Englantia ja projektityötä neljälle koulutusalalle samaan aikaan
Risto Salminen
Koronakevät toi opiskeluun ja hanketyöhön monenlaisia mullistuksia. Kansainvälisessä Digi2Market-hankkeessa koronaviruksen vaikutus läsnäolotilaisuuksiin realisoitui nopeasti kesken ”Sustainable digital services” -hackathonin, jossa tehtiin yhteistyötä peräti neljän eri koulutusalan kanssa. Koska kunkin koulutusalan opintoihin liittyvä opiskelu alkoi tammikuussa ja oli päättymässä huhtikuussa, piti toteutuksessa tehdä nopeita muutoksia suunnitelmiin kesken opintojen.
TKI:n ja opetuksen yhteistyö sisälsi yhdessä mietittyjä ennakkotehtäviä, läsnäolo- ja etäluentoja ja kampuksella tapahtuvan kaksipäiväisen hackathon päätapahtuman. Digi2Marketin projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen ja projektiasiantuntija Risto Salminen kirjoittivat ensimmäistä kertaa järjestetystä hackathonkokonaisuudesta muun muassa UAS Journalissa. Mutta miten hankkeen järjestämä hackathon saatiin osaksi neljän koulutusalan opintoja?
Hackathonin sisältöjen ja toimintatapojen suunnitteluun osallistui alusta alkaen henkilökuntaa hankkeesta, tietojenkäsittelystä, media-alalta, energia- ja ympäristötekniikasta ja liiketaloudesta. Tavoitteena oli saada monipuolinen, mieluiten kansainvälinen opiskelijajoukko, jossa etsittäisiin ratkaisua kysymyksiin, joissa tarvitaan monialaista osaamista. Hackathonin kieleksi valittiin englanti, mikä mahdollisti suoritusvaihtoehdon tarjoamisen vaihto- ja vieraileville opiskelijoille.
Kun sisällöksi sovittiin digitaaliset palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta, oli konteksti sopiva tietojenkäsittelyn ja energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoille. Jos oletuksena tietojenkäsittelyn ja energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden rooliksi kaavailtiin tiedonkeruuseen liittyvää erityisasiantuntemusta, oli liiketalouden ja median opiskelijoille kuviteltu päähaasteeksi jalostetun tiedon hyödyntämistä markkinointiviestinnässä. Digitaalisten palveluiden ympäristövaikutusten selvittäminen ja olennaisen tiedon esittäminen visuaalisesti vaatii osaamista kaikilta edeltä mainituilta opiskelijaryhmiltä.
Näin työ sovellettiin kursseihin
Opintosuoritusten näkökulmasta opiskelijat suorittivat englannin kielen ja projektiosaamisen opintoja.
Tietojenkäsittelyn opiskelijat korvasivat hackathonilla opintojakson Professional English (3 op) tai Essential ICT English (3 op). Median opiskelijoille hackathontyö oli vaihtoehto English for Media Industries (3 op) -opintojaksolle. Suorittamisessa huomioitiin koronatilanteenkin muuttama työmäärä, joten englannin kielen opintojaksoilla työskentelyyn sisältyi pelkän ryhmätyöskentelyn lisäksi pieniä suullisia tai kirjallisia lisätöitä, jotka liittyivät hackathoniin.
Insinööriopiskelijoilla hackathon oli osa Environmental Management Project (5 op) -opintojaksoa. Hackathoniin osallistuminen toi kolme opintopistettä, joten opiskelijoiden kanssa järjestettiin hackathonin lisäksi myös muuta projektityötä. Liiketalouden opiskelijoilla hackathon oli puolet kuuden opintopisteen Projektiopinnot-opintojaksosta.
Kunkin alan opiskelijat ilmoittautuivat opintojaksolle oman alan opettajilleen, minkä jälkeen ilmoittautuneista kasattiin monialaiset ryhmät.
Projektityötä englanniksi, mutta eri muodossa
Hackathonin ison läsnäolotapahtuman piti olla ohjelmassa 3.–4.4.2020, mutta kaikki fyysinen tapaaminen piti lopettaa noin viikkoa ennen päätapahtumaa. Ensimmäinen asiantuntijaluento ehdittiin järjestää kasvotusten, mutta loput luennot ja harjoitustyö jouduttiin muokkaamaan etäopiskeluun soveltuvaksi.
Lopputuloksena kansainväliset opiskelijaryhmät tekivät asiantuntevia analyysejä digitaalisten palveluiden ympäristövaikutuksista ja esittelivät ne muille opiskelijoille ja mukana olleille TKI- ja opetushenkilöille. Työtä tehtiin siis oikean aiheen parissa, joten pakollisista muutoksista huolimatta sekä projekti- että kieliopintoja suorittaneet opiskelijat tekivät lopulta sitä mitä pitikin.
Teksti:
Risto Salminen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Etusivun kuva: Pixabay