Kokeiluja ja monialaisen opetuksen integrointia SmartICT-koulutuksessa

Petri Laitinen & Heli Makkonen

SmartICT-koodarikoulutuksen opiskelijat harjoittelevat ketterää sovelluskehitysmenetelmää Karelian avoimen ammattikorkeakoulun palvelun ja toiminnan kehittämisessä. Avoimen amk:n hallintohenkilöstö ja opettajat sekä SmartICT-koulutuksen opiskelijat ja opettajat ovat pohtineet yhdessä, miten avoimen amk:n prosesseissa toteutuu esimerkiksi erinomainen palvelukokemus. Lisäksi on pohdittu, millaisia älykkäitä ratkaisuja prosessien kehittämisessä voisi hyödyntää. Tässä prosessissa on toteutunut tutkimisen, kehittämisen, innovoinnin, työelämäyhteistyön ja monialaisen opetuksen integraatio monin eri tavoin.

Monialainen opiskelijajoukko

SmartICT-koulutuksen opiskelijat tulevat eri aloilta ja heillä on osaamista terveydenhoitoalalta, tekniikan aloilta, liiketaloudesta ja humanistisilta aloilta. Koulutuksen alkuvaiheessa tutoropettaja Jyri Roihuvuo hahmotteli opiskelijoille seuraavia urakehitykseen liittyviä visioita:

Visio A – Junior Developer

  • Oman ammattialan tuotetuntemus ja toimintaympäristön osaaminen
  • Osallistuminen organisaation ICT-kehitysprojekteihin
  • Kokemuksen karttuessa ohjelmistosuunnittelija

Visio B – Tietojärjestelmäprojektien asiantuntija

  • Kykenet määrittelemään liiketoiminnan ja tuotteiden tarpeita tietojärjestelmiin
  • Osaat laatia ICT-kehittämisprojekteihin vaatimusmäärittelyjä ICT-ammattilaisen käsitteillä
  • Toimit linkkinä liiketoiminnan ja toimittajien välillä

Visio C – Tietojärjestelmien tehokäyttäjä

  • Hallitset toimintaympäristösi järjestelmien ja ohjelmistojen käytön ja ylläpidon
  • Teet parannusehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja osallistut kehittämishankkeisiin
  • Toimit tehokäyttäjänä ja tukihenkilönä

Ketterää kehittämistä työelämäyhteistyönä

Opintoihin sisältyy 10 opintopisteen kokonaisuus Ketterä kehitysprojekti, jossa opiskelijat toteuttavat kehitysprojektin työelämässä. Osa opiskelijoista toteuttaa tämän omassa työpaikassaan, ja mikäli tämä ei ollut mahdollista, opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta toteuttaa kehittämisprojekti Karelia-amk:ssa. Kareliasta kohteeksi valikoitui Avoin amk, missä oltiin kiinnostuneita yhteistyöstä. Tavoitteena oli aluksi tunnistaa avoimen ammattikorkeakoulun palvelu- ja toimintaprosesseista sellaisia kehittämiskohteita ja niihin liittyviä haasteita, joita SmartICT-koulutuksen opiskelijat voisivat lähteä ratkomaan. Tämän vuoksi järjestettiin yhteinen työpaja, johon osallistui sekä Karelian avoimen amk:n henkilöstöä ja opettajia että SmartICT-koulutuksen opiskelijoita ja opettajia. Työpajassa avoimen amk:n henkilöstö ja opettajat kertoivat omasta työstään, ja millaisia ongelmia ja haasteita he kokevat liittyvän avoimen amk:n prosesseihin. Jo pelkkä kokemusten jakaminen ja toisten kokemusten kuuleminen koettiin erittäin tärkeäksi. Sekä opettajat että hallintohenkilöstö saivat arvokasta tietoa siitä, miten samat asiat näyttäytyvät eri osapuolille. Tämä lisäsi ymmärrystä siitä, miten monista eri tekijöistä erinomainen palvelukokemus muodostuu, ja millaisia haasteita prosessiin liittyy eri toimijoiden näkökulmasta.  Opiskelijoiden tehtävänä työpajassa oli tiedonkeruu. He kuuntelivat ja dokumentoivat avoimen amk:n hallintohenkilöstön ja opettajien kokemuksia ja tekivät tarvittaessa lisäkysymyksiä. Opintojakson opettajat tukivat tiedonkeruuprosessia.

