Selkeä kieli yhdenvertaisuuden edistäjänä ja laatutekijänä

Kirsi Autio

Julkisina organisaatioina ammattikorkeakouluilla on tehtävä toimia saavutettavasti, eli tarjota esteetön pääsy tarjoamaansa tietoon ja koulutukseen. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) edellyttää julkisilta organisaatiolta saavutettavuutta eli esteettömyyttä digitaalisissa sisällöissä ja palveluissa 23.9.2020 alkaen. Tämä tarkoittaa verkkopalvelujen laadukasta toteuttamista siten, että niiden käyttö on mahdollista ja ymmärrettävää erilaisille käyttäjille. Muuttunut lainsäädäntö edellyttää viranomaisilta paljon muutoksia omissa toimintatavoissaan. Muutokset koetaan usein haastavana, mutta tällä kertaa perehtyminen asiaan ei tunnu monimutkaiselta. Koska kyse on tiedon ja sen käytettävyyden helpottamisesta, kaikki vinkit ja ohjeet saavutettavuuden toteuttamiseen on tehty erittäin selkeästi ja ymmärrettävästi. Tämä artikkeli opastaa tämän helposti jäsennettävän tiedon äärelle ja tarjoaa muutaman konkreettisen vinkin selkeään viestintään.

Saavutettavuusvaatimukset.fi -sivusto avaa ymmärrettävästi, mistä saavutettavuudessa on kyse ja mitä lait ja standardit käytännössä tarkoittavat ja edellyttävät eri toimijoilta. Digitaalisten palvelujen saavutettavuuden idea tiivistyy kuvaan, josta esiin nousevat tekninen ja saavutettavuuden standardit täyttävä toteutus, selkeä ja looginen käyttöliittymä sekä kielellisen sisällön selkeys ja ymmärrettävyys.

Saavutettavuus tarkoittaa teknisesti virheetöntä toteutusta, joka noudattaa saavutettavuudelle määriteltyjä teknisiä vaatimuksia. Lisäksi se tarkoittaa, että verkkopalvelu on selkeä ja helppo käyttää, ja että sisältö on helposti ymmärrettävää ja asia kerrotaan selkeällä yleiskielellä.

Kuva: Saavutettavuus on tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/tietoa-saavutettavuudesta/

Selkeän kielen ja selkoviestinnän opettaja Soilimaria Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta tuntee uuden lainsäädännön ja edistää työssään saavutettavuuden toteutumista kouluttamalla eri toimijoita selkeän kielen käyttöön. Hän korostaa, että tärkeää on erottaa toisistaan tekninen ja kielellinen saavutettavuus, jotka ovat kuin kolikon kaksi puolta: tärkeitä ja erottamattomia, mutta silti viittaavat eri asioihin. Tekninen saavutettavuus tarkoittaa selkeää käyttöliittymää, jossa navigaatio on loogista ja pääsisältö erottuu muista osista. Palvelun toteutus on teknisesti virheetöntä ja se noudattaa WCAG (Web Content Accessibility Guidelines)-standardeja. WCAG-kriteerit ovat verkkosisällön saavutettavuutta määritteleviä ohjeita, joiden noudattamisen perusteella voidaan määritellä, millä saavutettavuuden tasolla (A, AA, AAA) organisaatioiden verkkopalveluja toteutetaan. Käytännön ohjeita saavutettavan sisällön toteuttamiseen saa saavutettavasti.fi -verkkosivuilta ja saavutettavuusvaatimukset.fi -sivustolta löytyvät puolestaan standardien määrittämät ehdot digitaaliselle sisällölle.

Toiseksi palvelujen on tärkeää olla kielellisesti selkeitä eli ymmärrettäviä käyttäjille. Ymmärrettävä sisältö tarkoittaa selkeän yleiskielen käyttöä ja jäsenneltyä tekstiä, josta tärkein asia löytyy heti alusta ja tieto on tarjolla eri muodoissa. Esimerkiksi tekstin lisäksi hyödynnetään kuvia tai infografiikkaa. Soilimaria Korhonen hahmottaa kielen käytössä jatkumon asiantuntija- yleis- ja selkokielen välillä. Asiantuntijakieli on abstraktimpaa ja siinä käytetään paljon alakohtaisia käsitteitä. Selkokieli on puolestaan yleiskieltä helpompaa, yksinkertaisempaa ja konkreettisempaa suomen kieltä. Selkeä kieli on yleiskieltä, jossa tietoa on jäsennetty ja ilmaisu on selkeää.

Kuva: Selkeä kieli suhteessa asiantuntija- yleis- ja selkokieleen. Soilimaria Korhonen 2020.

Kolme vinkkiä kielen selkeyttämiseen

Soilimaria Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta on kouluttanut organisaatioita verkkopalvelujen saavutettavuudesta. Hän poimii kielen selkeyttämiseen kolme käytännön työkalua, joita jokainen voi soveltaa omassa työssään, oli kysymys oppimateriaalin, tiedotteiden, verkkosivujen tai webinaarien sisältöjen rakentamisesta. Kolme vinkkiä ovat:

  • Tiedosta oma tapasi käyttää kieltä
  • Asetu vastaanottajan asemaan
  • Rajaa ja järjestä tietoa

Mitä nämä kolme vinkkiä oikeastaan tarkoittavat käytännössä? Syvennytään niihin hieman lisää.

Tiedosta oma tapasi käyttää kieltä

Ensimmäiseksi Soilimaria Korhonen kehottaa tutkimaan omia kielenkäyttötapoja lempeän kriittisesti. Jokaisella on omat kielelliset maneerinsa, joita käyttää toistuvasti. Esimerkiksi itse kirjoittajana sorrun pitkiin ja polveilevin lauserakenteisiin ja abstrakteihin ilmaisuihin. Toinen asia, josta viime aikoina olen tullut tietoiseksi, on lauseenvastikkeiden viljely tekstissä.

