Koululaisten hyvinvointia edistetään koulufysioterapia-pilotissa

Maiju Issakainen & Sini Puustinen

Pohjois-Karjalassa aloitettiin koulufysioterapia–pilotti keväällä 2020. Tavoitteena pilotissa on lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Koulufysioterapia-pilotin tarkoituksena on rakentaa koulufysioterapian toimintamalli Pohjois-Karjalan alueen kouluille. Pilotti on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutuksen, Siun soten sekä Joensuun seudun peruskoulujen kanssa. Pilotti jatkuu kevääseen 2021.

Koulufysioterapia-pilotin aikana Karelian fysioterapeuttiopiskelijat työskentelevät Joensuun alueen kouluilla Siun soten kouluterveydenhoitajien työpareina. Tähän mennessä mukana on ollut yhteensä 10 kouluterveydenhuollon yksikköä ja 30 fysioterapeuttiopiskelijaa. Pilotissa fysioterapeuttiopiskelijat tekevät lukukauden alussa kahdeksan viikon harjoittelun koulun toimintaympäristössä.  Opiskelijoiden harjoittelun ohjaamisesta vastaavat Siun soten ohjaava fysioterapeutti ja kouluterveydenhoitaja sekä Karelia-amk:n ohjaavat fysioterapian koulutuksen opettajat. Koulufysioterapian toimintamallin kehittämiseksi saatiin rahoitusta Otsakorven Säätiöltä.

Fysioterapeuttiopiskelijoiden toimenkuvaan kouluilla on kuulunut Suomen Fysioterapeuttien tekemän katsauksen mukaisia tehtäviä (taulukko 1).

Taulukko 1. Suomen Fysioterapeutit. 2019. Suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta kouluympäristössä

 

Fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia koulufysioterapiapilotista

Koulufysioterapiaharjoittelun jälkeen fysioterapeuttiopiskelijoilta on kerätty kokemuksia harjoittelureflektion yhteydessä. Seuraavassa kuvataan opiskelijoiden kokemuksia koulufysioterapiaharjoittelun merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, omaan ammatilliseen kehittymiseen ja koulufysioterapiatoiminnan kehittämiseen.

Kouluterveydenhoitaja Anita Väisänen (oikealla) sekä fysioterapeuttiopiskelijat Jenni Koskinen ja Harri Koukkunen.

Kuva 1. Kouluterveydenhoitaja Anita Väisänen (oikealla) sekä fysioterapeuttiopiskelijat Jenni Koskinen ja Harri Koukkunen.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan suurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen oli liikkumisen ilon ja positiivisten liikuntakokemusten mahdollistaminen. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelijat kokivat, että heidän toimintansa vaikutuksesta useammat lapset ja nuoret liikkuivat koulupäivän aikana. Liikunnallisen aktiivisuuden haasteena lapsilla ja nuorilla oli useimmiten yleinen liikunnallinen passiivisuus tai tuki- ja liikuntaelimistön oire tai vamma, joihin fysioterapeuttiopiskelijat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan mm. motivoinnin, rohkaisun, yksilöllisen huomioinnin ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tarjoamisen avulla.

Oman ammatillisen kasvun näkökulmasta fysioterapeuttiopiskelijat kokivat tärkeäksi koulufysioterapian työnkuvan itsenäisen suunnittelun ja toteuttamisen sekä moniammatillisen työskentelyn kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja koulun opettajien kanssa. Fysioterapeuttiopiskelijoista merkityksellistä oli lasten ja nuorten kohtaamisissa tarvittavien vuorovaikutustaitojen vahvistuminen. Kohderyhmänä lapset ja nuoret oli monelle fysioterapeuttiopiskelijalle uusi kokemus.  Opiskelijat kuvasivat oppineensa erityisesti sanoittamaan asioita lapsille ja nuorille. On tärkeää huomioida mitä sanoo, miten sanoo ja milloin sanoo. Myös toimiminen haasteellisissa ja epämukavissa vuorovaikutustilanteissa kehittyi. Nämä vuorovaikutuksen taidot kehittyivät niin ryhmien kuin yksilöiden ohjaamisessa. Kliinisten taitojen osalta opiskelijat kokivat kehittyneensä erityisesti skolioosin arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kehittämiskohteiksi opiskelijat esittivät koulufysioterapiatoiminnan näkyvämmän mainostamisen koululla ennen harjoittelun alkua. Tällä viitattiin siihen, että koulun henkilökunta ja perheet olisivat vielä paremmin tietoisia koulufysioterapiaharjoittelusta ja sen mahdollisuuksista. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelijat kokivat, että toimintaa tehostaisi selkeämpi toimenkuvan määrittely. Tällä opiskelijat tarkoittivat, että viikoittainen työnkuva voisi olla ennakkoon tarkemmin valmiiksi suunniteltu. Nyt opiskelijat olivat itse vastuussa viikoittaisen toimenkuvan muodostamisesta koulun tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Koulufysioterapiapilotti päättyy keväällä 2021. Sen jälkeen koulufysioterapiaharjoittelu on tarkoitus integroida fysioterapeuttikoulutuksen kolmanteen harjoitteluun syksystä 2021 alkaen. Tällä tavoin koulufysioterapian kehittämistä Pohjois-Karjalan alueella voidaan jatkaa. Yleisesti fysioterapeuttiopiskelijat, kouluterveydenhoitajat, ohjaavat fysioterapeutit ja opettajat kokivat, että koulufysioterapia-pilotti on ollut tärkeä asia. Matalan kynnyksen fysioterapiapalvelun tarjoaminen koulun toimintaympäristössä olisi ideaalista. Fysioterapiapalvelun tarjoaminen toteutuisi näin paremmin myös ennaltaehkäisevässä mielessä.

 

Teksti: Maiju Issakainen, opettaja & Sini Puustinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

108 Artikkelin näyttökerrat