Kymmenen vuotta ikäosaamisen yhteiskehittämistä

Tuula Kukkonen & Arja Jämsén

Ikäosaamisen kehittämiseen on panostettu Pohjois-Karjalassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Kehittämiskumppanuudet ovat olleet avainasemassa, kun koulutuksessa ja TKI-toiminnassa on tehty uusia avauksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteiskehittämisen merkitystä Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutukselle.

Väestörakenteen muutokset ovat tunnettu tosiasia, Suomi ikääntyy siinä missä koko maailma. Pohjois-Karjalassa väestön ikääntyminen on erityisen vauhdikasta. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa, ja ikäystävällisen yhteiskunnan – samoin kuin ikäystävällisen kunnan ja yritysten – edistäminen on sekä välttämätöntä että viisasta.

Kareliassa (silloisessa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa) paneuduttiin ikääntymisen kysymyksiin jo reilut kymmenen vuotta sitten. Aluksi selvitettiin väestön ikääntymisen merkitystä sekä koulutus- ja kehittämistoiminnan tilaa ja tulevia tarpeita Pohjois-Karjalassa. Samalla lanseerattiin ikäosaamisen käsite ja raportti otsikoitiin komeasti ”Pohjois-Karjala ikäosaamisen maakunnaksi” (Jämsén & Koivumäki 2009). Ikäosaaminen tuntui käsitteenä aikaan ja paikkaan sopivalta, ja se alkoi elää  sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa että koulutuksessa. Samaan aikaan käynnistettiin myös oppimis- ja palveluympäristö Voimala, joka erityisesti alkuvaiheessa keskittyi ikäihmisten hyvinvointia tukevaan toimintaan ja kehittämistyöhön. Voimalassa tehdään edelleen hedelmällistä yhteistyötä sekä kolmannen sektorin että julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Ikäosaamisen YAMK-koulutus: Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa

Ikäosaamisen kehittämistyön yksi tuotos on moniammatillinen Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutus. Koulutus alkoi vuonna 2015, ja vuodesta 2018 alkaen koulutus on toteutettu kokonaan verkossa. Koulutuksen valtakunnallinen vetovoima on merkittävä: opiskelijat tulevat kaikkialta Suomesta. Verkkokoulutus lisää vetovoimaa ja mahdollistaa opiskelun pitkienkin välimatkojen takaa, mutta opiskelijat kertovat myös Karelian kehittämistoiminnan vaikuttaneen koulutukseen hakeutumiseen.

Koulutuksen opetussuunnitelma on rakennettu vahvistamaan ikäystävällistä yhteiskuntaa, laaja-alaista kuntoutusta, aktiivista ikääntymistä sekä osallistavaa tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Koulutuksen sisältöjä päivitetään jatkuvasti, ja tässä työssä hyödynnetään TKI-toiminnan tuloksia. Opiskelijat tuovat mukanaan työelämäkumppanuudet sekä oppimistehtäviin että opinnäytetöihin, joissa tutkimuksellisen kehittämistoiminnan keinoin etsitään uusia tapoja toimia.

Aktiivisen julkaisutoiminnan tuotokset hyödynnetään koulutuksessa

Aktiivinen viestintä on koettu ikäosaamisen kehittämistyössä keskeiseksi: Kehittämistyötä on haluttu tehdä näkyväksi. Ammattijulkaisujen lisäksi on tuotettu yleistajuisia julkaisuja, jotta koko väestöä koskeva ikääntymisen tematiikka tulisi näkyväksi ja keskusteluun. Yleistajuinen julkaiseminen on merkityksellistä myös siitä näkökulmasta, että veronmaksajat saavat tietoa julkisella rahoituksella mahdollistetun toiminnan tuloksista.

Ikäosaamisesta ja ikäystävällisyydestä on kirjoitettu runsaasti sekä Karelian julkaisusarjoissa että muissa julkaisuissa. Osa julkaisuista on tuotettu yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa.

Karelia on julkaissut IkäNYT!-verkkolehteä vuodesta 2017 alkaen. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja kirjoittajat ovat vanhustyön käytännön toimijoita ja kehittäjiä, ammattikorkeakoulujen opettajia ja opiskelijoita ympäri Suomen sekä muita asiantuntijoita.

Sekä Karelian julkaisujen että IkäNYT!-verkkolehden aineistoja hyödynnetään aktiivisesti Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksessa. Julkaisuista ja verkkolehdestä viestitään koulutuksen blogissa ja Facebook-sivulla, joissa julkaistaan myös YAMK-opiskelijoiden kirjoittamia katsauksia opinnäytetöidensä tuloksista.

