Sairaanhoitaja valmentajana digitaalisessa maailmassa

Tarja Ruokonen & Pirjo Vesa

Tapasimme kesällä lasten ja nuorten hoitotyön parissa työskenteleviä sairaanhoitajakollegoita. Pian keskustelu kääntyi siihen, miten oma työ on muuttunut korona-aikana. Työskentelivät he akuutissa hoitotyössä tai mielenterveystyön puolella oli kaikilla sama puheenaihe: Etäohjaus, erilaiset verkko-ohjausvälineet ja niiden toimivuus tai toimimattomuus sekä oma osaaminen etäohjauksessa. Kaikkien näkemys oli, että etähoito, etäohjaus ja -valmennus ovat lisääntyneet ja ne tulevat monipuolistumaan terveydenhuollossa. Osalle se sopii paremmin, osalle heikommin.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata DigiNurse-hankkeessa kehitettyä pedagogista mallia asiakkaiden ja potilaiden hoidon ohjaukseen. Malli pohjautuu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen asiakkaan/potilaan itsehoidon tukemisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen digitalisaation visio vuoteen 2025 on ”Asiakas on tärkein – Parempaa tietoa –parempia valintoja, toimintaa ja palveluita”(Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, 2016).  Digitaaliset palvelut eivät korvaa hoitotyön ammattilaista vaan täydentävät tarjottavia palveluja ja palvelevat asiakasta paremmin. Digitaalisten palvelujen suunnittelussa asiakaslähtöisyys on avainasemassa. Digitalisaatio toimii muutoksen välineenä, myös hoito- ja ohjauskäytännöt tulevat muuttumaan digitalisaation edetessä. Tämä kehitys vaatii mukautumista sekä uudenlaista osaamista niin terveydenhuollon ammattilaisilta kuin asiakkailtakin.

Kansainvälinen Learning ICT Supported Self-management of Patiens eli DigiNurse- hanke on saanut rahoituksensa EU:n Erasmus + – ohjelmasta. Mukana ovat korkeakoulut Belgiasta, Sloveniasta, Portugalista sekä Suomesta (Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu, joka hallinnoi hanketta). Hankkeen kesto on kolme ja puoli vuotta. Yhtenä hankkeen isoimmista tavoitteista on ollut kehittää malli, jolla valmennetaan tulevat hoitotyön ammattilaiset digitaaliseen, muuttuvaan toimintaympäristöön.  Mallia voidaan hyödyntää myös jatkuvaan oppimiseen eli soveltaa jo ammatissa toimivien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttamisessa digitaaliseen valmentamiseen. (DigiNurse – malli tulossa hoitotyön koulutukseen, 2017)

Taustaa DigiNurse-mallille

Mallin pedagogisessa ajattelussa lähtökohtana on, että opiskelijalla on olemassa perusosaaminen, jota lähdetään vahvistamaan valmentavalla ohjauksella. Valmentamista tapahtuu suhteessa opiskelijakavereihin, asiakkaisiin/potilaisiin, mutta myös suhteessa opettajaan, joka toimii valmentajan roolissa. Nämä henkilöt yhdessä muodostavat DigiNurse oppimisyhteisön, jossa keskeistä on turvallinen, luottamusta ja osaamisen jakamista tukeva ilmapiiri. Keskeistä on tasa-arvoinen kumppanuus, jossa on lupa kokeilla, harjoitella, hankkia itseluottamusta ja kasvaa valmennustaidoissa niin kasvokkain kuin digitaalisten välineidenkin avulla.

Mallissa korostetaan tiettyjä asioita, joiden varaan hyvä, digitaalisen valmentamisen osaaminen perustuu. Näitä ovat ymmärrys digitaalisesta hoidosta ja siinä käytettävistä välineistä sekä terveyslukutaito eli taito arvioida asiakkaan kykyä käyttää sähköisiä tietolähteitä osana hoitoa ja sen ohjausta. Keskeistä on myös hoitotietojen oikeanlainen käyttö eli miten tietoja voidaan käyttää turvallisesti ja milloin tietoja saadaan käyttää. Terveydenhuollon teknologian ja –sovellusten tunteminen ja niiden käytön harjoittelu niin, että niiden hyödyntäminen valmennuksessa on mahdollista. Oppijaan itseensä liittyen keskeistä on itsensä johtaminen eli vastuunottaminen omasta toiminnastaan digitaitojen oppimisessa.