Kehittämisprojekti on jaettu kolmeen kehittämisvaiheeseen, eli niin kutsuttuun SCRUM-sprinttiin. Ensimmäisessä sprintissä perehdytään toiminnan nykytilanteeseen ja laaditaan toiminnasta alustava malli tuotannon ja siihen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Ensimmäisessä sprintissä suunnitellaan menetelmään liittyvä, asiakkaan kokeman arvon mukaisesti järjestetty tuotteen kehitysjono, ja kehitystiimi päättää mitkä tuotteen kehitysjonon kohdat sitoudutaan tekemään seuraavan sprintin aikana. Tämä sama menettely toistuu sprintistä toiseen, eli kyseessä on iteratiivinen kehitysmenetelmä.

Kehittämiskohteen mallintaminen

Seuraavassa kuvassa on yksinkertaistettu ArchiMate®-kielinen strategianäkökulman malli Kareliassa toteutettavasta avoimen ammattikorkeakoulun koulutuspalvelusta. Kaavion yläreunaan on koottu Karelian 2030 strategiassa mainitut arvot ja tavoitteista erinomainen palvelukokemus ja älykkäät ratkaisut.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa on paljon vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia muun muassa nykyistä kysyntälähtöisemmän koulutusten suunnittelussa sekä markkinoinnin ja myynnin yksilöidyssä kohdentamisessa. Avoimen ammattikorkeakoulun koulutuspalvelun tuottamisessa tarvitaan useita kyvykkyyksiä, joita on määritelty kaavion alareunassa. Näitä ovat esimerkiksi koulutuspalvelun tuottamisessa tarvittavat kyvykkyydet kuten pedagoginen kyvykkyys ja hallinnollinen kyvykkyys. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille koulutuspalvelu tuotetaan yhteistyössä opetushenkilöstön ja hallinnon henkilöstön kesken. Näin ollen myös nämä resurssit ovat asiakkaan ohella koulutuspalvelun sidosryhmiä. Toisaalta esimerkiksi opetushenkilökunta on pedagogisen kyvykkyyden toteuttava taho. Jos opintojakso on tarjolla campusonline-yhteisön portaalissa, niin opiskelijoita voi tulla myös muista ammattikorkeakouluista.

Automatisointia opiskelijatyönä

SmartICT-koodarikouluksen opiskelijat pyrkivät löytämään keinoja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi parantamalla palvelun hallinnointiin liittyvää kyvykkyyttä erityisesti automaation avulla. Opiskelijat olivatkin valinneet omaksi visiokseen “Vähemmän manuaalista työtä, enemmän automaatiota”. Opiskelijat olivat esimerkiksi tunnistaneet keräämänsä tiedon pohjalta listan asioita, joita avoimen amk:n hallintohenkilöstö joutuu tekemään manuaalisesti. Opiskelijat muotoilivat työpajan ja analyysin tulokset lean-kehittämisessä yleisesti käytettyyn Sipoc-kaavioon.

Ottaen huomioon opintojen aikarajan ja opiskelijoiden käytettävissä olevien tietojärjestelmien saavutettavuuden, opiskelijat päätyivät käyttämään työvälineenä exceliä. He päättivät rakentaa excel-apuohjelman, jonka avulla voidaan automatisoida aikaisemmin manuaalisesti muokattavia tietoja. Tällaisia manuaalisia toimintoja olivat esimerkiksi kotikuntatiedon etsiminen, puhelinnumeron ja postinumeron muokkaus luettavaan muotoon. Tässä vaiheessa, marraskuun alussa, opiskelijoiden työ on alkuvaiheessa, ja loppuvuodesta tiedämme enemmän lopputuloksista.

