GAS-menetelmä fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelun tavoitteiden laadinnassa

Anne Ryhänen ja Liisa Suhonen

Harjoittelu fysioterapeuttikoulutuksessa

Harjoittelujaksot työelämässä ovat tärkeä osa ammattikorkeakouluopiskelua. Nykyisessä Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opetussuunnitelmassa on yhteensä 44 opintopistettä harjoittelua. Harjoittelujaksot ajoittuvat eri lukukausille siten, että orientoiva, 20 tunnin harjoittelu on ensimmäisellä lukukaudella. Silloin opiskelijat tutustuvat fysioterapeuttien työhön valitsemassaan sosiaali- ja terveysalan palvelupisteessä. Varsinainen ensimmäinen neljän viikon harjoittelujakso on kolmannen lukukauden lopussa ja sen jälkeen kullakin lukukaudella on yksi 6-12 viikon pituinen harjoittelujakso.

Opiskelijat ovat perinteisesti laatineet harjoittelulleen tavoitteet, jotka pohjautuvat opetussuunnitelman mukaisiin harjoittelun yleisiin tavoitteisiin. Yleiset tavoitteet perustuvat kansallisesti laadittuihin kompetensseihin eli osaamisvaatimuksiin, jotka Karelian fysioterapeuttikoulutuksessa ovat asiakkuusosaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen, kliininen osaaminen, teknologiaosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, eettinen osaaminen, kansainvälistymisosaaminen, oppimisen taidot ja innovaatio-osaaminen. Koulutuksen tavoitteena on EQF:n (European Qualification Framework) mukainen tason 6 osaaminen. (Fysioterapian opetussuunnitelma.)

GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laadinnassa

GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling) on kehitetty USA:ssa 1960-luvulla alun perin mielenterveyskuntoutujien tavoitteiden laatimisen apuvälineeksi. Menetelmän lähtökohta on asiakaslähtöisyys eli asiakkaan oman tavoitteen tunnistaminen. Tämä ei ole itsestään selvää kuntoutujalle, eikä myöskään kuntoutuksen asiantuntijalle. Kuntoutuksen asiantuntijuutta tarvitaan mm. asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvittelyyn ja tavoitteiden ”esiin houkuttelemiseen”. Tässä voidaan hyödyntää esim. motivoivaa haastattelua. Lisäksi kuntoutuksen toteuttajalla on oltava riittävä tietämys kyseisestä kuntoutusmuodosta ja sen vaikuttavuudesta, jotta tavoitteista tulee järkeviä. Asiakkaan tavoitteiden tulisi täyttää SMART:in (spesific, measurable, achievable, realisitic, timed) periaatteet. Tavoitteen saavuttamisen osoittamiseksi valitaan indikaattori, jolle laaditaan 5-portainen nk. Kiresukin asteikko. (Autti-Rämö, Vainiemi, Sukula & Louhenperä 2010.)

Taulukossa 1. esitetään esimerkki kuntoutumistavoitteesta esim. kolmen kuukauden päähän. Tavoite ilmaistaan tasolla 0 ja sitä paremmat tavoitteet +1- ja +2-tasoilla. Tavoiteltavaa tasoa heikommaksi määritellyssä ajassa jäävä suoritus ilmaistaan -1- ja -2-tasoilla.

Taulukko 1. Tavoite: Omatoiminen liikkuminen kotona.

-2 selvästi oletettua alempi taso Liikun kotona sisällä itsenäisesti pyörätuolin avulla.
-1 jonkin verran oletettua alempi taso Kävelen sisällä yhden henkilön varmistamana kepin avulla.
0 tavoitetaso Kävelen sisällä omatoimisesti kepin avulla.
+1 jonkin verran oletettua parempi taso Kävelen sisällä omatoimisesti ilman apuvälinettä.
+2 selvästi oletettua parempi taso Kävelen pihalla omatoimisesti ilman apuvälinettä.