Mallin keskeisin osa on asiakkaan ja potilaan valmentaminen omanhoitoon. Tämä edellyttää siirtymistä pois asiantuntijaroolista tasa-arvoiseksi kumppaniksi valmennettavalle ja ymmärrystä siitä, että valmennettava itse tietää mitä haluaa ja tarvitsee. Opiskelija opiskelee valmennusta olemalla itse sekä valmennettava että valmentaja. Tämä vahvistaa opiskelijan ymmärrystä muutosprosessin vaikeudesta, mutta opettaa myös empatiaa ja kärsivällisyyttä valmennettavaa kohtaan. Valmennuksessa voi käyttää hyväksi havaittuja, näyttöön perustuvia valmentamisen malleja kuten GROW- mallia tai 5A- mallia. (Gurbutt & Gurbutt 2016; Toolkit for delivering the 5A´s and 5R`s prief tobacco intervention in Primary Care 2014) Näitä valmennusmalleja käytettiin DigiNurse-hankkeen mallin pilotoinnessa menestyksekkäästi ja niiden todettiin soveltuvan hyvin asiakas/potilastyön valmennuksiin.

DigiNurse-malli.

 

Opettaja valmentajana

DigiNurse-mallissa opettaja siirtyy valmentajaksi ja toimii suhteessa opiskelijoihin samalla tavalla kuin valmentamista opetetaan opiskelijoille. Opettaja valmentajana mallintaa taitoja, jotka opiskelijoiden odotetaan oppivan asteittain läpi koko opetussuunnitelman. Tässä hyödynnetään sekä kokemuksellista oppimista, mutta myös oppimista, jossa sekoitetaan kasvokkain tapahtuvaa oppimista ja online-mediaa ja teknologiaa. Kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa valmentaja muiden opiskelijoiden ja asiakkaiden/potilaiden kanssa luo ympäristön, jossa opiskelijoilla on laajat mahdollisuudet harjoitteluun.

Alussa opiskelijat harjoittelevat kolmen hengen ryhmissä valmentajan, valmennettavan ja tarkkailijan roolissa. Ihannetapauksessa nämä valmennuskeskustelut kuvataan ja nauhoitetaan ja niitä käytetään palautteen apuna. Harjoitusten reflektointi on ensiarvoisen tärkeää henkilökohtaisen valmennustaidon kehittymisessä. Opiskelijoiden henkilökohtaisista pohdinta- ja reflektointiraporteista annetaan myös digitaalista palautetta. Opiskelijan teoreettista osaamista vahvistetaan hankkeessa tehdyn eBookin avulla. eBook:ssa on koottuna kaikki hankkeessa tuotettu materiaali mm. tämän pedagogisen mallin tarkempi kuvaus. eBook julkaistaan syksyllä 2020 sähköisenä versiona. Kun opiskelijat hallitsevat digitaalisen valmennuksen perustiedot ja taidot, voidaan valmennusta harjoitella koulun turvallisen ympäristön ulkopuolella. Valmennusistuntoja voidaan järjestää opiskelijoiden omasta verkostosta tutun henkilön kanssa kotona tai asiakkaan/potilaan kanssa, joka osallistuu valmennukseen vapaaehtoisesti. Näitä opiskelijoiden toteuttamia valmennuksia pilotointiin hankkeen aikana ja palaute opiskelijoilta niiden onnistumisesta oli erittäin hyvä.

Opettajan toimisessa valmentajana on keskeistä pitää digitaalisen valmentamisen opettaminen ja itse valmennus yksinkertaisen ja järkevänä (KISS = Keep It Simple and Smart). Opiskelijat kokevat, että tekniikan soveltaminen tietojen jakamiseen ja tietojen käsittelyyn voi toimia tehokkaasti vain, jos se on helppokäyttöistä, luontevaa ja käyttäjäystävällistä.  RIDE on yksi DigiNurse-pedagogisen mallin avainkäsitteitä. Se tulee englanninkielisistä sanoista Relate, Innovate, Develop ja eQuip. Eli valmentaja on ohjaaja, joka yhdistää (relate) valmennustaitoja vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa ja siten rakentaa luottamussuhteen. Opiskelijat harjoittelevat valmennusta pienissä ryhmissä, saavat palautetta ja reflektoivat suoritettuja harjoituksia. Opiskelijat oppivat kunnioittamaan toisen henkilön näkemyksiä ja tahtia, jolla toinen henkilö on halukas ja kykenevä etenemään valmennusprosessissa ja henkilökohtaisessa hoidossaan.