 

Sosiaalialan opettaja oppimassa ja opettamassa IT-alalla

Heli Makkonen

Toinen kokeilu Ketterä kehitysprojekti -opintojaksolla liittyy opettajajoukon monialaisuuteen. IT-alan opettajien lisäksi opintojaksolle osallistuu yksi kokeilevan kehittämisen opettaja sosiaalialalta, ja seuraavassa kerron omia kokemuksiani tästä kokeilusta. Tämä kokeilu sai alkunsa toisesta hankkeesta. Keväällä 2020 toteutettiin hanke Kokeilevaa kehittämistä työelämäyhteistyönä verkossa, johon molemmat tämän artikkelin kirjoittajat osallistuivat. Korona-tilanteen vuoksi hankkeen toteutus jäi hieman vajaaksi, ja hankkeesta jäi käyttämättä resursseja. Näitä resursseja hyödynnetään nyt yhteistyössä SmartICT-koulutuksen kanssa.

On ollut erittäin mielenkiintoista ja opettavaista päästä mukaan Ketterä kehitysprojekti -opintojaksolle. Oma roolini on ollut ehkä enemmän oppija ja kokeilija kuin aktiivinen opettaja. Osallistuin työelämäyhteistyön suunnitteluun ja työpajan toteutukseen sekä pidin opintojaksolla yhden opetuskerran aiheesta Asiakaskokemus. Kyseistä opetusta valmistellessani opin paljon lisää siitä, miten eri näkökulmista asiakaskokemusta voidaan tarkastella. Tässä toteutui jälleen vygotskilainen periaate, että opettaminen on paras tapa oppia. IT-alalla on sangen tavallista, että asiakkaat osallistuvat kokeilijoina esimerkiksi jonkin pelin tai sovelluksen kehittämiseen jo heti kehittämisen alkuvaiheessa. Havainnoimalla ja dokumentoimalla kyseistä asiakaskokemusta, kuten asiakkaiden valintoja ja reaktioita, saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan kehittämistä jatketaan.  Vastaavanlainen kokeilu ja asiakastiedon keruu tuotteiden (esim. lääkkeiden) ja palveluiden kehittämisen alkuvaiheessa sosiaali- ja terveysalalla voisi olla eettisesti sangen kyseenalaista. Kun SmartICT-koulutuksen opiskelijoista osa tulee sosiaali- ja terveysalalta, on tärkeää tarkastella asiakaskokemukseen liittyviä eroavaisuuksia eri alojen näkökulmasta. Usein oppimiseen liittyykin paitsi uuden oppiminen, niin myös vanhoista käsityksistä poisoppiminen.

Yksi keskeinen anti itselleni on ollut päästä seuraamaan eri alojen opettajien opetusta. Yllättäen opetuksen sisällöt ovat olleet itselleni välillä hyvinkin tuttuja, koska niissä hyödynnetään paljon lean-menetelmiä. Huomaan, että olen turhaankin arastellut ja pelännyt osallistumistani aktiivisemmin mukaan opintojaksolle. Ja vaikka opiskelijoiden kehittämisprojektit ja ketterän kehittämisen menetelmät ovat olleet itselleni vieraita niin on ollut mielenkiintoista oppia uutta ja päästä seuraamaan, millaisia kehittämisprojekteja koulutuksen aikana toteutuu. Tämä lisää toivottavasti omaa ymmärrystäni esimerkiksi prosessien automatisoinnista, ja ehkä voin hyödyntää tätä ymmärrystäni myöhemmin sosiaali- ja terveysalalla.

Ennen kaikkea olen saanut jälleen uusia kokemuksia ja ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia monialainen yhteistyö voi tuoda opettajan työhön.  Oman kokemukseni pohjalta suosittelen, että monialaisesta opettajuudesta tehtäisiin jonkinlaisia jatkumoja. Alkuun tarvitaan aikaa tutustumiseen, ja vasta ajan myötä aletaan saada irti kaikkea sitä potentiaalia, mikä monialaiseen tiimiin ja yhteistyöhön sisältyy. Suosittelen kuitenkin kaikille rohkeasti heittäytymistä uudenlaiseen rooliin ja sekä omien että TKIO:n rajojen kokeilua. Se antaa uutta potkua myös ikääntyneelle työntekijälle!

 

Teksti:
Petri Laitinen, lehtori & Heli Makkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Etusivun kuva:  Marvin Meyer / Unsplash

75 Artikkelin näyttökerrat