TalentBoost Summit 2019

Riikka Simonen

Turun Logomoon kokoontui marraskuun 12. päivä toimijoita ympäri Suomen TalentBoost Summit -konferenssiin. Konferenssin tarkoituksena oli tuoda eri toimijoita yhteen keskustelemaan, kuuntelemaan ja jakamaan hyviä käytänteitä siitä, miten kansainvälisten osaajien työllistyminen on onnistunut eri puolilla maata. Konferenssin teemana oli taidon säilyttäminen, eli miten saada kansainväliset osaajat jäämään Suomeen.

Tilaisuuden avasi työministeri Timo Harakka videotervehdyksellä. Harakka painotti, että ministeriö on ottanut tavoitteeksi inklusiivisen ja osaavan Suomen. Jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen, on saatava vähintään 60.000 työntekijää lisää vuoteen 2023 mennessä. Tämä tarkoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuonna (2018) yli 60.000 työpaikkaa jäi täyttämättä koska ammattitaitoisia osaajia puuttui työmarkkinoilta. Harakka painotti, että seuraavan neljän vuoden sisällä tullaan tarvitsemaan noin 10.000 työpaikkaa ICT alalle, mm. ohjelmointiosaajia. SOTE-alalla tullaan tarvitsemaan tuhansia työntekijöitä, mm. sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Samaan aikaan kun täyttämättömien työpaikkojen määrä lisääntyy, suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista lähtee pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Vuosittain yli 5.000 kansainvälistä opiskelijaa valmistuu Suomessa, ja heistä yli puolet lähtee töiden perässä maailmalle. Loppukaneettina Timo Harakka rohkaisi yleisöä sanoilla ”Onnistuaksemme tavoitteissamme, meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä.”

Tapahtuman aamupäivään sisältyi monialaisia puhujia ja paneelikeskusteluja, joista sai paljon uutta näkökulmaa kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksista. syistä miksi muuttaa Suomeen, miten Suomi vertaa muihin maihin houkuttelevuuden mittareilla, sekä miten kasvattaa monipuolinen tiimi. Very Finnish Problems -sometilin luoja Joel Willans kertoi oman tarinansa, miten hän perusti sivuston. Hän osasi löytää ulkomaalaisena eroavaisuuksia suomalaisten käytöksestä verrattuna kotimaahansa Iso-Britanniaan. Hulvattomien meemien kautta hän osasi vitsailla suomalaisille suomalaisista. Willans korosti, miten joskus tarvitsee ulkopuolisen nähdäkseen ne hyvät asiat mitä omassa maassa, tai työympäristössä on. OECD:n Jonathan Chaloff esitti miten Suomi pärjää muita maita vasten kansainvälisen houkuttavuuden mittareissa. Suomi ei pärjännyt kovinkaan hyvin, ja Chaloff korosti, miten Suomen on pakko panostaa maahanmuuttopolitiikkaan, jos se tahtoo olla kilpailukykyinen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajine keskuudessa, sillä heidän on paljon helpompaa työllistyä, asua ja elää muissa maissa.

Lounastauon jälkeen osallistujat saivat päättää mihin työpajaan osallistuvat. Työpaja 2 käsitteli osaamisen sitouttamista, ja sitä miten jotkut toimijat ovat pystyneet sitä onnistuneesti toteuttamaan. Työpajan vetäjinä toimivat Aalto yliopisto, Espoon kaupunki sekä VTT. He esittelivät toimivia malleja, joiden avulla he ovat integroineet ja mahdollistaneet ulkomaalaistaustaisten henkilöiden palkkaamisen organisaatioihinsa. Esimerkiksi Espoon kaupungissa kaikki julkiset tiedot tehdään saatavaksi sekä suomeksi että englanniksi.  Kaupungin palkkalistoilla olevista henkilöistä 20% on ulkomaalaistaustaisia. He ovat kokeneet organisaatiomuutoksen positiivisena. Aalto yliopistossa on toiminnassa mentoriohjelma jossa jokainen uusi työntekijä, olipa ulkomaalainen tai suomalainen, saa henkilökohtaisen mentorin, joka noin puolen vuoden ajan tukee ja auttaa uuden työntekijää tuntemaan itsensä tervetulleeksi työyhteisössä.

Työpajan jälkeen viimeisimmät puhujat haastoivat yleisön ottamaan rohkeammin maahanmuuttajia ja monipuolisempaa väkeä töihin. Inkluusion tärkeydestä puhui Inklusiiv-yrityksen perustaja Katja Toropainen. Hän kertoi miten yritykset voivat muuttaa toimintaansa ollakseen houkuttavampia ja vastaanottavaisempia rekrytoinnissa esimerkiksi maahanmuuttajien keskuudessa. Toropainen on on yksi Slushin perustajista, ja toimi siellä esiintyjien rekrytoinnin parissa.

Katja Toropainen kehotti yrityksiä panostamaan moninaisuuden kehittämiseen.

Kaikki puhujat korostivat sitä, miten monipuolinen työyhteisö vahvistaa yrityksen toimintaa ja että moninaisuuden kehittäminen on kirjattava jokaisen yrityksen strategiaan. Nämä konkreettiset askeleet olisi hyvä ottaa käyttöön myös Pohjois-Karjalassa.

Seminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan YouTubesta (video alkaa noin 17. minuutin kohdalla).

Lisätietoa Talent Boost –toimenpideohjelmasta: https://tem.fi/talent-boost

 

Teksti ja kuvat: Riikka Simonen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

38 Artikkelin näyttökerrat