Juhanin kurkkua kuristaa. Hakemus olisi pakko saada tehtyä. Yhteys hidastelee. Juhani pelkää, että se katkeaa ennen kuin hän pääsee viimeiselle sivulle. Tämä on jo kolmas kerta, kun hän on aloittanut täyttämisen. Juhani on pakon edessä päättänyt vielä kerran yrittää. Hänellä on tosin muitakin huolia kuin tämä, mutta hän ei tiedä, mitä tehdä. Juhanilla on jo kokemusta siitä, että viranomaisia riittää ja aina on kerrottava samat tarinat alusta uudelleen. Avunsaanti ei ole Juhanille erityisesti helpottunut, vaikka jotkut näin sanovatkin, kun moni asiointi on siirtynyt verkkoon.
Juhani on 90-luvun puolessa välissä syntynyt nuori aikuinen, joka on vailla työtä ja koulutusta. Itseasiassa hän on ollut jo aika pitkään ilman mitään tekemistä. Juhanin syrjäytymiskehitys on alkanut jo pikkupoikana ja haasteiden kasautuminen on jatkunut näihin päiviin asti. OECD:n raportin mukaan vuonna 2015 Suomessa oli NEET-miehiksi (youth not in employment, education or training) kutsuttuja oli 21,1 prosenttia (Education at a Glance, 2016). Vastaava luku vuodelta 2005 oli 12,2 prosenttia. Osa NEET-miehistä on Juhanin kaltaisia. Toki täytyy muistaa, että kaikki työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät ole syrjäytymässä tai syrjäytyneet, kuten Juhani. NEET-miesten määrän kasvu on silti huolestuttava.
Jatka lukemista ”Digisyrjäytyjät tulee huomioida (sähköisten) palveluiden kehittämisessä”