Moniammatillisesti aivohalvauspotilaan hoitoa oppimassa

Anne Ryhänen ja Kirsi Varis

Artikkelissa kuvataan aivohalvauspotilaan hoidon käytännön opiskelua fysioterapeutti- ja sairaanhoitajakoulutuksessa. Aloitimme ensimmäisen pilotimme keväällä 2016 tavoitteenamme lisätä opiskelijoiden yhteistyötä koulutuksen aikana, sillä työelämässä aivohalvauspotilaan hoito ja kuntoutus on moniammatillista. Keräsimme myös opiskelijoiden kokemuksia ja palautetta moniammatillisesta käytännön opiskelusta heti yhteisen opiskelutuokion jälkeen.

Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla

Moniammatillinen yhteistyö on ollut sosiaali- ja terveysalan kehittämisen kohteena jo kauan. Asiakkaiden ongelmat ovat monitahoisia, eikä yhden osaamisalueen hallinta riitä niiden ratkaisemiseen. Osaamisvaatimukset eri aloilla ovat lisääntyneet niin paljon, ettei yksikään asiantuntija voi hallita koko kokonaisuutta. Nykyisin asiakkaat ja heidän läheisensä haluavat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Moniammatillinen yhteistyö nähdään ratkaisuna, jossa asiakaslähtöisesti kootaan yhteen eri toimijoiden tieto ja osaaminen sekä muodostetaan yhteinen tavoite. (Isoherranen 2012.) Moniammatillista yhteistyötä tulee opettaa terveydenhuollon ammattiryhmille jo heidän opiskeluaikanaan (PKSSK 2015, WHO 2010), sillä toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää yhä enemmän yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä (PKSSK 2015).

Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/91) velvoittaa viranhaltijat yhteistyöhön paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Aivohalvauspotilaiden moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on näyttöä. (Jörgensen ym. 2000) Moniammatillinen kuntoutus parantaa sairastuneen elämänlaatua ja on kustannustehokasta. (Takala 2014)

Moniammatilliseen työskentelyyn oppiminen Kareliassa

Suomessa sosiaali- ja terveysalan moniammatillisia opintoja on toteutettu esimerkiksi Tampereen yliopistossa lääketieteen, sosiaalialan sekä psykologian opiskelijoiden kesken (Virtanen 2003). Outokummun ja Ilomantsin terveyskeskuksissa toteutettiin pilottijakso lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoiden yhteisestä moniammatillisesta terveyskeskusopetuksesta syksyllä 2015 ja se on tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön kaikissa maakunnan terveyskeskuksissa (PKSSK 2015).

Karelia-amk:ssa oppimis- ja palveluympäristö Voimalan yhtenä pääperiaatteena on opiskelijoiden työskentely moniammatillisessa ja -alaisessa opiskelijayhteisössä. Moniammatilliset opiskelijaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia työelämälähtöisiä projekteja. Kokemukset toiminnasta ovat kannustavia.

Kareliassa pedagoginen kehittäminen on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Syksyllä 2015 sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuissa toteutettiin pedagoginen kehittämispäivä, jossa myös idea moniammatillisesta käytännön opiskelusta heräsi ja jota aloimme suunnitella yhdessä.

Ensimmäinen pilotti moniammatillisesta käytännön opiskelusta

Keväällä 2016 aloitimme ensimmäisen pilotin moniammatillisesta käytännön opiskelusta aivohalvauspotilaan asentohoidossa fysioterapeutti- ja sairaanhoitaja opiskelijoiden kanssa. Käytännön opiskelussa oli mukana neljännen lukukauden fysioterapeuttiopiskelijat ja toisen lukukauden sairaanhoitajaopiskelijoita. Fysioterapeuttiopiskelijoilla opiskelu kuului 6 opintopisteen laajuiseen Aikuisten ja lasten neurologinen fysioterapia -opintojaksoon ja sairaanhoitajaopiskelijoilla Asiakaslähtöinen sisätautien asiakaslähtöinen hoitotyö 5 op -opintojaksoon. Tämä käytännön opiskelutuokio oli kolmen tunnin pituinen, ja mukana oli sekä fysioterapian että hoitotyön opettaja.

Alkuun pidimme pienen teoriakertauksen aivohalvauspotilaan asentohoidon tärkeydestä ja asentohoidon periaatteista dialogisuuteen perustuen sekä demonstroimme suositeltavat lepoasennot aivohalvauspotilaalle vuoteessa. Opiskelijat saivat myös kuvat lepoasennoista ennen toteutusta. Toteutimme opiskelun kolmen opiskelijan pienryhmissä hoitotaitoluokissa. Kuhunkin pienryhmään kuului yksi fysioterapeuttiopiskelija ja kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa, joista jokainen opiskelija oli eri ryhmistä eivätkä he tunteneet toisiaan juurikaan etukäteen.

