Eteläkorealaiset terveysalan kollegat Karelian vieraina

Pirjo Vesa

Eteläkorealaiset terveysalan edustajat osallistuivat Itä-Suomen yliopistossa järjestettävään konferenssiin elokuussa 2016. Samalla he tutustuivat Karelia-amk:n toimintaan ja solmivat alkavaa yhteistyökumppanuutta sairaanhoitajakoulutukseen osalta.

Terveysalan eteläkorealaiset kollegat saapuivat Suomeen Itä-Suomen yliopiston järjestämään konferenssiin ”Healthy Aging in Digitized Societies – HeADS’2016” 11-12.8.2016. Konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran. Suurin osa ulkomaisista osanottajista oli Etelä-Koreasta Kyungpook National University:stä, Daegusta. Ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö haasteineen, joten konferenssilla tuotoksineen pyrittiin edesauttamaan alueellista, kansallista ja kansainvälistä koulutuksellista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kareliasta konferenssiin osallistuivat yliopettajat Marjut Arola, Arja-Irene Tiainen ja Pike Vesa.

Eteläkorealaiset vieraat ja Karelian kollegat yhteiskuvassa

Eteläkorealaiset vieraat ja Karelian kollegat yhteiskuvassa.

Terveysalan osanottajat (yhteensä 9) professori Eunjoo Leen johdolla halusivat tutustua sairaanhoitajien ja erityisesti ikääntymiseen liittyvään koulutuksiimme. Saavuttuaan illalla 10.8. Joensuuhun he olivat vieraina klo 19.00 järjestetyssä tapaamisessa. Kävimme ytimekkäästi läpi edellä mainittuja aiheita iltapalan äärellä. Lisäksi eteläkorealaiset kollegat tutustuivat Simulan tiloihin. Vieraat olivat otettuja siitä, että saivat tutustua Karelian opetuksesta omiin intresseihinsä liittyen ja mahdollisuuden tulla vieraiksi illalla varsinaisen työajan jälkeen. He myös kiittivät jälkeenpäin Kolin vapaamuotoisella retkellä sitä, kuinka olivat kokeneen tilaisuuden lämminhenkisenä vastaanottona Suomeen ja Kareliaan ihmisineen.

Varsinaisessa konferenssissa avainpuhujat esiintyivät molempina aamuina. Professori Kaija Saranto valotti puheessaan moninaisia näkökulmia terveelliseen ikääntymiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Professori Gyewan Moon Kyunpook National University;sta Etelä-Koreasta esitti näkemyksensä terveellisen yhteisön rakentamisesta luottamuksella, moninaisuuden ymmärtämisellä ja asiantuntijuudella. Lisäksi konferenssissa kuultiin monia lyhyitä esityksiä ikääntymiseen ja elämän laatuun sekä ikääntymisen kustannuksiin että luottamustutkimukseen liittyen. Konferenssituotokset ovat luettavissa erillisenä julkaisuna.

Konferenssipäivien ohella keskityttiin erilaisten näkemysten ja tietämyksen vaihtoon myös iltaisin ja lauantaisen retkipäivän merkeissä. Ne olivat keskusteluissa keskinäisen tuntemisen ja luottamuksen rakentamisen aikaa. Joensuun kaupunki järjesti eteläkorealaisten yhteistyökumppaneiden kunniaksi juhlavan illallisen kaupungintalolla torstai-iltana. Lauantaiaamuna bussilastilinen konferenssiin osallistuneita ja muita Joensuun kaupungin eteläkorealaisia vieraita matkasi Kolin nähtävyyksiä katsomaan ja laivalla Kolilta yli Pielisen Lieksaan museokäynnille. Päivän lopuksi tutustuttiin Eeva Ryynäsen ateljeehen Paaterissa.

Konferenssivieraat Kolilla.

Konferenssivieraat Kolilla.

Terveysalan edustajien päivä huipentui retken päätteeksi eteläkorealaisten kollegoiden tarjoamaan illalliseen. Mukana keskusteluissa olivat Saara Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta ja allekirjoittanut Karelia-amk:sta. Erityisesti keskityttiin miettimään tulevaisuuden yhteistyötä mm. sähköisen kirjaamiseen yhteisartikkelein kirjoittamisessa ja konferensseihin osallistumisessa. Saimme kutsun osallistua marraskuussa järjestettävään konferenssiin Kyungpook National Universityyn Daeguun.

Kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen edellyttää opetus- ja TKI-toiminnassa tutkimuksellisesta otetta. Tällä hetkellä sairaanhoitajien koulutusohjelmassa panostetaan sähköisen kirjaamisen ja virtuaalisen opetuksen sisällöllisten kyselytutkimusten tekoon opiskelijoille. Lienevätkö kyselyt niin kutsuttuja varsinaisia tutkimuksia, on hyvä kysymys. Mutta meillä on ainakin kriittisemmällä otteella tehtyä näyttöä, josta on hyvä kommunikoida muillekin alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kysymykset siitä, mikä on soveltavaa tutkimusta ja mikä ei, ja missä määrin varsinaista tutkimusta tarvitaan, ovat myös ammattikorkeakoulujen roolissa tärkeitä.

Pirjo Vesa
hoitotyön yliopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

940 Artikkelin näyttökerrat