Erittäin yleistä kullekin ammattialalle on oman ammattijargonin käyttö. Ohjausalan ammattilaisena itse toistelen ilmaisuja kuten koulutussiirtymät tai tarkoituksenmukaiset koulutusja urapolut. Äkkiseltään vilkaistuna termit eivät tunnu kovin kummallisilta, aika arkisia itseasiassa asiantuntijatyössäni korkeakouluympäristössä. Mutta nämä termit eivät välttämättä kerro mitään henkilölle, joka ei tunne suomalaista koulutusjärjestelmää tai jota kiinnostaa pääsy tiettyyn ammattiin tai pätevyyden saaminen. Asiantuntijatermit eivät itsessään ole olennaisia koulutuksellisten kysymysten ratkomisessa. Termistö ilmentää pikemmin yhteiskunnallista eetosta ja poliittista tahtotilaa koulutuksellisten kysymysten ja koulutuksen merkityksen osalta.

Asetu vastaanottajan asemaan

Näkökulman vaihtamisen taito kuulostaa helpolta, mutta vaatii tietoista kurottelua omien havainnointi- ja ymmärtämistapojen ulkopuolelle. Sen sijaan, että miettisin, mitä minun tai organisaation näkökulmasta verkkokurssilla tai -sivuilla on tärkeää kertoa, minun pitäisi kysyä, kenelle sisältöä tuotan. Mitä tietoa ja millä tavalla käyttäjät hakevat verkkosivustolta? Mikä tieto on heidän näkökulmastaan olennaista? Mitkä seikat tekevät tiedosta ymmärrettävää? Esimerkiksi vieraskielisille sivun käyttäjille selkeä suomen kieli helpottaa sisällön ymmärtämistä. Soilimaria Korhonen muistuttaakin, että tiedolla ei ole merkitystä, jos vastaanottaja ei ymmärrä sitä.

Rajaa ja järjestä tietoa

Kolmanneksi vinkiksi Soilimaria Korhonen nosti tiedon rajaamisen ja järjestämisen. Tässäkin auttaa sisällön oletetun vastaanottajan tunteminen. Mitä tietoa hänellä on ennalta asiasta? Mitä tässä kohtaa on tärkeää kertoa ja mitkä asiat voi jättää sanoittamatta? Saavutettavuus tarkoittaa sisällön ymmärtämisen näkökulmasta sitä, että olennainen sisältö erottuu tekstistä jo silmäilemällä. Esimerkiksi tärkeimmät asiat kerrotaan heti alussa ja yksityiskohtaisempi, tarkentava tai taustoittava tieto vasta pääkohtien jälkeen. Toinen vinkki tiedon järjestämiseen on keskeisten kohtien luettelointi, väliotsikointi sekä tiivistäminen ja visualisointi esimerkiksi infograafien avulla. Soilimaria Korhonen kehottaa myös lisäämään pisteiden käyttöä ja pilkkomaan pitkiä lauseita verkkosisällöissä.

Saavutettavuus Kareliassa

Kuten muutkin viranomaiset, Karelia-ammattikorkeakoulu valmistautuu selkeyttämään entisestään verkkopalvelujaan ja niiden toteutusta niin viestinnässä, opetuksessa, hanketoiminnassa kuin palveluliiketoiminnassakin. Tulevassa Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivujen uudistuksessa saavutettavuus on yksi keskeinen uudistusta ohjaava tekijä. Korona-pandemian aikaan perustetulla henkilöstön Howspace-alustalla jaetaan vinkkejä verkko-opetuksen kehittämisestä ja alustalla on jaettu linkkejä ja vinkkejä, myös saavutettavuutta käsitteleviin koulutuksiin ja materiaaleihin. Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen yhteinen SIMHEmalli-hanke järjesti toukokuussa sekä digitaaliseen saavutettavuuden ja selkeän kielen sekä selkokielen koulutuksia verkossa. Koulutukset keräsivät yhteensä satoja osallistujia linjoille.

Karelian julkaisutoiminnasta vastaava Kari Tiainen pitää saavutettavuutta tärkeänä asiana, johon tullaan antamaan kirjoittajille vinkkejä ja opastusta syksyllä. Verkkojulkaisuissa selkeän yleiskielen käyttöön ja väliotsikointiin on kannustettu jo aiemminkin. Jatkossa julkaisujen tekniseen saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja verkkojulkaisujen kirjoitusohjeet päivitetään.

Mitä menetät, jos olet viestissäsi selkeä?

Rikkaalle ja polveilevalle suomen kielen käytölle on paikkansa. Samoin asiantuntijakielelle ja tieteenalojen tarkoille ilmaisuille ja käsitteille. Kuitenkin sekä opiskelijoiden, ohjattavien, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja meidän korkeakoulutoimijoiden itsemme kannalta selkeä kieli ja siitä kirkkaana nouseva ydinsanoma auttavat työssä ja sen tavoitteiden toteuttamisessa eteenpäin. Saavutettavuus ei ainoastaan lisää palvelun laatua. Se toteuttaa yhdenvertaisuutta ja demokratiaa käytännön tasolla. Saavutettavat verkkosisällöt ovat kansalaisoikeus ja korkeakouluna tehtävämme on toimia digitaalisen yhteiskunnan yhdenvertaisuuden edistämisen etujoukoissa.

 

Teksti: Kirsi Autio, projektiasiantuntija, SIMHEmalli- ja KOVAT-hankkeet, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva: Burst / Unsplash

 

35 Artikkelin näyttökerrat