![]() |
3.3.3 Kohteensisäsinen topologia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lataa tulostuskelpoinen PDF-versio tästä luvusta koneellesi
|
Perustuu teokseen: Tokola ja Kalliovirta: Paikkatietoanalyysi. Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksen julkaisuja 34. |
Kohteensisäinen topologia Mikäli haluamme paikkatieto-ohjelmistomme tarkistavan luomiemme karttakohteiden topologian, joudumme ohjelmoimaan järjestelmämme suorittamaan joitain loogisia tarkistuksia. Kansainvälisten
standardointiorganisaatioiden OGC- ja ISO/IEC-määrittelyjen
kohteensisäisen topologian eli geometriatiedon laillisuutta varten on määritelty
samantasoiset loogiset metodit, jotka voidaan kohdistaa geometriaan tai
sen alaluokkaan murtoviivaan.
Taulukossa 3.1 esitetään sulkeutuvuus- ja leikkaavuusvaihtoehdot ja
standardeissa määriteltyjen tarkastelumetodien paluuarvot.
(Kainulainen 2002)
Monissa ohjelmistoissa em. tarkistukset on ohjelmoitu automaattisesti suoritettaviksi. Ohjelma joko kieltäytyy hyväksymästä virheellistä kohdetta, ehdottaa korjausta tai suorittaa korjauksen automaattisesti. Joskus käyttäjä voi valita eri vaihtoehtojen välillä. Näin on menetelty erityisesti sovelluksissa, joissa topologisesti oikein rakentuvan alueverkon luominen on tärkeää. Tällaisia ovat esimerkiksi maanomistuskartat ja metsikkökuvioinnit. |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kainulainen, S. J. 2002. GIS-palvelinteknologian hyödyntäminen luonnonvarojen tilastollisessa tarkastelussa. Lisensiaattityö. Teknillinen korkeakoulu. 66 s. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||