Kyseinen esimerkki liittyy liikkumiseen, mutta tavoite voi liittyä esim. mielialaan, painon hallintaan, raitistumiseen jne. Mielialan kohdalla indikaattori voi olla esim. ahdistuksen kokeminen ja asteikko voi liittyä ahdistuksen kokemisen kertamäärään/viikko.

Kela on Suomessa merkittävä kuntoutuksen järjestäjä ja kustantaja. Kelan tavoitteena on ollut tuoda GAS-menetelmästä yhtenäinen välineistö kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen. Julkisessa terveydenhuollossa menetelmä on vielä suhteellisen vähäisessä käytössä, mutta Kelan kustantamassa kuntoutuksessa menetelmää käytetään jo laajasti. Kela edellyttää kaikilta kuntoutuspalvelujen käyttäjiltä GAS:n käyttöä viimeistään vuonna 2019. Menetelmän etuina on kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittaminen ja ennen kaikkea asiakkaan sitoutuminen kuntoutusprosessiin. Menetelmän avulla voidaan seurata kuntoutumisen tavoitteiden toteutumista myös laajemmalla tasolla tilastollisia menetelmiä hyödyntäen (T-score-arvot). GAS –menetelmää voidaan soveltaa tavoitteiden asetannassa kuntoutuksen lisäksi esimerkiksi hoidossa tai vaikkapa koulutuksessa opiskelijan oppimisen tavoitteita asetettaessa (Autti-Rämö ym. 2010.)

Harjoittelun tavoitteet GAS-menetelmän avulla

Harjoittelun tavoitteiden laatiminen on opiskelijoille haastavaa. Tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja niiden saavuttamista pitäisi pystyä arvioimaan. Lisäksi opiskelijan tulisi hahmottaa, miten kutakin osaamiskompetenssia on mahdollista konkreettisesti opetella/harjoitella kussakin harjoittelupaikassa. Opiskelija ei usein harjoittelua aloittaessaan tiedä millaisia mahdollisuuksia hänellä on laajentaa osaamistaan uudessa toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijoiden pitäisi pystyä arvioimaan senhetkinen osaamisen tasonsa pystyäkseen laatimaan realistiset tavoitteet harjoittelujaksolleen.

Fysioterapeuttiopiskelijat tarvitsevat GAS-menetelmäosaamista asiakkaidensa kuntoutumistavoitteita laadittaessa sekä harjoittelussa että myöhemmin työelämässä. Päätimme kolme vuotta sitten koulutusohjelmakokouksessa, että kokeilemme menetelmän käyttöä myös harjoittelun tavoitteiden laadinnassa. Opiskelijat laativat vähintään viidestä osaamiskompetenssista vähintään yhden tavoitteen GAS-menetelmällä. Koska GAS-menetelmä on opiskelijoidemme työkalu asiakastyössä, käsityksemme mukaan sen käyttö omien tavoitteiden laatimisessa helpottaa myös asiakkaan tavoitteiden tunnistamista. Menetelmän käyttö on haastavaa, joten olemme tyytyneet harjoittelun tavoitteissa kolmeen tasoon. -2 –taso kuvaa opiskelijan nykytilaa. 0-tasolla hän kuvaa, mihin pyrkii kyseisen tavoitteen suhteen tässä harjoittelussa. +2-taso kuvastaa, mitä hänen tulee osata myöhemmin, esim. viimeisessä harjoittelussa tai valmistumisen jälkeen. Taulukossa 2. on esitetty yhden fysioterapeuttiopiskelijan laatimat tavoitteet 10 viikon harjoittelulle. Harjoittelujakso oli opiskelijan neljäs harjoittelu ja se tapahtui oppimis- ja palveluympäristö Voimalassa. Lukija voi arvioida toteutuvatko tavoitteissa kaikki SMART-periaatteet eli, ovatko tavoitteet spesifejä, mitattavissa, saavutettavissa, realistisia ja onko tavoitteeseen pääsy aikataulutettu.

Taulukko 2. Esimerkki opiskelijan laatimista GAS:n mukaisista oppimistavoitteista 10 viikon harjoittelujaksolle.

