Hackathon on oiva toteutustapa TKI:n ja opetuksen integraatioon

Timo Rui & Riikka Räsänen

Aikaisemmissa tämän lehden numeroissa on esitelty Lumo2-hankkeen erilaisia hackathon-tapahtumia. Näin Yhdysvaltain presidentinvaalien alla tekisi mieli kirjoittaa tapahtumista jotenkin tyyliin ”ne olivat maailman parhaita hackathoneja, ne olivat sensaatiomaisen fantastisia, OK?”, mutta pidättäydymme protestanttisen pohjoismaalaisessa hengessä. No, ne nyt olivat sellaisia, olivathan ne ihan OK. Hackathonit tulivat, mutta eivät onneksi menneet, niistä jäi jälki Karelian opetukseen. Tässä artikkelissa avaamme hackathonien toteutusta opetuksen ja TKI:n integraation näkökulmasta.

Kuinka päädyimme tekemään hackathoneja osana opetusta ja kuinka esimerkiksi yhdessä niistä, Liperin hackathonissa, yhdistyivät opetus ja TKI-toiminta ja myöhemmin Karelian palvelumyynti? Kaikki alkoi Liperin Lipertek Oy:n yhteydenotosta. He olivat kuulleet Lumo2-hankkeen hackathoneista ja pohtineet, soveltuisiko sellainen myös Liperin kehittämiseen. Erityisenä kehittämiskohteena oli Meijerinrannan alue.

Haasteen erityisen luonteen vuoksi päädyimme selvittämään, voitaisiinko Liperin haasteeseen vastata opiskelijavoimin. Otimme yhteyttä Karelian opettajiin, joista matkailun opettajat Raija Ruusunen ja Keijo Koskinen vastasivat välittömästi delmontemaisesti (jonnet eivät muista tämän sanan etymologiaa, kysykää vanhemmilta ja viisaammiltanne) kyllä. Heillä oli tarve konkreettisille työelämätoimeksiannoille ”Matkailun alueellinen kehittäminen” -opintojaksolle, ja samalla vahva tahtotila testata hackathon-tyyppistä toimintaa opetuksessa.

Tuumasta toimeen. Kävimme esittäytymässä ja antamassa ennakkotehtävän opiskelijoille, joita tuli lopulta matkailun koulutusvastuusta 30, hyvinvointialan oppimis- ja palveluympäristö Voimalasta neljä ja median koulutuksesta yksi. Opiskelijat saivat ennakkotehtäväkseen etsiä yhden Meijerinrannan kehittämistä vastaavan esimerkin Suomesta ja yhden ulkomailta. Opiskelijaryhmät pitchasivat esimerkit yhteisessä palautetapaamisessa.

Itse tapahtuma järjestettiin kahdessa osassa kahden päivän aikana 4.-5.10.2018. Opiskelijoiden lisäksi tapahtumaan osallistui liperiläisiä yrittäjiä, jotka toimivat opiskelijatiimien sparraajina. Ensimmäisenä päivänä opiskelijat briiffattiin alueeseen, heille esiteltiin Meijerinrannan rakennuksia ja tiloja sekä annettiin hackathonin kehittämistehtävä. Tämän jälkeen tapahtumapuutarha Botanian Kari Kola kävi pitämässä esitelmän siitä, minkälaisena hän itse käsittää jonkin alueen kehittämisen. Sen jälkeen tiimit siirtyivät työskentelypisteilleen, joissa heitä häirittiin (yhden opiskelijaryhmän käyttämä termi, kun eivät saaneet ”rauhassa” kehitellä omaa ideaansa) ajoittain sparraajien toimesta. Päivä päättyi linja-autokuljetukseen Joensuuhun, josta seuraavana aamuna palattiin takaisin Liperiin.

Toinen työpäivä keskittyi ideoiden kehittämiseen. Päivän lopuksi tiimit kokoontuivat yhteiseen tilaan, jossa alkoi hackathonin jännittävä loppuvaihe palkintojenjakoineen. Liperin kunta, Itämaito Oy ja Joensuun sänkytehdas olivat luvanneet palkintoja kehittäjätiimeille. Loppupitchauksessa jokainen tiimi sai käyttää viisi minuuttia oman ideansa visuaaliseen ja verbaaliseen esittämiseen. Esitysten jälkeen meistä sekä liperiläisistä yrittäjistä ja toimijoista koostunut tuomaristo kokoontui pohtimaan ideoita. Tuomaristo ei suinkaan ollut yksimielinen päätöksissään, mikä toisaalta korosti ideoiden erilaisuutta ja innovatiivisuutta.

Kuvassa joukko Karelian opiskelijoita Liperin Meijerinrannan tiloissa.

Karelian opiskelijat kuuntelivat Liperin Meijerinrannan hackathonin briiffausta. Kuva: Riikka Räsänen.

Opiskelijapalautteet tapahtumasta olivat valtaosin positiivisia. Ainoastaan toisen päivän ruoka sai moitteita. Yksikään mukana olleista opiskelijoista ei ollut aikaisemmin osallistunut hackathoneihin, joten toimintatapa oli uusi ja innostava. Tämän lisäksi opiskelijoita motivoi ihka oikean kehittämiskohteen saaminen osaksi opintoja, samoin kahdessa vaiheessa järjestetty pitchaus. Vaikka monialaisuus ei opiskelijoiden osalta toteutunut siinä laajuudessa kuin oli alun perin toivottu, se sai erityiskiitoksen niissä tiimeissä joissa sitä pystyttiin järjestämään. ”Uudet” henkilöt toivat kuulemma mukavasti uutta näkökulmaa asioihin. Yhteinen toive oli, että vastaavanlaisia opetustapahtumia järjestettäisiin jatkossa lisää.

Tähän toiveeseen on vastattu. Lähiaikoina ilmestyvässä valtakunnallisessa julkaisussa allekirjoittaneet sekä Marja-Liisa Ruotsalainen ja Risto Salminen esittelevät hackathonin konseptointia osaksi opetustoimintaa. Myös eri hankkeet ovat hyödyntäneet toimintamallia. Samoin Karelian palveluliiketoiminta, jonka toteuttamalla Pohjois-Karjalan kuntakierroksella useampi kunta esitti toiveen kokeilla hackathoneja.

 

Teksti:
Timo Rui, projektipäällikkö & Riikka Räsänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

40 Artikkelin näyttökerrat