Opiskelijat toteuttivat aivohalvauspotilaan asentohoitoa siten, että jokainen opiskelija oli vuorollaan potilaana ja kaksi opiskelijaa pienryhmästä laittoi potilaan sopiviin asentoihin vuoteessa, ensin halvaantuneelle kyljelle, sitten selinmakuulle ja vielä toimivalle kyljelle. Opiskelijat harjoittelivat myös aivohalvauspotilaan pyörätuoliin siirtymistä ja siinä avustamista. Pienryhmät alkoivat työskennellä välittömästi ja vaihtoivat kokemuksiaan aivohalvauspotilaan asentohoidon opeistaan ja osaamisestaan sekä auttoivat toinen toisiaan.

Opiskelijoiden kokemuksia pilotista

Keräsimme pilotista palautetta opiskelutuokion jälkeen. Palautteet olivat erittäin positiivisia ja oppimista edistäviä tekijöitä löytyi paljon. Opiskelijat kokivat moniammatillisen käytännön opiskelun antoisana, oppimista edistävänä ja erittäin hyödyllisenä. Moniammatillisessa ryhmässä oppiminen koettiin positiivisena ja hauskana tapana oppia. Opiskelijoiden mielestä aivohalvauspotilaan asentohoidon käytännön opiskelu kertasi jo opittua ja opetti myös uutta. Asiat jäivät myös mieleen paremmin. Yhteistyö koettiin luontevaksi ja rikastuttavaksi tavaksi oppia asioita eri näkökulmista. Opiskelijat kokivat hyödyllisenä tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja peilata moniammatillista yhteistyötä tulevaan työhönsä jo opiskeluaikana.

Käytännön opiskelu ja käytännössä asentohoitojen tekeminen edisti oppimista. Kokemus siitä, että oli itse potilaana, opetti opiskelijoille potilaan asemaa ja roolia. Myös erilaiset tavat ohjata ja toimia toivat opiskelijoille uutta näkökulmaa. Pienryhmissä vieraiden ihmisten kanssa toimiminen laittoi opiskelijan yrittämään parhaansa ja opiskelijat kuvasivat, että tuntui siltä, kuin olisi ollut oikeassa työelämässä toimimassa.

Oppimista estäviä tai heikentäviä tekijöitä olivat hälinä, oma väsymys, ajan puute ja alun jännitys sekä se, ettei tiimissä kaikki olleet yhtä innokkaita. Moniammatillisen käytännön opiskelun kehittämisideoita löytyi myös opiskelijoilta. Toivottiin enemmän vastaavanlaisia harjoituksia, enemmän aikaa harjoitella, enemmän toistoja ja enemmän teoriaa ennen käytännön opiskelua.

Opettajina koimme yhteisopetuksen suunnittelun ja toteutuksen hyödyllisenä ja antoisana.

Jatkosuunnitelmat

Kaikki opiskelijat vastasivat myöntävästi kysyttäessä vastaavanlaisen avh-potilaan hoidon käytännön opiskelusta myös jatkossa ja moni heistä vastasi, että EHDOTTOMASTI tulee jatkaa. Tämän palautteen perusteella jatkamme moniammatillista käytännön opiskelua myös syksyllä 2016. Opiskelijat kokivat moniammatillisen käytännön opiskelun edistävän oppimistaan hyvin monella tavalla.

Lähteet:

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. 1995. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950640

Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Jörgensen HS, Kammersgaard LP, Houth J ym. 2000. Who benefits from treatment and rehabilitation in a Stroke Unit? A community-based study. Stroke 2000; 31.434-9.

PKSSK. 2015. Moniammatillista terveyskeskusopetusta pilotoidaan Outokummussa ja Ilomantsissa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä TIEDOTE 28.10.2015 http://www.pkssk.fi/maakunnalliset-tiedotteet/-/asset_publisher/6tIvhilneAJ8/content/id/4362918

Takala T. 2014. Avh-kuntoutuksen loppuraportti. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero 7.

Virtanen P. 2003. Monialainen opiskelu ja moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä – kokeiluja ja kokemuksia. (Poikela Esa, Öystilä Satu) Tampereen yliopisto

WHO. 2010. Framework for Action on Interprofessional Education & Collaborative Practice. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/70185/1/WHO_HRH_HPN_10.3_eng.pdf

 

Anne Ryhänen, tuntiopettaja
Kirsi Varis, tuntiopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

788 Artikkelin näyttökerrat