Fysioterapian asiakkuusosaaminen Tavoite:
Ikäihmisen huomioiminen kokonaisvaltaisesti
Pystyy avoimeen, kuuntelevaan ja kunnioittavaan suhteeseen toisten kanssa. -2 Huomioin psykososiaaliset tekijät arvioidessani ikäihmisten toimintakykyä ja arjessa jaksamista

0 Hyödynnän moniammatillisesta työryhmästä saatavissa olevat hyödyt ikäihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen konsultoimalla muiden alojen opiskelijoita ja vastaavasti tuomalla heille myös fysioterapian näkökulman esille

+2 Osaan ohjata tarvittaessa ikäihmisen muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin tunnistaen näiden tarpeet ja oikeudet kyseisiin palveluihin

Fysioterapian opetus- ja ohjausosaaminen Tavoite:
Muistisairaan ja hänen omaisensa ohjaaminen
Osaa soveltaa erilaisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä eri-ikäisten ihmisten toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä.
Osaa käyttää motorisen oppimisen/ohjauksen periaatteita ohjatessaan.
-2 Minulla on kokemusta muistisairautta sairastavan ohjaamisesta, jkun hänen tavoitteenaan on liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpysyminen.

0: Osaan neuvoa ja ohjata motivoivasti muistisairautta sairastavan omaista siinä, kuinka edistää läheisensä liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpysymistä.

+2: Osaan neuvoa ja ohjata motivoivasti muistisairautta sairastavan omaista huolehtimaan läheisensä toimintakyvyn lisäksi myös omasta toimintakyvystään.

Lopuksi

Kokemus on osoittanut, että opiskelijat harjaantuvat tavoitteiden laatimisessa ja GAS-menetelmän hyödyntämisessä opintojen edetessä. Viimeisten harjoittelujen tavoitteet syntyvät helpommin ja tavoitteet ovat yhä enemmän SMART -ajattelun mukaisia. Suurin hyöty GAS:n mukaisten oppimistavoitteiden laatimisesta on se, että pystytään selkeämmin osoittamaan, onko tavoitteet saavutettu ja mitä on vielä opittava. Menetelmä helpottaa opiskelijoita myös arvioimaan omaa osaamistaan realistisesti jo lähtötilanteessa. Opettajan tehtävä on auttaa opiskelijaa tunnistamaan osaamisensa taso kullakin osaamisalueella. Harjoittelua ohjaava fysioterapeutti voi auttaa opiskelijaa tavoitteiden laadinnassa kertomalla, mitä mahdollisuuksia kukin harjoittelupaikka tarjoaa ammatillisen osaamisen kehittymiseksi. Opiskelija arvioi usein oman lähtötasonsa liian alhaiseksi, jolloin hän helposti saavuttaa jopa +2 –tason, mikä ei suinkaan ole tavoitetaso.

Suurin hyöty menetelmän käytöstä on toivottavasti sen siirtyminen työelämään, opiskelijoiden tulevien asiakkaiden kuntoutumistavoitteiden laadinnan apuvälineeksi. GAS-menetelmän käyttö harjoittelun tavoitteiden laadinnassa on edistänyt menetelmän tunnettavuutta myös alueellisesti eri harjoittelupaikoissa. Karelia-ammattikorkeakoulussa järjestetään täydennyskoulutuksena työelämän toimijoille suunnattua Kelan hyväksymää 3-päiväistä GAS-menetelmäkoulutusta.

 

Lähteet:

Autti-Rämö, I., Vainiemi, K., Sukula, S. & Louhenperä, A. 2010. GAS –käsikirja. Kela, versio 2 http://www.kela.fi/documents/10180/12149/gas_kasikirja_100518.pdf

Fysioterapian opetussuunnitelma. Karelia-amk: Soleops. https://soleops.karelia.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjSel/tab/tab/fet?ryhmtyyp=1&amk_id=1000

Anne Ryhänen
opettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

Liisa Suhonen
yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

85 Artikkelin näyttökerrat