Kuva tietokoneessa
Kun otamme kuvan digitaalikameralla tai luemme sen skannerilla,
muunnamme kaiken kuvainformaation ykkösiksi ja nolliksi l.
digitalisoimme kuvan. Voidaan pelkistetysti sanoa, että mitä enemmän
ykkösiä ja nollia käytetään, sen tarkemmin saamme kuvainformaation
talteen. Terävät ja värikkäät kuvat vievät siis enemmän
muistitilaa kuin karkeat vähillä väreillä toteutetut
kuvat.
Kuvan peruskoko mitataan pikseleinä l. kuvapisteinä. Kuvalla on
joku kuvapistekoko aivan kuten tietokoneesi kuvaruudullakin. Esimerkiksi
1024*768 pisteen kokoinen kuva täyttää samalle resoluutiolle asetetun
näytön kokonaan.
Yksibittinen kuva
Kuvapikselin saama informaatio muodostaa sen "värin".
Yksibittisessä kuvassa kuvapiste voi saada ainoastaan arvot 1 ja 0.
Tällöin kuvassa on ainoastaan mustia ja valkoisia pisteitä. Yhden
kuvapisteen tallentaminen vie tilaa ainoastaan yhden bitin l
kahdeksasosan tavua (1 tavu = 8 bittiä).
Harmaan sävyjä voidaan jäljitellä tihentämällä mustien
pisteiden osuutta, mutta lopputulos esimerkiksi valokuvia skannattaessa
on kehno. Muistamme kaikki vanhanaikaisten analogisten kopiokoneiden
huonon kuvatoiston.
Yksibittinen kuva on sitä vastoin erittäin käyttökelpoinen
tallennettaessa vaikkapa teknisiä piirustuksia tai karttapohjia. Koska
muistitilaa ei kulu väri-informaatioon, voidaan skannaustarkkuus valita
hyvin suureksi, ja tuottaa teknisesti korkealaatuisia kopioita
piirroksista.
Edellä mainittu 1024*768 pisteen kuva 1-bittisenä vaatii
siis1024*768/8 = 98304 tavua eli n. 98 kilotavua
tallennustilaa.
Kahdeksanbittinen kuva
Jos kuvaamme yhden kuva-alkion l. pikselin värisävyä yhdellä
tavulla l. 8 bitillä, saamme käyttöömme 256 sävyä. Nämä sävyt
voidaan jakaa mustavalkokuvan harmaasävyiksi tai 256 väriksi erillisen
väripaletin l. indeksin mukaan. Indeksi voi olla ohjelmisto-, tulostin-
tai käyttöjärjestelmäkohtainen
8-bittinen kuva on erityisen käyttökelpoinen esimerkiksi grafiikan
esittämisessä. Grafiikassahan on harvoin kovin montaa värisävyä.
Värisävyistä voidaan myös osa määritellä läpinäkyviksi tai
näkymättömiksi (GIF89A-formaatti), jolloin esimerkiksi logo istuu
ilman taustaa vakkapa WWW-sivun päälle. Häviöttömästi pakkaavalla
GIF-formaatilla pakattu 8-bittinen indeksoitu värikuva onkin
yleisin tapa esittää grafiikkaa WWW-sivuilla ja
multimediaesityksissä.
Em. 1024*768-pisteinen kuva vie 256-värisenä tilaa siis 1024*768 = 786 432 tavua l. n. 780
kilotavua.
 Esimerkkilogo
on tallennettu GIF89A-formaatissa. Kuvan taustaväri on määrätty läpinäkymättömäksi, jolloin kuva
voidaan laittaa monen väristen taustojen päälle. Kyseessä on vielä
erikoistapaus, ns. animoitu GIF-kuva, joka muodostuu useista vaihtuvista
osakuvista. Kokeile!
24- tai 32-bittiset kuvat
Näissä kuvatyypeissä kuva luetaan kolmeksi tai neljäksi
erilliseksi kuvaksi kolmen eri aallonpituusalueita havainnoivan sensorin
avulla. Yleisimmät kanavayhdistelmät ovat punainen, vihreä ja sininen
(RGB) tai syaani, magenta, keltainen ja musta (CMYK).
Jokainen osaväreistä tallennetaan yleensä omaksi 8-bittiseksi
256-sävyiseksi kuvakseen. Näin jokainen kuvapiste voi saada esim.
RGB-kuvassa 256*256*256 = 16.7 miljoonaa mahdollista värisävyä.
Jokainen kuvapiste vie siten myös 3 tavua tallennustilaa.
Edellisten esimerkkien 1024 * 768 pisteen kuva vie siis tilaa 1024*768*3
= 2359296 tavua l. 2.3 Mt.
Täysvärikuva tallennetaan yleensä häviöllistä JPEG-pakkausta
käyttäen. Kerran JPEG-pakattua kuvaa ei voi enää palauttaa
ennalleen. Toisaalta useimmat digitaalikamerat tallentavat kuvat suoraan
JPEG-muotoon. Pakkaus on tehokas, eikä sen vaikutusta huomaa yleensä
kuin kuvaa suurennettaessa.
 Väritermit sekaisin
 Alkuun
|
