Projektikoordinaattorin urapolku ja pohdintoja koulutusvalinnoista

Tällä kertaa Korkeakoulustartin blogissa on äänessä hankeen tuore projektikoordinaattori Joni.

Hei,

Olen aiemmin syksyllä 2019 suorittanut korkeakouluharjoitteluni hankkeen parissa, ja nyt hankkeelle myönnetty jatkoaika tarjosi minulle mahdollisuuden jatkaa Korkeakoulustartin parissa. Vastasin harjoitteluni aikana hankkeen viestinnästä sekä uratarina videoidemme tuottamisesta. Hankkeen loppupätkällä toimin yhä viestinnän parissa, mutta hoidan samalla myös monia muita asioita hankkeessa, kuten loppujulkaisun toimittamista ja esimerkiksi näiden blogikirjoitusten julkaisemista.

Aiemman harjoittelujaksoni aikana pääsin jo näkemään hankkeen toimintaa monella tasolla sekä ennen kaikkea sitä, millaista käytännön hyötyä hankkeen valmennukset nuorille tarjoavat. Korkeakouluopintoihin ja työelämään tuen tarjoaminen onkin mielestäni yhä tärkeämpää nykyisenä aikana, kun vaihtoehtojen määrä on valtava ja toisaalta taas työelämän muutos jatkuvaa. Epävarmuus omasta urapolusta on tuttua monelle aikuisellekin, joten ei ihmekään, jos nuoret tuntevat hetkittäin olevansa hukassa erilaisten vaihtoehtojen ja valintojen viidakossa.

Välivuoden viettäminen on itsellenikin tuttua nuorempana ja tiedän myös miltä tuntuu, kun omaa korkeakoulualaa ei tunnu ensimmäisellä, eikä edes toisella yrittämällä löytyvän. Toisinaan oma käsitys siitä, mihin koulutusalalle haluaisi hakeutua voikin olla turhan kapea ja painottua liikaa vain johonkin tiettyyn koulutuslinjaan. Olin esimerkiksi itse jämäkästi päättänyt lukion aikana, että hakeudun opiskelemaan vain ja ainoastaan kuvataidetta. Useammissa alan pääsykokeissa eri puolilla maata kierrettyäni minulle alkoi kuitenkin pikkuhiljaa hahmottua, ettei rakkaasta harrastuksesta välttämättä tulisi minulle loppuelämän työuraa. Tämän asian valkeneminen johti kuitenkin uuden ja ikävän tuntuisen kysymyksen äärelle: mitäs nyt sitten tehdään?

Tässä kohtaa Korkeakoulustartin tyyppisestä valmennuksesta ja ohjaustoiminnasta oli ollut minulle itselleni suurta apua. Koulutuksen mahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla aina lukuisia ja omien horisonttien avartaminen mahdollisten opiskelualojen suhteen voi auttaa näkemään, että samantyyppiseen kiinnostavaan työhön johtavia koulutuspolkuja on itse asiassa olemassa useita. Omalla kohdallani hanakka hakuoppaiden selailu ja eri oppilaitosten verkkosivuilla vierailu tarjosivat uudenlaisia suuntaviivoja sille, mitä voisin hakea opiskelemaan. Heräsi ajatus siitä, että jos kuvataideala ei varsinaisesti olisi se minun juttuni, voisiko samanlaista luovaa työtä päästä tekemään myös jossain muualla? Minun tapauksessani vastaus oli ehdottomasti kyllä voi!

Opiskelumahdollisuuksien laajempi tarkastelu johdattaakin usein pohtimaan hedelmällisiä kysymyksiä siitä, mikä koulutuksessa ja työssä on itselle todella tärkeää. Pitkään mieleen juurtunut koulutusala tai työpolku ei välttämättä tarkemman tutkiskelun jälkeen olekaan enää se, mikä olisi itselle todella sopivin valinta. Vaikka tämän asian myöntäminen voi olla hankalaa, tarjoaa se kuitenkin aina myös eväitä eteenpäin siirtymiseen. Purkamalla osiin niitä ominaisuuksia, joita tulevalta koulutus- ja työuralta haluaa ja toisaalta taas niitä vahvuuksia sekä taipumuksia, joita itseltä jo löytyy, voi alkaa hahmottamaan millaiset eri valinnat voisivat johdattaa kohti halutun tyyppisiä töitä. Korkeakoulustartin valmennuksien kaltaiset tilaisuudet antavat tärkeää tukea tällaiseen pohdintaan ja aiemmat valmennukset ovatkin palautteen perusteella auttaneet monia nuoria löytämään omanlaisiaan väyliä korkeakouluopintoihin ja toisinaan sellaisiin hakukohteisiin, joita ei alun perin edes olisi osannut itselleen harkita!

Minun kohdallani myöhempien yliopisto-opintojeni aikana suoritettu harjoittelu ikään kuin sulki ympyrän, kun harjoittelupaikakseni löytyi Korkeakoulustartti-hanke, joka vieläpä toimi sopivasti ammattikorkeakoulun opiskeluajoiltani tutun Karelia-amk:n alaisuudessa. Nyt yliopistotutkinnon viimeistelyn jälkeen Korkeakoulustartin pariin palatessani huomaankin, että tähän työhön johtanut polkuni on lähtenyt liikkeelle juuri siitä oman tulevan urapolkuni uudelleenpohdinnasta, jonka jouduin aikanaan tekemään korkeakoulupaikan etsinnän yhteydessä. Kyky nähdä mahdollisuuksia eri paikoissa ja suhtautua avoimin mielin muuttuviin olosuhteisiin ovatkin juuri sellaisia asenteita, joita nykyinen työelämä meiltä vaatii. Ne ovat myös keskeisessä asemassa silloin, kun pitää tehdä valintoja oman urapolun ja koulutuksen suhteen.

Korkeakoulustartti hankkeena pystyy toivottavasti tarjoamaan tukea juuri näihin valintoihin ja avaamaan nuorille tällaisia uudenlaisia ja laajempia näköaloja koulutukseen sekä työelämään liittyen. Erityisesti tänä syksynä, kun koronavirus tuntuu muuttaneen maailman ja sulkeneen monia ovia, on tärkeää katsoa positiivisesti eteenpäin ja pyrkiä näkemään ne moninaiset mahdollisuudet uraan ja opiskeluun, joita meillä on yhä tarjolla.🍁🚪💡

-Joni Lahtinen, Korkeakoulustartin projektikoordinaattori

kuvakortti 0079 300x200 - Projektikoordinaattorin urapolku ja pohdintoja koulutusvalinnoista

Valokuva: Tiina Koponen