![]() |
1.3 Koordinaatistot | ||||
Lisätietoja saat Professori Danan sivuilta Coloradon yliopistosta |
1.2.1 Projektiot Projektiot ovat tapoja esittää pallopinta tasolla. Koska projektioon liittyy aina vääristymiä, on projektiot suunniteltu siten, että joku tavoiteltu ominaisuus vääristyy mahdollisimman vähän. Projektiot jataan projisointitavan mukaan mm. taso-, lieriö- ja kartioprojektioihin. Projektiot voivat olla esimerkiksi oikeakulmaisia, oikeapintaisia tai oikeapituisia.
Kuva 1. Mercatorin projektio on oikeakulmainen lieriöprojektio. Maiden muodot ovat tunnistettavissa koko maapallolla. Napa-alueiden koko sen sijaan on suhteettoman suuri päiväntasaajan seutuun verrattuna. Projektioon liittyy aina koordinaatisto ja datum (ellipsoidi). Itse asiassa projektio ja datum ovat ohjelmiston kannalta ainoastaan koordinaatistojärjestelmän parametreja. Jos digitoit paikkatietoaineistoa kartalta, ilmakuvalta tms. joka on esitetty jotain projektiota käyttäen, tulee sinun ilmoittaa paikkatieto-ohjelmistollesi, mitä projektiota (ja koordinaatistoa) käytät. Yleensä ohjelmistot osaavat muuntaa digitoidun aineiston "lennossa" johonkin toiseen dokumentoituun koordinaatistoon. 1.2.2 Maantieteellinen koordinaatisto Pallokoordinaatit määritellään kulmina koordinaatistossa, jonka muodostavat lähtökohdiksi valitut isoympyrät. Tavallisesti isoympyröinä käytetään päiväntasaajaa ja Greenwichin kautta kulkevaa ns. 0-meridiaania.
Esimerkiksi Joensuun Utran koordinaatit ovat:
Pallokoordinaatit ilmoitetaan kartoissa yleensä asteina, minuutteina ja sekunteina. Paikkatieto-ohjelmistoja käytettäessä on kuitenkin aina tarkastettava, käyttääkö GIS-ohjelma minuutin tai sekunnin sadasosia. Joskus ongelmia aiheutuu myös desimaalien suuresta määrästä esimerkiksi minuutin miljoonasosia käytettäessä. Napakoordinaatisto on periaatteessa yksiselitteinen, mutta sen yhteydessä on tärkeää käyttää myös oikeaa datumia. Datum on maanmittauksen kannalta varsin monimutkainen joukko parametreja, joiden avulla maanmittarit voivat ottaa huomioon mm. maankuoren vuosittaisen liikkeen millimetrintarkkoja kiintopisteitä mitatessaan. GIS-järjestelmien käyttäjän kannalta datumin olennaisin tieto on sen ellipsoidin yhtälö, joka kuvaa maan pintaa kulloinkin käytettävässä koordinaatistojärjestelmässä. Yhtälöstä riippuen koordinaattien osoittama sijainti osuu hieman eri paikkaan maan pinnalla. 1.2.3 Paikalliset koordinaatistotKaikki projektiot/koordinaatistot ovat hiukan virheellisiä. Virhe on sitä suurempi, mitä suurempi ala maapalloa yritetään esittää yhdellä tasolla. Virheiden pienentämiseksi tarkoissa kartoissa pyritään käyttämään pientä kuvautumisalaa, jolloin pallopinnan tasoprojisoinnista aiheutuvat virheet jäävät pieniksi. Tällaisia projektioita kutsutaan geodeettisiksi projektioiksi. Maanmittaustyössä on käytössä satoja geodeettisia projektioita eri puolella maapalloa. Paikkatietojärjestelmien yhteydessä erityisen tärkeää käyttää dokumentoituja projektioita ja koordinaatistoja. Tällöin järjestelmä joko tuntee ne, tai koordinaatiston parametrit voidaan syöttää järjestelmään. Suomalaisille GIS-käyttäjille tärkeimmät koordinaatistot ovat:
Lähialueilla on lisäksi syytä tuntea:
1.2 4 KKJ-järjestelmä KKJ- eli kartastokoordinaatistojärjestelmässä Suomi on jaettu neljään koordinaattikaistaan kaistan keskimeridiaanin perusteella. Kaistat ja niitä vastaavat koordinaattilukemat (km) ovat:
Pohjoiskoordinaatti ilmoittaa sijainnin sivuamismeridiaanille piirretyn normaalin etäisyyden päiväntasaajasta pallopintaa pitkin. KKJ-järjestelmässä itäkoordinaatin ensimmäinen numero ilmoittaa kaistan. Kaistan keskimeridiaanille annetaan sitten luku 500 000 (esim. 30° itäistä pituutta = 4 500 000) KKJ-järjestelmässä on kaksi erilaista koordinaatistojärjestelmää. Peruskoordinaatistossa käytetään em. kaistoituksen mukaisia koordinaatteja, kun taas yhtenäiskoordinaatistossa käytetään ainoastaan yhtä 27° sivuamismeridiaania, joka saa arvon 3 500. Joensuun Utran koordinaatit peruskoordinaatistossa ovat:
Yhtenäiskordinaatistossa sama paikka saa koordinaatit:
Paikkatietojärjestelmien käyttäjälle KKJ-järjestelmä tuottaa jonkin verran ongelmia. Useimmat järjestelmät eivät ymmärrä, että Y-koordinaatin ensimmäinen numero ei ole tuhansia kilometrejä, vaan indikoi kaistaa. Jos käyttäjä piirtää epähuomiossa vaikkapa peruskoordinaatistossa Joensuun kohdalta ilmaistun aineiston yhtenäiskoordinaatistoa käyttävälle kartalle, löytyy uusi aineisto yleensä jostain Vienan meren itäpuolelta. KKJ-järjestelmän ellipsoidi on ns. Hayfordin ellipsoidi, jonka parametrit ovat: säde a = 6 378 388 m ja litistyneisyyssuhde f = 1/297 1.2.5 WGS84-järjestelmä WGS84-järjestelmä on maailmanlaajuinen koordinaattijärjestelmä, jota käytetään esim. GPS-järjestelmässä.WGS84-napakoordinaatit vastaavat likimain Euref89/ETRS-koordinaatteja, joihin meilläkin on siirrytty 2000-luvun kuluessa. WGS84-järjestelmään kanssa käytetään nykyisin yleisesti ns. UTM-koordinaatistoa (Universal Transverse Mercator). Se on maailmanlaajuinen lieriöprojektioon perustuva koordinaatisto, jota käyttää mm. GPS-järjestelmä sisäisissä laskuissaan. UTM:ssä maapallo on jaettu jaettu 6° kaistoihin, ja kaistan keskimeridiaanilla I-koordinaatin arvo on 500. P-koordinaatti on KKJ:n tapaan etäisyys päiväntasaajalta sivuamismeridiaania pitkin. Suomen koordinaattikaistat UTM-järjestelmässä ovat 34, 35 ja 36 UTM-järjestelmän kaistan 35 koordinaatit (metrejä) ovat hyvin lähellä ETRS89-järjestelmän koordinaatteja. . |
Oikeapintaisessa koordinaatistossa (Eckert IV) valtioiden muodot vääristyvät, mutta pinta-alat ovat verrattavissa.
Latitudi on kulma, joka muodostuu päiväntasaajaisoympyrän ja sijaintiympyrän ja maapallon pintaa kuvaavan ellipsoidin lekkkausviivalle suuntautuvan vektorin välille. Vaikka viereisen palstan tekstissä puhutaan maapallon keskipisteeseen sijaintipaikasta suuntautuvasta vektorista, on kyse tarkkaan ottaen pinnan normaalista. Tämä ei välttämättä suuntaudu aivan maan keskipisteeseen. Tämä on suurin syy eri ellipsoideista aiheutuviin eroihin paikanmäärityksessä.
Longitudi on kulma joka syntyy 0-meridiaanin määrittämän isoympyrän ja sijaintipaikkasi kautta kulkevan isoympyrän välinen kulma.
KKJ-järjestelmän peruskoordinaatiston kaistat
Yhtenäiskoordinaatistosa käytetään ainoastaan yhtä sivuamismeridiaania (27°), joka saa arvon 3 500 km. |
|||
Mercatorin projektiota käytetään esimerkiksi merikorteissa. Sen erikoispiirre on, että kahden pisteen välinen suuntakulma voidaan mitata kartalta oikein. |
|||||
Datumin olennaisin tieto useimmille GIS-käyttäjille on käytettävä ellipsoidi | |||||
Geodeettisissa projektioissa ovat yleisiä esim. 3-6 asteen koordinaatistokaistat. |
|||||
Suomalaisen GIS-käytäjän tulee tuntea ainakin KKJ-järjestelmä ja WGS84-järjestelmä |
|||||
Perus- ja yhtenäiskoordinaatistot yhtyvät 3-kaistalla, jonka keskimeridiani on 27°. | |||||
KKJ-järjestelmä käyttää ns. Hayfordin ellipsoidia |
|||||
WGS84-koordinaatit vastaavat uutta Euref89-järjestelmää "riittävän tarkasti". |
|||||