1.6 Paikkatiedon tietorakenteet

 

1.6.1 Tasorakenne

Paikkatietojärjestelmille on tunnusomaista tasorakenne. Tasorakenteessa eri tiedot esitetään omilla tasoillaan, jotka on mahdollista avata, kutsua näyttöön, tulostaa, sytyttää tai sammuttaa toisistaan riippumatta. Yhteen tasoon kohdistuvat editointi- tai muokkaustoimenpiteet eivät (käyttäjän haluamatta) vaikuta muihin tasoihin.

(Kuva Auvinen ym. Metsän kartoitus)

Esimerkiksi metsäsuunnitelman GIS-sovelluksen kartta voisi näytöllä koostua vaikkapa seuraavista tasoista:

  • Taustakartta tai ilmakuva

  • Kylän rajat

  • Tilan rajat

  • Metsikkökuviot

  • Metsätiet 

  • Arvokkaat elinympäristöt

Tasorakenne voi olla funktionaalinen tai riippua siihen tallennettavien kohteiden geometriasta. Esimerkiksi rakennukset voidaan jaotella alue- ja pistemäisinä kohteina piirrettäviin rakennuksiin. Tiet tai joet voivat tarkastelumittakaavasta riippuen olla alue- tai viimamaisia kohteita jne.

Ammattikäyttöön laadittujen tuotanto-orientoituneiden järjestelmien tasorakenne jää usein loppukäyttäjälle hämäräksi. Esimerkiksi metsäsuunnitteluohjelmissa vaikkapa uuden metsätien digitoiminen vaikuttaa usein metsikkökuviointitasoon, koska ohjelmoija olettaa metsätien muodostavan automaattisesti uuden kuvionrajan. Järjestelmään on siis ohjelmoitu joku interaktio (topologia) tietason ja kuviotason välille.

Vaikka tasot ovat erillisiä, on niiden välille usein järkevää ohjelmoida esimerkiksi leikkausoperaatioita. Edellisen esimerkin uusi metsätiehän luonnollisesti pienentää halkaisemiensa metsikkökuvioiden hyötypinta-alaa, joten uuden kuvioinnin tarve on ilmeinen. Juuri näiden aiemmin ihmistyötä vaatineiden sovellusten ohjelmoinnista paikkatietojärjestelmää käyttävä organisaatio korjaa yleensä suurimman hyödyn.

Tasojen välillä on mahdollista toteuttaa myös erilaisia spatiaalisia kyselyoperaatioita. Käytettäviä perusoperaatioita ovat esimerkiksi leikkaus tai puskuri. Voidaan esimerkiksi tutkia, sijaitseeko tason "suojelukohteet" objekteja tietyn tilan alueella tai vaikkapa suunnitellun maantien linjauksen kohdalla. Päästölähteiden (esimerkiksi teollisuuslaitos tai vilkasliikenteinen maantie) vaikutusta ympäristöön voidaan tutkia erilaisten puskuritoimintojen avulla toteutettujen etäisyysanalyysien avulla.

 

 

 

Paikkatietojärjestelmään kuuluvat:

  • Tietokoneet ja oheislaitteet

  • Tiedonkeruulaitteet

  • Tulostuslaitteet

  • Ohjelmistot

  • Ylläpitäjät

  • Loppukäyttäjät

  • Aineistot

Paikkatietojärjestelmän työvaiheita ovat:

  • Tiedon hankinta ja syöttö

  • Esiprosessointi

  • Tiedon hallinta

  • Tiedon käsittely ja hallinta

  • Tulostus ja raportointi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oheisessa kuvassa ovat seuraavat tasot:

Vesistöt

Korkeuskäyrät

Rakennettu ympäristö

Maaperä

Maankäyttö

Koordinaatisto

Korkeusmalli