Sanomalehti Karjalaisessa on vuosina 2014–2020 ilmestynyt neljä ikääntymisen kysymyksiä ja ikäystävällisyyttä käsittelevää kolumnisarjaa, joista yksi keskittyi Siun soten AVOT-hankkeen (hallituksen I&O -kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa) kehittämistyön tuloksiin. Viimeisimmässä Ikäystävällisesti-kolumnisarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 21 kolumnia.  Kirjoittajakunnassa on ollut allekirjoittaneiden lisäksi monipuolinen joukko asiantuntijoita. Kaikista neljästä kolumnisarjasta on tuotettu koostejulkaisut.

Ikäystävällistä tulevaisuutta tekemässä

Maailmalla aktiivisen kehittämisen kohteena oleva ikäystävällinen yhteiskunta on työn alla myös meillä.

Karelian strategian 2020–2030 lähtökohdissa mainitaan ikääntyminen globaalina megatrendinä. Yhtenä strategian toimeenpanon osaprojektina on KAFS-osaamisyhteisö (Karelia Centre for Age Friendly Society), jonka suunnittelu käynnistyi tänä vuonna. Tässäkin teemme yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. Alkuvaiheessa yhteistyötahoja on kutsuttu ideoimaan kehittämistyötä Howspace-ympäristössä.

KAFS-työryhmässä on Karelian toimijoiden vahvistuksena ja ulkopuolisena asiantuntijana Arja Jämsén, joka edustaa tässä yhteistyössä myös muistijärjestöjä sekä alueellisesti että kansallisesti. KAFS-osaamisyhteisössä on tarkoitus vahvistaa ja tehdä näkyväksi ikäystävällisen yhteiskunnan monialaista edistämistä tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jatkuvan oppimisen palveluissa sekä TKI-toiminnassa. Vireillä on myös kansainvälinen yhteistyöverkosto. Verkoston merkittävänä avauksena mainittakoon Karelian koordinoiman Erasmus+ EMMA (European Master in Age Friendly Society and Active Ageing) -hankkeen verkosto, jossa toimivat korkeakoulut Suomen lisäksi Itävallasta, Sloveniasta, Kreikasta, Portugalista ja Irlannista.

Ikäystävällistä tulevaisuutta on hyvä rakentaa pitkäjänteisen yhteiskehittämisen pohjalle. Tarvitaan työelämän toimijoiden, kehittäjien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja opettajien vuoropuhelua – päähenkilöitä eli ikääntyviä ja ikäihmisiä unohtamatta. Meillä tehtyä kehittämistyötä on tärkeää edelleen tehdä näkyväksi – ikääntyminen on voimavara sekä alueellemme että koko Suomelle, kun se oikein oivalletaan.

 

Teksti:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arja Jämsén, tietokirjailija

Ikäosaamisen viestintäkanavat
IkäNYT! -verkkolehti
Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen blogi
Ikäosaamisen YAMK-koulutuksen Facebook-sivu

Poimintoja Karelian ikäosaamisen julkaisuista

Muita julkaisuja

  • Arola, M. & Kukkonen, T. 2018. Organizer. Teoksessa Dijkman, B., Mikkonen, I. & Roodbol, P. (eds): Older People: Improving Health and Social Care. Focus on the European Core Competences Framework. Springer.
  • Kukkonen, T. 2018. Tuettu itsearviointi kehittämisprosessissa. Teoksessa Jämsén, A. (toim.): Arvokasta vanhuutta, turvallista arkea. AVOT-hanke 2016-2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 48/2018.
  • Niemi, A., Salminen, S., Matveinen, M., Kukkonen, T. Muona, A., Sihvo, P., & Lappalainen, T. 2017. Kumppanuutta monella rintamalla. AMK-lehti / UAS-Journal 2/2017.
  • Arola, M., Kukkonen, T. & Suhonen, L. 2016. The Master´s Degree Programme in Active Ageing – Competence for the Future. Teoksessa Tukiainen, M. & Hiltunen, S. & Babashkina, R. 2016. Healthy Ageing in Digitized Societies. Publications of the University of Eastern Finland, Reports in Forestry and Natural Sciences. Jyväskylä. Grano Oy
  • Kukkonen, T. 2015. Ikämoninaisuuden johtamisesta. Teoksessa Timonen, L., Mäkelä, J. & Raivio, A-M. (toim.) Moninaisuus on hyvän työyhteisön ominaisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. 2015, 117-129.
  • Jämsén, A. & Kukkonen, T. 2014. Ikäosaaminen elää Pohjois-Karjalassa. Gerontologia 2/2014.
  • Jämsén, A. & Kukkonen, T. 2007. Unelmasta totta vuonna 2020 – sosiokulttuurinen työ Pohjois-Karjalassa toimii! Teoksessa Nuutinen, T. (toim.): Elämänilon välähdyksiä. Taiteen ja vanhustyön kohtaamisia.

 

Etusivun kuva:  Kamila Maciejewska / Unsplash

120 Artikkelin näyttökerrat