3.6.2 Dynaaminen segmentointi

 

Lataa 3. luvun  tulostuskelpoinen PDF-versio tästä 

 

Lineaarinen segmentointi    

Tavallisesti viivaverkko digitoidaan käsin tai digitointiohjelmien avulla seuraten verkon maantieteellisiä koordinaatteja. Syntyvä verkko on harvoin sellaisenaan sopiva verkkoanalyysin tarpeisiin. Verkko on yleensä tarpeen segmentoida viivoiksi, joilla on tunnettu alkupiste, loppupiste sekä verkon toiminnan kannalta relevantti yksilöllinen ominaisuus. 

Esimerkiksi tieverkon osa risteyksestä risteykseen on usein yksi segmentti, mikäli tien päällyste, välityskyky, leveys, numero tms. pysyy muuttumattomana tällä välillä. Verkko voidaan toisaalta tarvittaessa jakaa uusiin segmentteihin esim. polygonilayerin avulla (viereinen kuva).

Dynaamisella segmentoinnilla tarkoitetaan viivan varrella olevan kohteen paikantamista etäisyyden perusteella jostain tunnetusta lähtöpisteestä. Viiva jaetaan osiin, jotka seuraavat toisiaan jonkun suureen kasvaessa määrätyn määrän. Tie voidaan jakaa osiin esim. etäisyyden, leveyden tai vaikkapa  sen varrella sijaitsevien talojen tiheyden perusteella. 

Reitti (route) on viivakohde, joka muodostuu viivoista ja niiden osista. Yhdessä viivakarttatasossa voi olla useita reittejä. Segmentti (segment, section) on periaatteessa viiva tai viivan osa, joka kuuluu määrättyyn reittiin. Tapahtuma (event) taas on paikallistettava reitin osaan liittyvä ominaisuus. Se voi olla viivamainen tai pistemäinen. Tapahtuman sijainti ilmoitetaan etäisyytenä reitin alkupisteestä.

Dynaaminen segmentointi on geometrian esitystapa kuten vektori ja rasterimallitkin. Syitä tällaisen paikantamisen käyttöön ovat mm. (Tokola ja Kalliovirta 2003):

  • Verkko on yleensä sijainniltaan staattinen (kuten tiestö tai joki).

  • Sijainti voidaan esittää ilman x, y -koordinaatteja.

  • Verkossa tapahtuvat ilmiöt tai niiden havainnoinnit ovat usein esiintyviä.

  • Tapahtumat voivat olla piste- tai viivatyyppisiä.

  • Tapahtumaan liittyy ominaisuustietoja.

  •  Ei haluta muodostaa olemassa olevaan viivaan lisää tapahtumaan liittyviä solmuja.

Tapahtumien esittäminen tavallisessa viivakarttatasossa vaatisi pistetapahtuman sijoittamista solmupisteeseen. Viivatapahtuma pitäisi vastaavasti sijoittaa omaan viivaansa.

 

 

 

 


Neljään segmenttiin jakautunut tieverkko

Overlay esim. kuntarajojen kanssa


Lopputuloksena saadaan 
8 segmenttiin jakautunut tieverkko

 

 

 

 

 

 

.