TKIO edellyttää tulevaisuussuunittelun osaamista

Marika Turkia

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Mutta osaammeko suunnitella TKI:n ja opetuksen integraatiota ulkoisen rahoituksen eri vaiheissa? Pedagogisen näkökulman lisäksi TKIO on ulkoisen rahoituksen hakemisen näkökulmasta myös puhtaasti tekninen prosessi. Jos tätä prosessia ei tunnisteta, eikä siihen ole olemassa sovittuja käytänteitä, konkreettinen TKIO-toiminta projektin toteutuksessa on hyvin usein takkuista ja erityisesti opetushenkilöstöä kuormittavaa.

Tulevaisuuden osaamisen tai ylihuomisen osaamisen siirron yksi väline on onnistunut TKI-projekti. Mitä paremmin onnistumme rakentamaan tulevaisuusorientoituneita TKI-projekteja, sen paremmin pystymme siirtämään osaamista koko organisaatiollemme ja erityisesti meidän opiskelijoille. Valmistumisen hetkellä opiskelijalla on ammatillisen perusosaamisen lisäksi taskussaan kykyä ja näkemystä toimia ratkaisijana tulevan työelämäpolkunsa monialaisissa ongelmissa ja globaaleissa haasteissa. Tämä on tunnistettu useassa eri yhteydessä, myös Arenen rehtorineuvosto on ottanut asian esille edellisten eduskuntavaalien alla:

’Opiskelijat toivovat, että ammattikorkeakoulussa he voisivat oppia perustaidot ammateissa toimimiseen, mutta  myös mahdollisuutta päästä mukaan tuottamaan uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin.’ (Riitta Konkola, Arenen varapuheenjohtaja, 23.4.2019, Arenen verkkosivut).

TKIO onkin nostettu yhdeksi ammattikorkeakoulujen vahvuudeksi ja lisärahoitusta toiminnan kehittämiseksi kaivataan. Tämä ei ole kiinni ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä muodostaa kilpailukykyisiä ja monialaisia opiskelijalähtöisiä ratkaisutiimejä. Tämän on osoittanut Covid19 -aikana toteutetut lukuisat virtuaalihackhatonit ja erilaiset teemapohjaiset verkostot, joita ei aiemmin ole ollut.

Mitä tulevaisuussuunnittelu sitten teknisenä prosessina voisi ammattikorkeakoulussa olla? Veikkaanpa, että lähtöruudussa lukee sana ’luottamus’. Hankevalmistelun alkuvaihe on hyvin usein hieman sensitiivistä, epävarmuutta näkökulmien äänen sanomiseen on havaittavissa, innovatiiviset ja hiljaiset signaalit saattavat jäädä äänekkäimpien esitysten jalkoihin. Miten luomme luottamuksellista toimintakulttuuria, jotta jokaisella, niin opiskelijalla, kumppanilla kuin opettajallakin on mahdollisuus tulla kuulluksi asiantuntijana? Uskallan sanoa, että mitä paremmin tämä vaihe Karelia-amk:ssa tunnistetaan, sitä paremmat tulokset integraatiossa tullaan saamaan.

Esitän muutamia toimintatapoja jotka tukisivat TKIO:n toteutusta ammattikorkeakoulussa ulkoisen rahoituksen TKI-projektin ja TKIO-toiminnan varmistamiseksi. Useita onkin jo käytössä meidän eri koulutuksissa ja projektivalmistelussa, mutta hyviä käytänteitä on hyvä myös jakaa:

Ennen projektivalmistelun käynnistämistä, osana opetusta:

  1. Systemaattinen tapa kerätä TKI-haasteita ja viedä niitä ratkaistavaksi osaksi opintojaksojen toteutusta (monialaisesti) ennen projektivalmistelun käynnistämistä
  2. Monialaisten opiskelijahackhatonien järjestäminen kuntien ja organisaatioiden kanssa ja tuloksista viestiminen koko TKI-yhteisölle
  3. Opiskelijoiden opinnäytetöiden tutkimustulosten tunnistaminen osana TKI-valmisteluprosessia sekä ONT-yhteistyön tiivistäminen
  4. Opiskelijoille suunnatut TKI-kehittämispäivät
  5. Opiskelijalähtöisen innovaatiotoiminnan (Draft, Epic) signaalien / tutkimustulosten jakaminen koko TKI-yhteisölle

Projektin valmistelu/kirjoitusvaiheessa:

  1. Hankekirjoittamisvaiheessa henkilöstökustannuksiin varattaisiin projektiassistenttien palkkakustannukset (esim. kesätyö, valmistumisen jälkeinen siirtymä projektityöhön, tutkimustyö)
  2. Hankekirjoittamisvaiheessa sovitaan opinnäytetyöaiheet tai vähintään arvioidaan määrää yhteistyössä opettajien ja kumppaneiden kanssa
  3. Hankekirjoittamisvaiheessa sovitaan opettajien kanssa opintojaksoilla toteutettavat kokeilut, testaukset, selvitykset ja aikataulutetaan ne
  4. Hankekirjoittamisvaiheessa sovitaan opettajien kehittämispanostuksesta ja työajan varaamisesta projektille
  5. Hankekirjoittamisvaiheessa varataan palvelunostoihin rahoitusta niin, että palveluntarjoaja sitoutuu tehtävän kilpailutuksen mukaisesti ottamaan x määrän Karelian opiskelijoita tuottamaan palvelua harjoittelijan roolissa yritykseen (ns. kolmikantahankinta).

Mitä mieltä olette? Tulevaisuusosaamisen voidaan nähdä myös luottamuksen rakentamisena ja yhteisesti jaettuna toimintakulttuurina. Voimme puhua myös opiskelijoiden, opettajien, TKI-asiantuntijoiden ja kumppanien muodostamasta ekosysteemistä. Sen toimimiseksi tarvitsemme yhteisen toimintakulttuurin, jotta saame valloilleen kaiken sen potentiaalin, joka ammattikorkeakouluissamme on.

 

Teksti:
Marika Turkia, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva:  Jungwoo Hong / Unsplash

51 Artikkelin näyttökerrat