DigiNurse-malli kannustaa opiskelijoiden avoimuutta innovaatioille (Innovate) ja houkuttaa pohtimaan kuinka uutta tekniikkaa, erilaisia viestintäkanavia ja uusia yhteistyötapoja voidaan yhdistää harjoituksiin ja miten tämä voidaan siirtää myös hoitoprosessiin. Kehittyminen (Develop) edustaa opiskelijoiden henkilökohtaista kehittymistä ja sitä, miten he kokevat valmennuksen vaikutuksen omaan ja toisen ihmisen käyttäytymiseen. Tarjoamalla yksilöllistä palautetta ja kehittymismahdollisuuksia DigiNurse-malli tekee oppimismatkan henkilökohtaiseksi, koska se räätälöityy kunkin opiskelijan asenteisiin, taitoihin ja tietoon sekä motivaatiotasoon.  DigiNurse-mallin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen lisääntymiseen ja sitä voidaan mitata valmennustaitoihin ja itsensä johtamiseen liittyvillä itsearviointi-kyselyillä. Opiskelijoiden osaamista lisätään (eQuip) eBookin avulla, mutta heitä rohkaistaan myös hakemaan uutta tietoa. Opiskelijat oppivat toimimaan luottavaisesti kansainvälisessä DigiNurse-yhteisössä. Lisäksi he perehtyvät sähköisiin terveydenhuoltopalveluihin (eHealth) ja sähköisiin hoiva(eCare)-palveluihin kansainvälisessä  maailmassa ja vaihtavat kokemuksia hoitotyön opiskelijoiden kanssa kumppanuus-korkeakouluissa ympäri Eurooppaa. Nämä taidot valmistelevat opiskelijoita paremmin tulevaisuutta varten, jolloin digitaalisesta hoidosta tulee uusi normaali.

Minustako valmentaja – coach?

Valmentajana toimisessa keskeistä on luottamus. Suhteiden rakentaminen vaatii aktiivista kuuntelutaitoa eli tarkkoja korvia, hyviä tarkkailutaitoja, jotka tulkitsevat sanattoman kommunikaation eli tarkat silmät, sekä sydäntä, joka osoittaa empatiaa.  DigiNurse-mallin tarkoituksena on antaa opiskelijoille tiedot, taidot ja osaamisen asiakkaiden/potilaiden itse määrittämän elämänlaadun parantamiseen ja tukemiseen. Tämä edellyttää opiskelijoilta sitä, että he alkavat nähdä asiakkaat/potilaat oman elämänsä kokemusasiantuntijoina. Se vaatii opiskelijalta enemmän tukevaa roolia kuin johtamisroolia suhteessa asiakkaaseen. Valmentajat soveltavat samanlaista lähestymistapaa opiskelijoihin. Opiskelijat ovat kokemuksensa kautta oppimisen asiantuntijoita. He eivät tarvitse opettajia opettamaan heitä, vaan valmentajia ohjaamaan heitä oppimismatkallaan.

Karelia-ammattikorkeakoulussa tätä edellä kuvattua pedagogista mallia on pilotoitu kolmessa eri vaiheessa. Pilotoinneista ja opiskelijakokemuksista kerrotaan tämän lehden toisessa artikkelissa. Sairaanhoitajakoulutuksen sisälle on suunniteltu digitaalisen osaamisen polku. Se kuvaa miten digitaalista osaamista vahvistetaan opintojen eri vaiheissa. Myös DigiNurse-hankkeen tuottama malli on osa tätä vahvistamista jo opintojen alkuvaiheessa.

Teksti: Tarja Ruokonen, lehtori & Pirjo Vesa, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

DigiNurse – malli tulossa hoitotyön koulutukseen, 2017. Tampere University, Tampere University of Applied Sciences. DigiNurse community.  https://projects.tuni.fi/diginurse/news/news-1/

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali-ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2016:5 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf

Gurbutt, D.J & Gurbutt, R.  Reflections on a coaching pilot project in healthcare settings.2016. HIGHER EDUCATION PEDAGOGIES. VOL. 1, NO. 1, 89–94 https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/23752696.2015.1134199

Toolkit for delivering the 5A´s and 5R`s prief tobacco intervention in Primary Care. 2014. World Health Organization (WHO) . WHO Library Cataloguing-in-Publication Data. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/112835/9789241506953_eng.pdf;jsessionid=3BAC6F33C5F0ED49677547FAA7A76D1B?sequence=1

 

Etukannen kuva: Jernej Furman  (CC BY 2.0) 

66 Artikkelin näyttökerrat