riippuvaisia muiden satelliittipaikannusjärjestelmistä, mutta ne eivät ole tarjonneet kaikissa tapauksissa riittävää palvelutasoa. Tämän takia EU on päättänyt rakentaa oman muista riippumattoman paikannusjärjestelmän. European Space Agency ESA ja Euroopan komissio ovat aloittaneet valmistelut kolmannen navigointijärjestelmän toteuttamiseksi GPS:n ja Glonassin, rinnalle. Tämä järjestelmä on ristitty Galileoksi. Tarkoituksena on rakentaa järjestelmä, joka tarjoaisi luotettavan ja entistä tarkemman paikannus palvelun ennen kaikkea siviilikäyttöön. Järjestelmän suunnittelu kesti vuodesta 1994 vuoteen 1998 ja vuonna 1999 Euroopan Komissio ilmoittikin uuden siviilijärjestelmän rakentamisesta. Galileon on kaavailtu tulevan operatiiviseen käyttöön vuonna 2006. Galileo tulee käyttämään aluksi muiden järjestelmien satelliitteja, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus laukaista käyttöön myös omia satelliitteja. Ensimmäinen Galileo-satelliitti tullaan laukaisemaan näillä näkymin vuonna 2005 ja vuonna 2008 tulee satelliittien määrä olemaan suunnitellun mukainen. Järjestelmä tulee sisältämään 30 satelliittia kolmella eri ratatasolla ja ne tulevat kattamaan koko maapallon. Niistä 27 tulee olemaan operatiivisia satelliitteja ja 3 varasatelliittia. Satelliittien radat ovat 23616 km korkeudessa ja niiden inklinaatiokulma on 56 astetta. Galileo on suunniteltu siten, että paikantaminen onnistuu melkein missä tahansa maailmassa. Suunnittelussa on huomioitu ennen kaikkea runsaskatveiset alueet kuten suuret kaupungit.
Taiteilijan näkemys Galileo-järjestelmästä (ESA- J. Huart) Galileo tulee sisältämään kaksi valvontakeskusta (Galileo Control Centres, GCC) Euroopassa, ja kaksikymmentä tarkkailuasemaa (Galileo Sensor Stations, GSS) eri puolilla maapalloa. Valvontakeskus saa tarkkailuasemilta tietoa satelliiteista, tarkistaa tiedon eheyden ja synkronoi satelliittien ja maa-asemien kellosignaalit. Valvontakeskusten ja satelliittien väliseen tiedon välitykseen tulee viisi S-taajuusasemaa ja kymmenen C-taajuusasemaa ympäri maailmaa. Uutena ominaisuutena Galileo-navigointijärjestelmään tulee Search and Rescue (SAR) -toiminto. SAR toimii siten, että satelliitti sisältää tutkavastaanottimen, joka paikallistaa eksyneen tai muuten hädässä olevan käyttäjän vastaanottimen. Järjestelmä lähettää paikannustiedon avun tarvitsijasta pelastuskeskukseen. Samalla käyttäjä saa laitteeseensa ilmoituksen siitä, että apua on hälytetty. European Geostationary Navigation Overlay Service EGNOS EGNOS on eurooppalaisten ensimmäinen kosketus satelliittinavigointiin. Se käyttää hyväkseen valmiita navigointijärjestelmiä eli GPS:ia ja Glonass:ia. Se on ikään kuin Galileon esivaihe ja se tulee olemaan täysin toimintakunnossa vuonna 2004. EGNOS on siis tehty perustuen valmiisiin satelliitteihin, mutta erona on se että tekniikkaa on parannettu siten, että navigointitarkkuus on parempi kuin kummassakaan valmiissa järjestelmässä. Järjestelmä on suunniteltu kattamaan ainoastaan Euroopan maat. |
|
|||
|
. |
|||||
